Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Rekonstruierte Kreisgrabenanlage2.jpg|thumb|right|200px|Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen ennellistua Ala-Itävallassa]]. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | '''Ympyräkaivannot''' olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Ne muistuttavat Stonehengeä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin megaliittiaikana. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa. Saksassa, Itävallassa, Tshekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijainen Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa. |
||
Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät hauhakereemiseen kulttuuriin. |
|||
Myöhemmin tehtiin alkaen 3800 eaa. [[Englanti|Englannissa]]. |
|||
== Itäiset ympyräkaivannot == |
== Itäiset ympyräkaivannot == |
||
[[Kuva:Goseck-2.jpg|thumb|right|200px|Goseckin ympyrän kartta]] |
|||
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tsekki]]in, [[Itävalta]]an ja [[Kroatia]]an. |
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tsekki]]in, [[Itävalta]]an ja [[Kroatia]]an. |
||
| Rivi 8: | Rivi 13: | ||
Uskotaan ympyräkaivantojen rakentajien muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen. |
Uskotaan ympyräkaivantojen rakentajien muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen. |
||
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. |
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. |
||
Nämä ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita, ja asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. |
Nämä ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita, ja asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elatus henkittiin maanviljelylllä, karjanhoidolla: nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita pidettiin. |
||
Ympyräkaivantoja pidetään jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina. |
Ympyräkaivantoja pidetään jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina. |
||
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saxony-Anhalt]]issa 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja |
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saxony-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. |
||
Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Siellä on kummun jäänteitä, ja merkkejä uhrimenoista, eläinten ja ihmisten luita. |
|||
Goseckin ympyrön tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. |
Goseckin ympyrön tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. |
||
Versio 29. tammikuuta 2007 kello 01.11
.
Ympyräkaivannot olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Ne muistuttavat Stonehengeä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin megaliittiaikana. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa. Saksassa, Itävallassa, Tshekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijainen Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa. Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät hauhakereemiseen kulttuuriin. Myöhemmin tehtiin alkaen 3800 eaa. Englannissa.
Itäiset ympyräkaivannot
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui Saksasta Slovakiaan, Tsekkiin, Itävaltaan ja Kroatiaan.
Uskotaan ympyräkaivantojen rakentajien muuttaneen alueelle Unkarista ja Serbiasta joskus 6000–5000 eaa. alkaen. Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Nämä ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita, ja asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elatus henkittiin maanviljelylllä, karjanhoidolla: nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita pidettiin. Ympyräkaivantoja pidetään jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. Leipzigistä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä Aythrasta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista Goseckin ympyrä Saxony-Anhaltissa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen.
Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Siellä on kummun jäänteitä, ja merkkejä uhrimenoista, eläinten ja ihmisten luita.
Goseckin ympyrön tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri.
Saman tyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
Läntiset ympyräkaivannot
Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa. oli mm. Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Pohjois-Irlannissa ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei saa sekoittaa myöhemmin rakennettuihin esim rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat ehkä temppeleitä. Noin 3000–2500 eaa. on havaittavissa huomattavaa alueellista vaihtelua ympyräkaivantojen teossa.
Katso myös