Ero sivun ”Mikko Matilainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kanttila (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 2: Rivi 2:
'''Mikko Olavi Matilainen''' (s.1920) on [[Mannerheim-risti]]llä palkittu suomalainen sotilas.
'''Mikko Olavi Matilainen''' (s.1920) on [[Mannerheim-risti]]llä palkittu suomalainen sotilas.
Matilainen syntyi 1920. Asevevollisuuteen Matilainen meni ennen [[talvisota]]a, jolta hän kuitenkin välttyi. 18kk asevelvollisuus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu. Matilainen kuului tuntemattoman sotilaan rykmentttiin JR8. Se oli varusmiehistä koottu rykmentti jota käytettiin säälimättä hyökkäyksen keihäänkärkenä panssareiden puuttuessa. Pätevä johto Autti, rykmentin komentajana sekä ammattiupseerit tekivät rykmentistä erään Suomen parhaista. Matilainen oli rykmentin ehkä paras taistelija.
Mikko Matilainen syntyi 1920. Asevevollisuuttaan Matilainen meni suorittamaan jo ennen [[talvisota]]a, jolta hän kuitenkin välttyi. 18 kuukauden pituinen asevelvollisuus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu. Matilainen kuului tuntemattoman sotilaan rykmentttiin JR8. Se oli varusmiehistä koottu rykmentti, jota käytettiin hyökkäyksen keihäänkärkenä panssareiden puuttuessa. Pätevä johto eli rykmentin komentaja Autti ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita.


Matilainen oli KK komppanian kk ryhmän jäsen, sittemmin ryhmän johtaja ja lopulta vajaan joukkueen johtaja.
Matilainen oli konekiväärikomppanian konekivääriryhmän jäsen, sittemmin ryhmän johtaja ja lopulta vajaan joukkueen johtaja.


Matilainen kertoo, että tulikasteessa hän tunsi suunnatonta pelkoa, mikä kumminkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomainen ampuja, sekä pelkäämättömänä nopeaälyisenä miehenä, hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Niinpä kerran kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, laitettiin yksi mies vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Niinpä tehtävään haettiin stm Matilainen. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä käsikranaatilla vihollista päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä pst ryhmä uskaltanut toimia, tempaisi stm Matilainen norsupyssyn itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollistankin tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti ampuen Matilaisen onneksi yli.
Matilainen kertoo, että ensimmäisissä taisteluissa hän tunsi suunnatonta pelkoa, joka kuitenkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomaisena ampujana sekä pelkäämättömänä ja nopeaälyisenä miehenä hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Matilaisen sankaritekojen esimerkkinä kerrotaan, että kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, lähetettiin sotamies Matilainen yksin vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä häntä käsikranaatilla päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä panssarintorjuntaryhmä uskaltanut toimia, tempaisi sotamies Matilainen norsupyssyn itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollisen [[panssarivaunu]]n eli tankin tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti.


Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu, sekä aloitekyky olivat Matilaisen ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä [[Lapin sota]]an. Täällä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta, että lähtiessään sodasta hän riitaantuneena lähinnä ylimääräisestä kp tarkastuksesta nuoren luutnantin kanssa ja hänellä oli viriämässä kantelut käytöksestä oikeudessa. Miestensä ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta, siksi ylennetty sotilasarvoon, joka olisi hänelle kuulunut.
Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä [[Lapin sota]]an. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korkeampaan [[sotilasarvo]]on, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut.
[[Luokka:Mannerheim-ristin ritarit|Matilainen, Mikko]]
[[Luokka:Mannerheim-ristin ritarit|Matilainen, Mikko]]

Versio 8. toukokuuta 2007 kello 18.27

Mikko Olavi Matilainen (s.1920) on Mannerheim-ristillä palkittu suomalainen sotilas.

Mikko Matilainen syntyi 1920. Asevevollisuuttaan Matilainen meni suorittamaan jo ennen talvisotaa, jolta hän kuitenkin välttyi. 18 kuukauden pituinen asevelvollisuus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu. Matilainen kuului tuntemattoman sotilaan rykmentttiin JR8. Se oli varusmiehistä koottu rykmentti, jota käytettiin hyökkäyksen keihäänkärkenä panssareiden puuttuessa. Pätevä johto eli rykmentin komentaja Autti ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita.

Matilainen oli konekiväärikomppanian konekivääriryhmän jäsen, sittemmin ryhmän johtaja ja lopulta vajaan joukkueen johtaja.

Matilainen kertoo, että ensimmäisissä taisteluissa hän tunsi suunnatonta pelkoa, joka kuitenkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomaisena ampujana sekä pelkäämättömänä ja nopeaälyisenä miehenä hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Matilaisen sankaritekojen esimerkkinä kerrotaan, että kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, lähetettiin sotamies Matilainen yksin vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä häntä käsikranaatilla päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä panssarintorjuntaryhmä uskaltanut toimia, tempaisi sotamies Matilainen norsupyssyn itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollisen panssarivaunun eli tankin tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti.

Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä Lapin sotaan. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korkeampaan sotilasarvoon, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut.