Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p {{solu}} |
→Lähteet: Uusi teksti |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Tumajyvänen''' on tuman [[Ribosomi|ribosomeja]] tuottava osa, joka muodostuu [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina. |
'''Tumajyvänen''' on tuman [[Ribosomi|ribosomeja]] tuottava osa, joka muodostuu [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina. |
||
'''Tumajyvänen''' |
|||
== Lähteet == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = | |
|||
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | |
|||
Kieli = }} |
|||
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n[[ geeni]]t. [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[valkuaisaineita]], [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia. |
|||
{{solu}} |
|||
Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s 63 WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X. |
|||
{{Tynkä/Biologia}} |
|||
Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6. |
|||
[[Luokka:Soluorganellit]] |
|||
[[bs:Nukleon]] |
|||
[[cs:Jadérko]] |
|||
[[da:Nucleolus]] |
|||
[[de:Nucleolus]] |
|||
[[en:Nucleolus]] |
|||
[[es:Nucléolo]] |
|||
[[eo:Nukleolo]] |
|||
[[fr:Nucléole]] |
|||
[[he:גרעינון]] |
|||
[[gl:Nucléolo]] |
|||
[[ko:핵소체]] |
|||
[[lt:Branduolėlis]] |
|||
[[mk:Јадренце]] |
|||
[[nl:Nucleolus]] |
|||
[[ja:核小体]] |
|||
[[pl:Jąderko]] |
|||
[[pt:Nucléolo]] |
|||
[[sr:Једарце]] |
|||
[[sv:Nukleol]] |
|||
[[th:นิวคลีโอลัส]] |
|||
[[vi:Nhân tế bào]] |
|||
[[tr:Çekirdekçik]] |
|||
Versio 11. joulukuuta 2007 kello 14.18
Tumajyvänen on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.
Tumajyvänen
Tumajyvänen eli nukleoli sisältää ribosomien rakenneosana toimivan RNA:ngeenit. Tuma voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää valkuaisaineita, DNA:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta solulimaan, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s 63 WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X.
Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.