Ero sivun ”Maanpuolustuskoulutus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh; agenttipassiivit pois
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
1990-luvulla virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset Maanpuolustuskoulutus ry:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva Maanpuolustuskoulutus ry koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja.
1990-luvulla virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset Maanpuolustuskoulutus ry:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva Maanpuolustuskoulutus ry koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja.


Maanpuolustuskoulutus ry:n toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä vartiokomppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti.
Maanpuolustuskoulutus ry:n toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä vartiokomppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti. Niistä voi muodostua myös [[torjuntapataljoona]].


Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. [[Viro]]ssa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi [[Kaitseliit]]tiin, Ruotsissa [[Hemvärnet]]iin.
Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. [[Viro]]ssa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi [[Kaitseliit]]tiin, Ruotsissa [[Hemvärnet]]iin.

Versio 29. toukokuuta 2007 kello 01.40

Maanpuolustuskoulutus on erotuksena asevelvollisuuteen liittyvästä pakollisesta koulutuksesta vapaaehtoista maanpuolustusta tukevaa vapaaehtoista koulutusta.

Määrällisesti laajinta maanpuolustuskoulutusta tarjoaa Maanpuolustuskoulutus ry, mihin sisältyy turvallisuus-, varautumis-, johtamis-, kouluttajakoulutusta sekä sotilaallista koulutusta, muita koulutustapahtumia ja muuta koulutuksen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Koulutus järjestetään 19 alueellisessa maanpuolustuspiirissä sekä valtakunnallisissa meri- ja ilmapuolustuspiireissä.

Muuta maanpuolustukseen liittyvää koulutusta tai turvallisuuspolitiikkaan liittyvää opetusta annetaan reserviläisyhdistysten tai maanpuolustuskiltojen piirissä. Killat keskittyvät myös historian ja perinteiden vaalimiseen.

Suojeluskuntajärjestö aloitti Suomen maanpuolustuskoulutuksen vapaaehtoistoimintana vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, kun katsottiin yleisesti, että sotilaskunnon ylläpitäminen olisi maanpuolustukselle hyväksi. Talvisodan noin 350 000 suomalaissotilaasta noin kolmasosa oli hankkinut sotilaskoulutusta myös suojeluskunnassa.

Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen perusteella ja Suomessa kiellettiin järjestäytyminen sotilaallisilla perusteilla. Myös suojeluskuntien naistoiminnasta vastannut Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin. Yhdistyslaki on muodoltaan demokraattinen.

1990-luvulla virinnyt maanpuolustushenki loi edellytykset Maanpuolustuskoulutus ry:n perustamiselle, koska valtiovalta halusi järjestää maanpuolustuskentän koordinoitavaksi kokonaisuudeksi. Valtion tukea nauttiva Maanpuolustuskoulutus ry koordinoikin nykyään monenlaisia toimintoja.

Maanpuolustuskoulutus ry:n toimintaan ei liity minkäänlaisia sotilaallisesti järjestäytyneitä joukkoja, vaan se toimii yksinomaan koulutuksen järjestäjänä. Kaikki muodostettavat joukot, myös maakuntajoukot ovat tavanomaisella tavalla osa puolustusvoimien kriisiajan organisaatiota. Maakuntajoukkojen koulutustavoitteet aluksi voivat liittyä vartiokomppania ja vartiopataljoonatoimintaan paikallisesti. Niistä voi muodostua myös torjuntapataljoona.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on olemassa myös Suomea ympäröivissä maissa, mutta koulutuksen luonne vaihtelee maittain perinteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen se voi olla operatiivisesti autonomisempaa kuin Suomessa. Virossa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus liittyy kiinteästi Kaitseliittiin, Ruotsissa Hemvärnetiin.

Muualla verkossa

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.