Ero sivun ”Pitié-Salpêtrière” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sv:La Salpêtrière |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Niin sanottujen ''syyskuun murhien'' aikana [[jakobiinit]] järjestivät siellä, kuten muissakin vastaavissa laitoksissa, hirvittävän verilöylyn. |
Niin sanottujen ''syyskuun murhien'' aikana [[jakobiinit]] järjestivät siellä, kuten muissakin vastaavissa laitoksissa, hirvittävän verilöylyn. |
||
[[Napoleon]]in aikana laitos muutettiin yksinomaan mielisairaiden ja hysteerikkojen säilytyspaikaksi. Laitos oli pitkään |
[[Napoleon]]in aikana laitos muutettiin yksinomaan mielisairaiden ja hysteerikkojen säilytyspaikaksi. Laitos oli pitkään vanhuspsykiatrinen eli psykogeriatrinen sairaala, mutta avohoidon kehittyessä se muutettiin 1980-luvulla tapaturmasairaalaksi ja nykyisin on osa Pariisin yliopistollista keskussairaalaa.<ref>[http://www.aphp.fr/index.php?module=portail&action=afficherPortail&vue=portail&NIHOPITAL=30 Sairaalan sivusto]</ref> |
||
[[Walesin prinsessa Diana]] kuoli tässä sairaalassa. |
[[Walesin prinsessa Diana]] kuoli tässä sairaalassa. |
Versio 18. maaliskuuta 2007 kello 11.19
Salpêtrière on pariisilainen sairaala. Se on historiansa aikana toiminut mielisairaalana, vankilana ja köyhäintalona. Sen pihalla kokeiltiin giljotiinia ensi kerran, silloin kuolleisiin.
Niin sanottujen syyskuun murhien aikana jakobiinit järjestivät siellä, kuten muissakin vastaavissa laitoksissa, hirvittävän verilöylyn.
Napoleonin aikana laitos muutettiin yksinomaan mielisairaiden ja hysteerikkojen säilytyspaikaksi. Laitos oli pitkään vanhuspsykiatrinen eli psykogeriatrinen sairaala, mutta avohoidon kehittyessä se muutettiin 1980-luvulla tapaturmasairaalaksi ja nykyisin on osa Pariisin yliopistollista keskussairaalaa.[1]
Walesin prinsessa Diana kuoli tässä sairaalassa.
Lähteet
- Octave Aubry: Ranskan suuri vallankumous, osa 1
- Erik Munster: Parantava veitsi, osa 3: Psykiatria; artikkelisarja Apu-lehdessä vuonna 1963