Varhaistriaskausi

Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 - 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.

Varhaistriaskauden eläimiä

Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurit Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.

Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.

Varhaistriaskauden alajako

• Induan (Brahmanian)
  • Griesbachian (Gangetian)
    • Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
  • Dienerian (Gandarian)
• Olenekian
  • Smithian
  • Smathian

Varhaistriaskauden kartta

Varhaistriaskauden kartassa hieman C:tä muistuttava jättimanner näkyy karttakuvassa keskellä. Jättimantereen itäpuolella oli hajanaisia saaria, nykyinen japani, Kiinan osia ja Indonesia. Etelämanner oli etelänavalla. C:n sisäosissa oli paleotethys ja vielä pieni Tethysmeri. Suurin meri oli Panthalassa.

Induan-kausi

Induan-kausi 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Induan-kaudella maailma oli omituinen, jokin oli ehkä tehnyt sen myrkylliseksi. Maapallo oli epätavallisen kuiva, kuuma ja aavikoitunut laajalti. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Oli jäätiköitä. Merten happipitoisuus oli pieni. Ilmakehässä oli runsaasti hiilidioksidia, johtuen luultavasti vulkanismista. Kerran tai muutaman kerran hiilen ja hapen isotooppisuhteet poikkesivat normaalista. Stromatoliitit ja bakteerimatot palasivat induankauden alussa. Stromatoliitithan syötiin viimeistään kambrikaudella. Tämäkin viittaa siihen, että meren lajisto olisi harventunut. Pian stromatoliitit katosivat fossiilisarjoista. Koppisiemeniset kasvit etenivät maalla. Induankaudelle luonteenomaisia ovat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet. Mataloijoista nelijalkaiset matalat Lystrosauridit, proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Muut eläimet, hyönteiset, kalat sammakkoeläimet, muut matelijat olivat harvinaisia.

Katso myös

• Permikausi
• Triaskausi