Ero sivun ”Johann Bernoulli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lähde |
linkki pois |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
'''Johann Bernoulli''' (myös ''Jean'' ja ''John'', [[27. heinäkuuta]] [[1667]] – [[1. tammikuuta]] [[1748]]) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.| Nimeke=Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Selite= Luku 20 | Sivut= | ISBN = 951-884-158-6}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/62606/Johann-Bernoulli | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun [[katenoidikäyrä]]lle. |
'''Johann Bernoulli''' (myös ''Jean'' ja ''John'', [[27. heinäkuuta]] [[1667]] – [[1. tammikuuta]] [[1748]]) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.| Nimeke=Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Selite= Luku 20 | Sivut= | ISBN = 951-884-158-6}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/62606/Johann-Bernoulli | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun [[katenoidikäyrä]]lle. |
||
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten [[Geneven yliopisto|Geneveen]] ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui [[Guillaume de l’Hôpital]]iin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi [[Gottfried Wilhelm von Leibniz|Leibniz]]in kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu [[L’Hôpitalin sääntö]] on itse asiassa Bernoullin kehittämä |
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten [[Geneven yliopisto|Geneveen]] ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui [[Guillaume de l’Hôpital]]iin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi [[Gottfried Wilhelm von Leibniz|Leibniz]]in kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu [[L’Hôpitalin sääntö]] on itse asiassa Bernoullin kehittämä – asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Bernoulli_Johann.html | Nimeke = Johann Bernoulli | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu = 7.12.2014 }}</ref> |
||
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa [[Groningenin yliopisto]]ssa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä |
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa [[Groningenin yliopisto]]ssa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä Jacob Bernoullin kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli [[Ranskan tiedeakatemia|Pariisin]], Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".<ref name="MAC"/> |
||
Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon [[Leonhard Euler]]in opettaja Baselin yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Euler.html | Nimeke = Leonhard Euler | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> |
Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon [[Leonhard Euler]]in opettaja Baselin yliopistossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-andrews.ac.uk/Biographies/Euler.html | Nimeke = Leonhard Euler | Tekijä =J.J. O'Connor & E.F. Robertson | Ajankohta = | Julkaisija = MacTutor | Viitattu =7.12.2014 }}</ref> |
Versio 14. marraskuuta 2020 kello 08.04
Johann Bernoulli | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. heinäkuuta 1667 Basel, Sveitsi |
Kuollut | 1. tammikuuta 1748 Basel, Sveitsi |
Kansalaisuus | sveitsiläinen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Baselin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | Jakob Bernoulli |
Instituutti |
Baselin yliopisto Groningenin yliopisto Geneven yliopisto |
Oppilaat | Leonhard Euler |
Tutkimusalue | matematiikka |
Tunnetut työt | differentiaalilaskennan kehittäminen |
Nimikirjoitus |
|
Johann Bernoulli (myös Jean ja John, 27. heinäkuuta 1667 – 1. tammikuuta 1748) oli sveitsiläinen matemaatikko, joka kuului tunnettuun matemaatikkojen sukuun.[1][2] Hän kehitti differentiaalilaskentaa ja löysi ratkaisun katenoidikäyrälle.
Bernoulli opiskeli Baselin yliopistossa lääketiedettä, lähti sitten Geneveen ja myöhemmin Pariisiin, jonka matemaatikkopiireissä hän tutustui Guillaume de l’Hôpitaliin. L’Hôpital ihaili Bernoullia, joka ymmärsi Leibnizin kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. L'Hôpital julkaisi myöhemmin matematiikan oppikirjoja, ja häneen nimiinsä kirjattu L’Hôpitalin sääntö on itse asiassa Bernoullin kehittämä – asia, joka harmitti Bernoullia suuresti.[3]
Vuonna 1695 Bernoulli sai professorin viran Hollannissa Groningenin yliopistossa. Hänen poikansa, joista tuli myös matemaatikkoja, syntyivät siellä. Hollannin vuosinaan Johann Bernoulli joutui kiistoihin veljensä Jacob Bernoullin kanssa, sekaantui Leibnizin ja Newtonin väliseen erimielisyyteen, oli syytettynä uskonnollisesta harhaoppisuudesta ja menetti tyttärensä taudeille. Johann Bernoulli muutti perheineen takaisin Sveitsiin, missä hän sai tuberkuloosiin menehtyneen veljensä viran Baselin yliopistossa. Hän oli arvostettu tiedemies, monet yliopistot yrittivät houkutella häntä professorikseen, ja hänestä tuli Pariisin, Berliinin, Lontoon, Pietarin ja Bolognan tiedeakatemioiden jäsen. Hänen hautakivessään lukee "Oman aikansa Arkhimedes".[3]
Bernoulli oli kuuluisan sveitsiläisen matemaatikon Leonhard Eulerin opettaja Baselin yliopistossa.[4]
Lähteet
- ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II. Luku 20. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
- ↑ Johann Bernoulli Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ a b J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Johann Bernoulli MacTutor. Viitattu 7.12.2014.
- ↑ J.J. O'Connor & E.F. Robertson: Leonhard Euler MacTutor. Viitattu 7.12.2014.
Aiheesta muualla
- Bernoulli, Johann (1667–1748), ScienceWorld.com
|