Ero sivun ”Kunnallisalan kehittämissäätiö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS |
turha otsikko pois, npov |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | '''Kunnallisalan kehittämissäätiö''' rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi. |
||
Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS |
|||
| ⚫ | Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi. |
||
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille. Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa. |
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille. Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa. |
||
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle. |
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle. |
||
KAKS:n toimisto on Helsingissä. Säätiön asiamiehenä toimii valtiotieteiden maisteri Antti Mykkänen ja tutkimusasiamiehenä hallintotieteiden maisteri Veli Pelkonen. |
KAKS:n toimisto on Helsingissä. Säätiön asiamiehenä toimii valtiotieteiden maisteri Antti Mykkänen ja tutkimusasiamiehenä hallintotieteiden maisteri Veli Pelkonen. |
||
Säätiöllä on 16-jäseninen hallitus. Kehittämissäätiöllä on myös tieteellinen neuvottelukunta, joka toimii yhdyssiteenä tiedeyhteisöihin. Säätiön hallitus valitsee neuvottelukunnan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnassa ei tehdä rahoituspäätöksiä. |
Säätiöllä on 16-jäseninen hallitus. Kehittämissäätiöllä on myös tieteellinen neuvottelukunta, joka toimii yhdyssiteenä tiedeyhteisöihin. Säätiön hallitus valitsee neuvottelukunnan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnassa ei tehdä rahoituspäätöksiä. |
||
Arjen turvaaja -palkinto |
===Arjen turvaaja -palkinto=== |
||
KAKS järjestää vuosittain |
KAKS järjestää vuosittain seminaarin, johon osallistuu tutkijoita ja kunta-alan vaikuttajia. Seminaarissa KAKS jakaa Arjen turvaaja -palkinnon. Palkinnolla säätiö haluaa nostaa esiin arjen kuntatyön tekijöitä. Palkinnon antaa presidentti Tarja Halonen. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2004. |
||
Historia |
===Historia=== |
||
Kunnallisalan kehittämissäätiö perustettiin vuonna 1990. Säätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä toimi vuosina 1992–2007 Lasse Ristikartano. Alkuvaiheessa asiamiehen tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Kunnallisliiton silloinen toimitusjohtaja Mikko Jokela. Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1990–2006 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. |
Kunnallisalan kehittämissäätiö perustettiin vuonna 1990. Säätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä toimi vuosina 1992–2007 Lasse Ristikartano. Alkuvaiheessa asiamiehen tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Kunnallisliiton silloinen toimitusjohtaja Mikko Jokela. Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1990–2006 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. |
||
Versio 10. joulukuuta 2007 kello 19.00
Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi. Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille. Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa. KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.
KAKS:n toimisto on Helsingissä. Säätiön asiamiehenä toimii valtiotieteiden maisteri Antti Mykkänen ja tutkimusasiamiehenä hallintotieteiden maisteri Veli Pelkonen. Säätiöllä on 16-jäseninen hallitus. Kehittämissäätiöllä on myös tieteellinen neuvottelukunta, joka toimii yhdyssiteenä tiedeyhteisöihin. Säätiön hallitus valitsee neuvottelukunnan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnassa ei tehdä rahoituspäätöksiä.
Arjen turvaaja -palkinto
KAKS järjestää vuosittain seminaarin, johon osallistuu tutkijoita ja kunta-alan vaikuttajia. Seminaarissa KAKS jakaa Arjen turvaaja -palkinnon. Palkinnolla säätiö haluaa nostaa esiin arjen kuntatyön tekijöitä. Palkinnon antaa presidentti Tarja Halonen. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2004.
Historia
Kunnallisalan kehittämissäätiö perustettiin vuonna 1990. Säätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä toimi vuosina 1992–2007 Lasse Ristikartano. Alkuvaiheessa asiamiehen tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Kunnallisliiton silloinen toimitusjohtaja Mikko Jokela. Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1990–2006 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön hallitus: Puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas, Pulkkila Varapuheenjohtaja, Kaupunginjohtaja, Juhani Meriläinen, Joensuu Maanviljelijä Juho Koivisto, Kurikka Kunnallisneuvos, Aira Anttila, Ylöjärvi Varatuomari Leif Engfelt, Helsinki Toiminnanjohtaja, Risto Ervelä, Sauvo Kansanedustaja, Raija Vahasalo, Kirkkonummi Sosiaalijohtaja Terttu Huttu-Juntunen, Suomussalmi Agronomi, Anna-Kaarina Jaakkola, Hausjärvi FT, Lasse Kangas, Jyväskylä Maakuntaneuvos, Risto Koivisto, Pirkkala Automaatioasentaja Hannu Roivainen, Keminmaa Laamanni, Markku Pohjola, Vihti Kunnanjohtaja, Heikki Laukkanen, Juva Kunnanjohtaja, Kimmo Sarapää, Ranua Kunnallisneuvos, Lauri Tirkkonen, Leppävirta
Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellinen neuvottelukunta (2007–2009) professori Vuokko Niiranen, Kuopion yliopisto professori Pentti Arajärvi, Joensuun yliopisto professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto_ dosentti Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu professori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto professori Elisa Juholin, Helsingin yliopisto professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto professori Ulla Kotonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto professori Jari Stenvall, Lapin yliopisto professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto professori Eero Vaara, Svenska handelshögskolan professori Matti Wiberg, Turun yliopisto