Hadeeinen eoni

Geologinen ajanlasku
Alkamisaika milj. v sitten	Eoni
542	fanerotsooinen
2 500	proterotsooinen
4 000	arkeeinen
4 570	hadeeinen

Hadeinen eoni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa Maan muodostumisesta. Nimi viittaa kreikkalaisen mytologian manalaan, Haadekseen. Geologi Preston Cloud keksi termin hadeinen eoni vuonna 1972 aikakaudelle ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntymistä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.

Maa syntyi muun Aurinkokunnan mukana noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia meteoriitit, komeetat ja asteroidit. Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti Marsin kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti Kuun törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten. Komeetat saattoivat tuoda Maahan vettä, joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.

Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa maan pinta oli sulaa laavaa ja ilmakehä lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin. Pinta jäähtyi, ja kaasukehästä satoi maan pinnalle ensimmäinen meri, alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 (3,85) miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten.

Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi.

Uusien tutkimusten mukaan alkumeri olisi syntynyt jo noin 200 miljoonaa vuotta Maan synnyn jälkeen, eli suunnilleen 4,35 miljardia vuotta sitten. Tämän mukaan maan pintalämpötila oli alle 100 °C jo 4,4–4,3 miljardia vuotta sitten. Tältä ajalta ovat esimmäiset zirkonimineraalit, jotka ovat syntyneet 700 asteen lämpötilassa uudelleen sulaneesta maan kuoresta.

Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen.

Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraattereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja. Hiilidioksidia alkoi sitoutua maasta irronneeseen kalsiumoksidiin CaO ("sammuttamaton kalkki") muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO₃ ("sammutettu kalkki"). Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut kasvihuoneilmiön takia jopa 2 000–3 000 °C. Joka tapauksessa kauden alussa tapahtui valtavasti meteoriittitörmäyksiä ja tulivuorenpurkauksia.

Hadeeisen kauden jako

• Kryptinen 4567,17 – 4150 Mvs
• Allasryhmät (Kuussa) 4150 – 3975 Mvs
• Nektaarinen (Kuussa) 3975 – 3900 Mvs
• Varhaisimbrinen (Kuussa) 3900 – 3800 Mvs

Hadeeisen kauden varhaisia kiviä on löydetty mm. Swazimaasta. Ne ovat 4000 miljoonaa vuotta vanhoja.