Ero sivun ”Kaskadi (elektroniikka)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
[[Kuva:Particle accelerators 1937.jpg|thumb|right|280px|Yhden [[mega]]voltin Cockcroft-Walton Cockcroft-Walton -generaattori vuodelta 1937.]] |
[[Kuva:Particle accelerators 1937.jpg|thumb|right|280px|Yhden [[mega]]voltin Cockcroft-Walton Cockcroft-Walton -generaattori vuodelta 1937.]] |
||
Kaskadin toiminta voidaan selittää yksinkertaisesti seuraavan kaavan perusteella: |
Kaskadin toiminta voidaan selittää yksinkertaisesti seuraavan kaavan perusteella: |
||
| Rivi 18: | Rivi 17: | ||
Tämä on tyypillinen [[Tasasuuntaaja#Puoliaaltotasasuuntaus|puoliaaltotasasuuntaavan]] kaskadin rakenne. |
Tämä on tyypillinen [[Tasasuuntaaja#Puoliaaltotasasuuntaus|puoliaaltotasasuuntaavan]] kaskadin rakenne. |
||
=== |
===[[Potentiaaliero]]t=== |
||
Vaihtovirta muodostuu kuitenkin jatkuvista johdinten välillä vaihtuvista jännitepiikeistä ja |
[[Vaihtovirta]] muodostuu kuitenkin jatkuvista johdinten välillä vaihtuvista jännitepiikeistä ja [[potentiaaliero]]ista jotka lataavat kondensaattorit [[diodi]]en läpi, jännitteen kaksinkertaistuessa jokaisen askeleen jälkeen ja suurimman potentiaalieron muodostuessa aina muuntajan nollajohtimen ja viimeisimmän kondensaattorin väliin. |
||
== Kaskadityyppejä == |
== Kaskadityyppejä == |
||
Yleisesti käytetyimpiä kaskadityyppejä oli |
Yleisesti käytetyimpiä kaskadityyppejä oli [[televisio]]n [[juovamuuntaja]]n jännitteen nostamiseen ja vakavoimiseen tarkoitettu neliportainen (neljä diodia ja kondensaattoria) muovikuoren sisälle [[hartsi]]in upotettu kaskadi (ks. vihreä kaskadi kuvassa). Tämäntyyppiset kaskadit ovat poistuneet käytöstä nykyaikaisten juovamuuntajien, ja uudentyyppisten näyttölaitteiden tieltä. |
||
Kaskadeja käytetäänkin nykyisin lähinnä tieteellisissä tarkoituksissa ja erilaisissa sähkökokeissa. |
|||
[[Luokka:Televisiotekniikka]] |
[[Luokka:Televisiotekniikka]] |
||
Versio 31. lokakuuta 2008 kello 09.22
Kaskadi eli jännitteenkertaaja on Cockcroft-Walton generaattorista muunneltu yksinkertainen sähköinen piiri jolla vaihtovirran jännitettä voidaan nostaa kondensaattoreista ja diodeista rakennetun virtapiirin avulla virran muuttuessa samalla piirin ensimmäisen diodin jälkeen tasavirraksi.
Toiminta
Kaskadin toiminta voidaan selittää yksinkertaisesti seuraavan kaavan perusteella:
Alimpana kuvassa on muuntaja (Tr) ja tässä tapauksessa kaskadin ensimmäisen diodin ollessa anodi muuntajaan päin, vaihtovirran positiivinen jännitepiikki läpäisee diodin ja potentiaaliero vaiheen ja nollan välillä lataa ensimmäisen kondensaattorin C1 tässä tapauksessa muuntajan toisiojännitteen 100 V -suuruiseksi. Syötettäessä kaskadia vaihtovirralla, ensimmäinen kondensaattori lataa kondensaattorin C2 diodin läpi.
Tämä on tyypillinen puoliaaltotasasuuntaavan kaskadin rakenne.
Potentiaalierot
Vaihtovirta muodostuu kuitenkin jatkuvista johdinten välillä vaihtuvista jännitepiikeistä ja potentiaalieroista jotka lataavat kondensaattorit diodien läpi, jännitteen kaksinkertaistuessa jokaisen askeleen jälkeen ja suurimman potentiaalieron muodostuessa aina muuntajan nollajohtimen ja viimeisimmän kondensaattorin väliin.
Kaskadityyppejä
Yleisesti käytetyimpiä kaskadityyppejä oli television juovamuuntajan jännitteen nostamiseen ja vakavoimiseen tarkoitettu neliportainen (neljä diodia ja kondensaattoria) muovikuoren sisälle hartsiin upotettu kaskadi (ks. vihreä kaskadi kuvassa). Tämäntyyppiset kaskadit ovat poistuneet käytöstä nykyaikaisten juovamuuntajien, ja uudentyyppisten näyttölaitteiden tieltä.
Kaskadeja käytetäänkin nykyisin lähinnä tieteellisissä tarkoituksissa ja erilaisissa sähkökokeissa.