Jacques Monod

Jacques Monod (1910–1976) oli ranskalainen tutkija, joka katsotaan modernin molekyylibiologian luojaksi.

Monod selvitti muun muassa sitä, miten bakteerisolussa geenit menevät päälle ja pois, aina tarpeen mukaan. Hän löysi myös bakteereiden perimälle tyypilliset operonit; hän huomasi, että sokeria hajottavat geenit olivat yhdessä ryppäässä siten, että geenit olivat perimässä järkevissä kokonaisuuksissa lähekkäin. Monod tutki myös, miten entsyymien aktiivisuus vaihteli solun sisällä ja mitkä tekijät vaikuttivat tähän. Monod ehti elämänsä aikana julkaista parisataa tieteellistä kirjoitusta.

Monod sai yhdessä François Jacobin ja André Lwoffin kanssa lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon vuonna 1965.

Monodin kirja "Sattuma ja välttämättömyys" (1970) herätti kohua. Kirjan perusteesi oli, että elämällä ei ollut merkitystä ja että biosfääri oli sattuman ja lainomaisuuden tuottama fysikaalisesti ja kemiallisesti ymmärrettävä ja evoluution kautta monimutkaistunut ilmiö.

Monod kuoli nopeasti edenneeseen syöpään vuonna 1976.