Ero sivun ”Väinö Kallio (opettaja)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Väinö Johannes (V. J.) Kallio''' ([[8. kesäkuuta]] [[1887]] [[Uskela]] – [[18. tammikuuta]] [[1946]] [[Helsinki]] <ref name=sek/>) oli [[Helsingin lyseo]]n matemaattisten aineiden lehtori ja historioitsija. |
'''Väinö Johannes (V. J.) Kallio''' ([[8. kesäkuuta]] [[1887]] [[Uskela]] – [[18. tammikuuta]] [[1946]] [[Helsinki]] <ref name=sek/>) oli [[Helsingin lyseo]]n matemaattisten aineiden lehtori ja historioitsija. |
||
Kallion vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Jaakko Vihtori Kallio ja Johanna Charlotta Åkerroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1915 ja tuli Helsingin suomalaisen lyseon matematiikan nuoremmaksi lehtoriksi 1919 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1929. Opettajana Kalliota pidettiin pätevänä. Hän julkaisi useita alansa oppikirjoja, samoin kuin tutkimukset ''Absorption der Röntgenstrahlen'' (1915, [[Kalle Väisälä]]n kanssa) ja ''Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet'' (1922). <ref name="sek">{{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 371.</ref> |
Kallion vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Jaakko Vihtori Kallio ja Johanna Charlotta Åkerroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1915 ja tuli Helsingin suomalaisen lyseon matematiikan nuoremmaksi lehtoriksi 1919 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1929. Opettajana Kalliota pidettiin pätevänä. Hän julkaisi useita alansa oppikirjoja, samoin kuin tutkimukset ''Absorption der Röntgenstrahlen'' (1915, [[Kalle Väisälä]]n kanssa) ja ''Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet'' (1922). <ref name="sek">{{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 371.</ref> |
Versio 14. lokakuuta 2020 kello 07.13
Väinö Johannes (V. J.) Kallio (8. kesäkuuta 1887 Uskela – 18. tammikuuta 1946 Helsinki [1]) oli Helsingin lyseon matemaattisten aineiden lehtori ja historioitsija.
Kallion vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Jaakko Vihtori Kallio ja Johanna Charlotta Åkerroos. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1915 ja tuli Helsingin suomalaisen lyseon matematiikan nuoremmaksi lehtoriksi 1919 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1929. Opettajana Kalliota pidettiin pätevänä. Hän julkaisi useita alansa oppikirjoja, samoin kuin tutkimukset Absorption der Röntgenstrahlen (1915, Kalle Väisälän kanssa) ja Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet (1922). [1]
Kallio harrasti sekä kotiseutuhistorian tutkimusta että vanhemman suomalaisen kirjallisuuden historiaa, mihin liittyen hän keräsi huomattavan kirjakokoelman[1]. Hän laati myös Halikon ja Salon historiat sekä julkaisun Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja kirjanmerkkejä vuoteen 1885 (1939).[2]
Kallion puoliso vuodesta 1916 oli tekstiilitaiteilija Siiri Elsa Maria Poutiainen (k. 1955).[1]
Teoksia
- Kotiseutututkimuksen opas I-II (E.W. Juveliuksen kanssa, Suomen kotiseutututkimuksen keskusvaliokunta), Otava, 1914-1916
- Honkaluoma-Kalliomäen suku, (pienpainate 14 sivua), 1915
- Historiallisia kirjoituksia Salon seudusta, 1910 (näköispainos 2002, kirjoitukset julkaistu alun perin Salon Seudun Kunnallislehdessä vuonna 1926)
- Kansanopetuksen vaiheet Uskelassa, Uskelan kunta, 1923
- Halikon kirkko, 1926
- Halikon historia, 1930
- Hanna Charlotta Kallion esivanhempia: 75-vuotispäivän 5.1.1936 johdosta (E.I. Kallion ja Niilo Kallion kanssa, pienpainate 23 sivua), 1936
- Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 211. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1939.
- Suomen vaatturiliikkeenharjoittajain keskusliitto r.y. 1894-1944, Suomen vaatturiliikkeenharjoittajain keskusliitto, 1945
Lähteet
Aiheesta muualla
- Einsteinin suhteellisuusteorian periaatteet. Väinö Kallion julkaisu vuodelta 1922 (WSOY). Tekstipohjainen kopio.
- Valokuvataiteen museo, Kuka kuvasi -palvelu
|