Ero sivun ”Hugo Magnus (Vermandois)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
Vuoden 1196 kesällä Hugo otti yhdessä Gedefroy de Buillonin kansan ristiretkiviitan ja eheidän johtamansa armeija lähti matkaan Ranskasta [[Italia]]n kautta itään. Ristiretkeläisten piti ylittämän [[Adrianmeri]] Bysantin keisarikunnan aluella, eli muista, maayhteyttä potkin matkustavista, poikkeavasti. Hugon sotilaat ylittivät meren Barin kaupungin lona, mutta monet alukset tuhoutuivat myrskyssä ennen pääsyään perille Konstantinopoliin. Kuitenkin Hugo itse ja suuri osa hänen armeijaansa pelastui ja pääsi perille välietapiin. Suuria vaikeuksia syntyi kuitenkin suhteesta Bysantin keisari Alexius I:seen, joka suhtautui ristiretkeläisiin erinomaisen varovaisesti.
Vuoden 1196 kesällä Hugo otti yhdessä Gedefroy de Buillonin kansan ristiretkiviitan ja eheidän johtamansa armeija lähti matkaan Ranskasta [[Italia]]n kautta itään. Ristiretkeläisten piti ylittämän [[Adrianmeri]] Bysantin keisarikunnan aluella, eli muista, maayhteyttä potkin matkustavista, poikkeavasti. Hugon sotilaat ylittivät meren Barin kaupungin lona, mutta monet alukset tuhoutuivat myrskyssä ennen pääsyään perille Konstantinopoliin. Kuitenkin Hugo itse ja suuri osa hänen armeijaansa pelastui ja pääsi perille välietapiin. Suuria vaikeuksia syntyi kuitenkin suhteesta Bysantin keisari Alexius I:seen, joka suhtautui ristiretkeläisiin erinomaisen varovaisesti.


Varsinaiset taistelut Pyhällä maalla eivät sujuneet Hugolta toivotulla tavalla ja vun saanti esim. Bysantista takerteli erittäin pahasti. Antiokian valtauksen jälkeen hänen sanotaan saameen lisänimensa Magnu (suuri). Kun turkkilaiset uudelleen yrittivät Antiokian valtaus, jätti Hugi tasitelun sikseen ja palasi takaisin Ranskaan lupaamaansa velvoitetta täyttämättä. Jerusalemin valloitus sai hänet tuntemaan häpeää teoistaan ja poissaolonsa korvaamiseksi hän lähti uudelleen Palestiinaan. Hän haavoittuia halys-virralla käydyssä tasitelussa ja kuoli myöhemmin Tarsessa.
Varsinaiset taistelut Pyhällä maalla eivät sujuneet Hugolta toivotulla tavalla ja vun saanti esim. Bysantista takerteli erittäin pahasti. Antiokian valtauksen jälkeen hänen sanotaan saameen lisänimensa Magnu (suuri). Kun turkkilaiset uudelleen yrittivät Antiokian valtaus, jätti Hugi tasitelun sikseen ja palasi takaisin Ranskaan lupaamaansa velvoitetta täyttämättä. Jerusalemin valloitus sai hänet tuntemaan häpeää teoistaan ja poissaolonsa korvaamiseksi hän lähti uudelleen Palestiinaan. Hän haavoittuia Halys-virralla käydyssä tasitelussa ja kuoli myöhemmin Tarsessa.

==Avioliitto==
==Avioliitto==
Hugo avioitui Vermandoisin ja Valoisin kreivin Hervert IV:n tyttären Adélaiden (n. 1962-1122) kanssa. Hän peri kreivikunnan itselleen langoltaan Eudes I:ltä vuonna 1984. Näin Hugo edustaa hyvin keskiajan hallitsijaperheen nuorempaa poikaa, jonka piti pyrkiä saamaan omat maa-alueet vähintään edullisen naimalaupan myötä ja lisäksi osallistua ristiretkiin maallisen kunnian ja maineen hankkimiseksi. Vermandoisin kreivinä hän perusti tämän kreivikunnan Kapetinkien dynastian.


==Lapset==
==Lapset==
Avioliitostaan Adélaide de Vermandoisin kanssa Hugolla oli seuraavt lapset:
*Mahaut de Vermandois, eli Maud eli Mathilde, (108O-1130), avioitui vuonna 1090 Neaugencyn Raoul I:n (1068 † 1113) kanssa.
*Mahaut de Vermandois, eli Maud eli Mathilde, (108O-1130), avioitui vuonna 1090 Neaugencyn Raoul I:n (1068 † 1113) kanssa.

*Béatrice de Vermandois (1082-jälkeen 1144), avioitui Gournayn Hugues III:n kanssa.
*Béatrice de Vermandois (1082-jälkeen 1144), avioitui Gournayn Hugues III:n kanssa.

*Raoul I (1085-[[14. lokakuuta]] [[1152]])
*Raoul I (1085-[[14. lokakuuta]] [[1152]])

*Isabelle de Vermandois eli Elisabeth (1085-1131), avioitui ensin Meulanin kreivin Robert I de Beaumont kanssa ja sittemmin uudelleen Surreyn kreivin Guillaume II de Warennen kanssa.
*Isabelle de Vermandois eli Elisabeth (1085-1131), avioitui ensin Meulanin kreivin Robert I de Beaumont kanssa ja sittemmin uudelleen Surreyn kreivin Guillaume II de Warennen kanssa.

*Constance de Vermandois, (1086-??), avioitui Godefroy de la Ferté-Gaucherin kanssa.
*Constance de Vermandois, (1086-??), avioitui Godefroy de la Ferté-Gaucherin kanssa.

*Agnès de Vermandois (1090-1125), avioitui Boniface de Savonen kanssa.
*Agnès de Vermandois (1090-1125), avioitui Boniface de Savonen kanssa.

*Henri de Vermandois (1091-1130), Chaumont en Vexin herra.
*Henri de Vermandois (1091-1130), Chaumont en Vexin herra.

*Simon de Vermandois (1093-[[10 helmikuuta]] [[1148]]), Noyonin piispa.
*Simon de Vermandois (1093-[[10 helmikuuta]] [[1148]]), Noyonin piispa.

*Guillaume, (noin 1094-noin 1096)
*Guillaume, (noin 1094-noin 1096)



Versio 9. joulukuuta 2005 kello 15.42

Vermandoisin kreivien vaakuna: kullalla ja azuurilla ruudutettu.

Hugo I Magnus (1057-18. lokakuuta [[1102}} oli Vermandoisin ja Valoisin kreivi, frankkien kuninkaan Henri I ja Kievin Annan poika ja kuningas Filip I:n veli.

Ristiretkeilijä

Vuoden 1096 alkupuolella Hugo ja hänen veljensä filip aloittivat keskustelun ristiretkestä, olivathan Clermontin kirkolliskokouksen uutiset jo ehtineet Pariisiin saakka. Filip itse ei voinut ristiretkeen osallistua paavin pannaanjulistuksen tähden. Historiallisten tarinoiden mukaan Hugo teki päätöksensä ristiretkeen osallistumisesta 11. helmikuuta 1096 nähdyn kuunpimennyksen vaikutuksesta.

Vuoden 1196 kesällä Hugo otti yhdessä Gedefroy de Buillonin kansan ristiretkiviitan ja eheidän johtamansa armeija lähti matkaan Ranskasta Italian kautta itään. Ristiretkeläisten piti ylittämän Adrianmeri Bysantin keisarikunnan aluella, eli muista, maayhteyttä potkin matkustavista, poikkeavasti. Hugon sotilaat ylittivät meren Barin kaupungin lona, mutta monet alukset tuhoutuivat myrskyssä ennen pääsyään perille Konstantinopoliin. Kuitenkin Hugo itse ja suuri osa hänen armeijaansa pelastui ja pääsi perille välietapiin. Suuria vaikeuksia syntyi kuitenkin suhteesta Bysantin keisari Alexius I:seen, joka suhtautui ristiretkeläisiin erinomaisen varovaisesti.

Varsinaiset taistelut Pyhällä maalla eivät sujuneet Hugolta toivotulla tavalla ja vun saanti esim. Bysantista takerteli erittäin pahasti. Antiokian valtauksen jälkeen hänen sanotaan saameen lisänimensa Magnu (suuri). Kun turkkilaiset uudelleen yrittivät Antiokian valtaus, jätti Hugi tasitelun sikseen ja palasi takaisin Ranskaan lupaamaansa velvoitetta täyttämättä. Jerusalemin valloitus sai hänet tuntemaan häpeää teoistaan ja poissaolonsa korvaamiseksi hän lähti uudelleen Palestiinaan. Hän haavoittuia Halys-virralla käydyssä tasitelussa ja kuoli myöhemmin Tarsessa.

Avioliitto

Hugo avioitui Vermandoisin ja Valoisin kreivin Hervert IV:n tyttären Adélaiden (n. 1962-1122) kanssa. Hän peri kreivikunnan itselleen langoltaan Eudes I:ltä vuonna 1984. Näin Hugo edustaa hyvin keskiajan hallitsijaperheen nuorempaa poikaa, jonka piti pyrkiä saamaan omat maa-alueet vähintään edullisen naimalaupan myötä ja lisäksi osallistua ristiretkiin maallisen kunnian ja maineen hankkimiseksi. Vermandoisin kreivinä hän perusti tämän kreivikunnan Kapetinkien dynastian.

Lapset

Avioliitostaan Adélaide de Vermandoisin kanssa Hugolla oli seuraavt lapset:

  • Mahaut de Vermandois, eli Maud eli Mathilde, (108O-1130), avioitui vuonna 1090 Neaugencyn Raoul I:n (1068 † 1113) kanssa.
  • Béatrice de Vermandois (1082-jälkeen 1144), avioitui Gournayn Hugues III:n kanssa.
  • Raoul I (1085-14. lokakuuta 1152)
  • Isabelle de Vermandois eli Elisabeth (1085-1131), avioitui ensin Meulanin kreivin Robert I de Beaumont kanssa ja sittemmin uudelleen Surreyn kreivin Guillaume II de Warennen kanssa.
  • Constance de Vermandois, (1086-??), avioitui Godefroy de la Ferté-Gaucherin kanssa.
  • Agnès de Vermandois (1090-1125), avioitui Boniface de Savonen kanssa.
  • Henri de Vermandois (1091-1130), Chaumont en Vexin herra.
  • Simon de Vermandois (1093-10 helmikuuta 1148), Noyonin piispa.
  • Guillaume, (noin 1094-noin 1096)