Ero sivun ”Universaali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Aiheesta muualla yms. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Universaali''' on määrätön abstrakti [[olio (filosofia)|olio]]. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri partikulaareille |
'''Universaali''' eli '''yleiskäsite''' on määrätön abstrakti [[olio (filosofia)|olio]]. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli [[partikulaari|partikulaareille]]. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.<ref name="OCP-Universals">Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Honderich, Ted (toim.) | Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy. New edition | Vuosi=2005 | Julkaisija=Oxford University Press | Tunniste=ISBN 0-19-926479-1}}</ref> |
||
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy |
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
[[Aristoteles]] ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.<ref name="OCP-Universals"/> |
|||
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös [[ontologia]] (oppi olevasta) ja [[metafysiikka]]. Universaalit kieltävää kantaa kutsutaan [[nominalismi]]ksi ja ne hyväksyvää kantaa [[realismi (ontologia)|realismi]]ksi. |
|||
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös [[ontologia]] (oppi olevasta) ja [[metafysiikka]]. Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan [[realismi (ontologia)|(käsite)realismiksi]] ja ne kieltävää kantaa [[nominalismi]]ksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu [[konseptualismi]], jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.<ref name="OCP-Universals"/> |
|||
== Katso myös == |
|||
* [[Kategoria (filosofia)|Kategoria]] |
|||
* [[Luokka (filosofia)|Luokka]] |
|||
* [[Tyyppi ja token|Tyyppi]] |
|||
== Lähteet == |
|||
<references/> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 6. syyskuuta 2007 kello 22.12
Universaali eli yleiskäsite on määrätön abstrakti olio. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli partikulaareille. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.[1]
Universaalien ongelma on yksi tietoteorian keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. Platonin selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli ideoiden maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.[1]
Aristoteles ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.[1]
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös ontologia (oppi olevasta) ja metafysiikka. Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan (käsite)realismiksi ja ne kieltävää kantaa nominalismiksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu konseptualismi, jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1.