Ero sivun ”Prekambri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
166 217 muokkausta
p Botti lisäsi: ca:Precambrià
Tykkala (keskustelu | muokkaukset)
129 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Prekambri''' on epävirallinen nimi ajanjaksolle, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4 500 miljoonaa vuotta sitten) [[kambrikausi|kambrikauden]] alkuun (542 miljoonaa vuotta) saakka.
'''Prekambri''' on epävirallinen nimi ajanjaksolle, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4500 miljoonaa vuotta sitten) [[kambrikausi|kambrikauden]] alkuun (542 miljoonaa vuotta) saakka.


Prekambri on vanhahtava termi, mutta on käytössä geologiassa ja paleontologiassa. Ajanjaksoa on kutsuttu englanninkielisellä termillä ''Cryptozonic eon''. Prekambri-termi tullee korvautumaan termeillä: ''proterotsooinen'',''arkeeinen'' ja ''hadeeinen''.
Prekambri on vanhahtava termi, mutta on käytössä [[geologia]]ssa ja [[paleontologia]]ssa. Ajanjaksoa on kutsuttu englanninkielisellä termillä ''Cryptozonic eon''. Prekambri-termi tullee korvautumaan termeillä: ''proterotsooinen'', ''arkeeinen'' ja ''hadeeinen''.


Preambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt
Prekambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt
melko vähän fossiileja. Kausi voidaan jakaa [[geologinen ajanlasku|geologisen ajanlaskun]] mukaisiin kausiin tai esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin:
melko vähän fossiileja. Kausi voidaan jakaa [[geologinen ajanlasku|geologisen ajanlaskun]] mukaisiin kausiin tai esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin:


Rivi 16: Rivi 16:
* [[Monisoluiset]] eläimet, jotka olivat aluksi ehkä levymäisiä tai pallomaisia soluryhmiä ja joista kehittyi [[meduusat|meduusoja]].
* [[Monisoluiset]] eläimet, jotka olivat aluksi ehkä levymäisiä tai pallomaisia soluryhmiä ja joista kehittyi [[meduusat|meduusoja]].


Maa syntyi kasautumalla pienemmistä kappaleista, ja pian siihen törmäsi [[Mars]]in kokoinen pieni planeetta. Vakaa kuori syntyi noin 4 400 miljoonaa vuotta sitten. Väitetään
Maapallo syntyi kasautumalla pienemmistä kappaleista 4,5–4,6 miljardia vuotta sitten. Törmäyshypoteesin mukaan nuoreen Maahan törmäsi [[Mars]]in massainen planeetta, ja törmäyksen sinkoamasta aineesta muodostui [[Kuu]]<ref>Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 213, Ursa 2005</ref>. Maapallon vakaa kuori syntyi noin 4400 miljoonaa vuotta sitten. Väitetään
että eloperäistä hiiltä olisi ajalta 4000 miljoonaa vuotta sitten. Elämää saattoi olla jo 3 850 miljoonaa vuotta sitten, jolla ajalla syntyi rautamuodostumia.
että eloperäistä hiiltä olisi ajalta 4000 miljoonaa vuotta sitten. Elämää saattoi olla jo 3850 miljoonaa vuotta sitten, jolla ajalla syntyi rautamuodostumia.
Varmempia todisteita elämästä on kuitenkin noin 3 500-3450 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäinen [[jääkausijakso]] oli 3000 miljoonaa vuotta sitten.
Varmempia todisteita elämästä on kuitenkin noin 3500–3450 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäinen [[jääkausijakso]] oli 3000 miljoonaa vuotta sitten.{{lähde}}


Elämä muodostui aluksi tumattomista [[bakteerit|bakteerien]] ja [[syanobakteerit|syanobakteerien]] kaltaisista yksisoluisista eliöistä. Noin 3000 miljoonaa vuotta sitten bakteerit alkoivat yhteyttää. Enimmäiset kehittyneet solut, aitotumaiset eli eukaryootit, ilmestyivät ehkä 2700, varmemmin 1870-1500 miljoonaa vuotta sitten.
Elämä muodostui aluksi tumattomista [[bakteerit|bakteerien]] ja [[syanobakteerit|syanobakteerien]] kaltaisista yksisoluisista eliöistä. Noin 3000 miljoonaa vuotta sitten bakteerit alkoivat yhteyttää. Ensimmäiset kehittyneet solut, aitotumaiset eli eukaryootit, syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten.
2 500 miljoonaa vuotta sitten hapen määrä alkoi lisääntyä ilmakehässä ilmeisesti syanobakteerien ansiosta. Tästä ajasta lähtien löytyy lukuisia bakteerien mikrofossiileja. Eukaryooteista kehittyi lukuisia erityyppisiä alkueläimiä.
Rauta alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. 2500 miljoonaa vuotta sitten hapen määrä alkoi lisääntyä ilmakehässä ilmeisesti syanobakteerien ansiosta. Tästä ajasta lähtien löytyy lukuisia bakteerien mikrofossiileja. Eukaryooteista kehittyi lukuisia erityyppisiä alkueläimiä.
Viherleviä saattoi olla 2300 miljoonaa vuotta sitten.
Viherleviä saattoi olla 2300 miljoonaa vuotta sitten.


Noin 2,5 miljardia vuotta sitten Maassa on voinut olla ensimmäinen [[lumipallomaa]]-ajanjakso, jolloin koko Maa on ollut kilometrien paksuisen jääkerroksen peitossa,<ref>Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 200, Ursa 2005</ref>.
Ensimmäinen jääkausi saattoi olla noin 2 300 miljoonaa vuotta sitten. Rauta alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. Merkittäviä määriä happea oli 2500-2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot yleistyivät 1800 miljoonaa vuotat sitten.
Merkittäviä määriä happea oli 2500–2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot, yleistyivät 1800 miljoonaa vuotat sitten.
Ehkä jo noin 1400-1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät [[akritarkki|akritarkeista]], hiilisulkeumista päätellen.
Ehkä jo noin 1400–1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät [[akritarkki|akritarkeista]], hiilisulkeumista päätellen.
Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.
Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.


Viimeisen 800 miljoonan vuoden aikana on voinut olla neljä lumipallomaan vaihetta, jolloin jäätikkö on peittänyt koko Maapallon 10 miljoonaa vuotta tai kauemmin.
Monisoluisia eliöitä saattoi olla 1000 miljoonaa vuotta sitten, mutta viimeistään 600 miljoonaa vuotta sitten. <!--Noin 900 miljoonaa vuotta sitten oli eläinten jälkiä ja kaivamia paikkoja ja stromatoliitit, bakteerimatot syötiin 800 miljoonaa vuotat sitten. Siis niinku mitä?-->

Prekambrin lopulla noin 950–600 miljoonaa vuotta sitten sattui useita jopa maailmanlaajuisia jäätiköitymisiä.


==Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina==
==Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina==
Rivi 157: Rivi 156:
**[[kryptinen]]* CY - 4150
**[[kryptinen]]* CY - 4150
-->
-->

==Lähteet==
<references />


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 5. maaliskuuta 2007 kello 00.35

Prekambri on epävirallinen nimi ajanjaksolle, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4500 miljoonaa vuotta sitten) kambrikauden alkuun (542 miljoonaa vuotta) saakka.

Prekambri on vanhahtava termi, mutta on käytössä geologiassa ja paleontologiassa. Ajanjaksoa on kutsuttu englanninkielisellä termillä Cryptozonic eon. Prekambri-termi tullee korvautumaan termeillä: proterotsooinen, arkeeinen ja hadeeinen.

Prekambrikausi on heikosti tunnettua aikaa, vaikka se kattaa 7/8 koko maapallon historiasta, koska kyseiseltä ajanjaksolta on säilynyt melko vähän fossiileja. Kausi voidaan jakaa geologisen ajanlaskun mukaisiin kausiin tai esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin:

Maapallo syntyi kasautumalla pienemmistä kappaleista 4,5–4,6 miljardia vuotta sitten. Törmäyshypoteesin mukaan nuoreen Maahan törmäsi Marsin massainen planeetta, ja törmäyksen sinkoamasta aineesta muodostui Kuu[1]. Maapallon vakaa kuori syntyi noin 4400 miljoonaa vuotta sitten. Väitetään että eloperäistä hiiltä olisi ajalta 4000 miljoonaa vuotta sitten. Elämää saattoi olla jo 3850 miljoonaa vuotta sitten, jolla ajalla syntyi rautamuodostumia. Varmempia todisteita elämästä on kuitenkin noin 3500–3450 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäinen jääkausijakso oli 3000 miljoonaa vuotta sitten.lähde?

Elämä muodostui aluksi tumattomista bakteerien ja syanobakteerien kaltaisista yksisoluisista eliöistä. Noin 3000 miljoonaa vuotta sitten bakteerit alkoivat yhteyttää. Ensimmäiset kehittyneet solut, aitotumaiset eli eukaryootit, syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten. Rauta alkoi oksidoitua jo 2700 miljoonaa vuotta sitten. 2500 miljoonaa vuotta sitten hapen määrä alkoi lisääntyä ilmakehässä ilmeisesti syanobakteerien ansiosta. Tästä ajasta lähtien löytyy lukuisia bakteerien mikrofossiileja. Eukaryooteista kehittyi lukuisia erityyppisiä alkueläimiä. Viherleviä saattoi olla 2300 miljoonaa vuotta sitten.

Noin 2,5 miljardia vuotta sitten Maassa on voinut olla ensimmäinen lumipallomaa-ajanjakso, jolloin koko Maa on ollut kilometrien paksuisen jääkerroksen peitossa,[2]. Merkittäviä määriä happea oli 2500–2000 miljoonaa vuotta sitten kivien rautaoksidista päätellen. 1700 miljoonaa vuotta sitten rautaraitoja ei enää syntynyt, ja punaiset kerrostumat muuttuivat tavallisiksi (hapettava ilmakehä). Stromatoliitit, bakteerimadot, yleistyivät 1800 miljoonaa vuotat sitten. Ehkä jo noin 1400–1200 miljoonaa vuotta sitten elivät ehkä ensimmäiset monisoluiset levät akritarkeista, hiilisulkeumista päätellen. Ensimmäinen varmasti tunnettu supermanner Rodinia muodostui 1100 miljoonaa vuotta sitten.

Viimeisen 800 miljoonan vuoden aikana on voinut olla neljä lumipallomaan vaihetta, jolloin jäätikkö on peittänyt koko Maapallon 10 miljoonaa vuotta tai kauemmin.

Hiilidioksidipitoisuuden lasku prekambrina

Kerrostumista päätellen maapallon keskilämpötila oli korkea prekambrin alussa, vaikka Aurinko oli teorioiden mukaan 70% jopa nykyistä himmeämpi. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että ilmakehässä oli alkuaikoina runsaasti kasvihuonekaasuja kuten metaania. Alkuilmakehässä oli hiilidioksidia arviolta 80%, mutta 20% 3500 miljoonaa vuotta sitten. 2700 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli 15%, 2000 miljoonaa vuotta sitten 8% ja 600 miljoonaa vuotta sitten 1%. Happea alkoi kertyä ilmakehään 2000 miljoonaa vuotta sitten, ja 600 miljoonaa vuotta sitten sitä oli 15%. Lämpötila prekambrikaudella oli kymmeniä asteita nykyistä korkeampi. Erään arvion mukaan Maan keskilämpötila oli 80 astetta 3,8 miljardia vuotta sitten, 40 astetta 3,0 miljardia vuotta sitten ja 20 astettta 2 miljardia eli 2000 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen maan keskilämpötila on ollut aina alle 30 astetta. Väitetään myös Maapallon jäätyneen kokonaan prekambrin loppupuolella.

Prekambrin jako

Prekambrin jako perustuu niukkaan aineistoon ja on siksi kiistanalainen ja ehkä liian tarkka.

Eoni Maailmankausi Kausi Eepokki Milloin oli (Mvs)
Prekambri Proterotsooinen Neoproterotsooinen Ediacara 542 - ~630
Kryogeeni ~630 - 850
Tonian 850 - 1000
Mesoproterotsooinen Stebian 1000 - 1200
Ectasian 1200 - 1400
Calymnian 1400 - 1600
Paleoproterotsooinen Statherian 1600 - 1800
Orosirian 1800 - 2050
Rhyacian 2050 - 2300
Siderian 2300 - 2500
Arkeeinen Neoarkeeinen 2500 - 2800
Mesoarkeeinen 2800 - 3200
Paleoarkeeinen 3200 - 3600
Eoarkeeinen 3600 - 3800
Hadeeinen Imbrinen 3800 - 3850
Nektaarinen 3850 - 3950
Allasryhmät 3950 - 4150
Kryptinen 4150 - n. 4570


Arkeeiselta kaudelta löytyy

  • Randian 2825
  • Swazian 3525
  • Isuan 3875 (vanhin elämä löytynyt täältä)

Proterotsooiselta kaudelta löytyy

  • Riphean
    • Karatau 1100
    • Yurmatian 1375
    • Burzyan 1675
  • Animikean 2225
  • Huronian 2475 (jääkausi)




Lähteet

  1. ↑ Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 213, Ursa 2005
  2. ↑ Webb, S: "Missä kaikki ovat?", sivu 200, Ursa 2005

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Prekambri&oldid=2454187”