Ero sivun ”Maja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p joo... |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Maja ei välttämättä ollut edistystä jo aiemmin tunnettuun [[kota]]an verrattuna, ja jo aiemmin kivikaudella Suomessa on rakennettu myös paljon isompia [[talo]]ja hirsiä ja salvostekniikkaa hyödyntäen. Myöhemmin, kun siirryttiin uudelleen salvottuihin taloihin, majoja on käytetty lähinnä enää metsästäjien ja kalastajien tilapäisasumuksina. Metsästäjien tukikohtaa voidaan edelleen kutsua metsästysmajaksi, vaikka se olisikin talo. Kota sen sijaan säilyi talojen pihapiirissä keittokotana, jossa ruokaa valmistettiin varsinkin kesällä. Nykyisin majat ovat lähinnä lasten leikeissä käytettäviä karkeatekoisia rakennelmia. |
Maja ei välttämättä ollut edistystä jo aiemmin tunnettuun [[kota]]an verrattuna, ja jo aiemmin kivikaudella Suomessa on rakennettu myös paljon isompia [[talo]]ja hirsiä ja salvostekniikkaa hyödyntäen. Myöhemmin, kun siirryttiin uudelleen salvottuihin taloihin, majoja on käytetty lähinnä enää metsästäjien ja kalastajien tilapäisasumuksina. Metsästäjien tukikohtaa voidaan edelleen kutsua metsästysmajaksi, vaikka se olisikin talo. Kota sen sijaan säilyi talojen pihapiirissä keittokotana, jossa ruokaa valmistettiin varsinkin kesällä. Nykyisin majat ovat lähinnä lasten leikeissä käytettäviä karkeatekoisia rakennelmia. |
||
{{tynkä}} |
{{tynkä/Rakennus}} |
||
[[Luokka:Rakennukset_ja_rakennelmat]] |
[[Luokka:Rakennukset_ja_rakennelmat]] |
||
Versio 12. syyskuuta 2007 kello 16.11
Maja on alkeellinen rakennus, jossa on suorat seinät ja katto, päinvastoin kuin kodassa ja teltassa, joiden seinät ovat joko kaltevat tai kaartuvat ja yhdistyvät ylhäällä ilman varsinaista kattoa. Majat tulivat Suomeen ilmeisesti nuorakeraamisen kulttuurin aikana. Tällaisen majan seinät oli punottu riu'uista ja vahvistettu savella. Nurkissa oli maahan upotetut paalut. Majat olivat yleensä suhteellisen pieniä.
Maja ei välttämättä ollut edistystä jo aiemmin tunnettuun kotaan verrattuna, ja jo aiemmin kivikaudella Suomessa on rakennettu myös paljon isompia taloja hirsiä ja salvostekniikkaa hyödyntäen. Myöhemmin, kun siirryttiin uudelleen salvottuihin taloihin, majoja on käytetty lähinnä enää metsästäjien ja kalastajien tilapäisasumuksina. Metsästäjien tukikohtaa voidaan edelleen kutsua metsästysmajaksi, vaikka se olisikin talo. Kota sen sijaan säilyi talojen pihapiirissä keittokotana, jossa ruokaa valmistettiin varsinkin kesällä. Nykyisin majat ovat lähinnä lasten leikeissä käytettäviä karkeatekoisia rakennelmia.