Ero sivun ”Plasmapaneelinäyttö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Näyttö korvattiin link(e)illä näyttölaite
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Plasma-display-composition.svg|thumb|300px|Plasmanäytön rakenne]]
[[Tiedosto:Plasma-display-composition.svg|thumb|300px|Plasmanäytön rakenne]]
[[File:Plasma display.jpg|thumb|300px|Plasmanäyttö]]
[[File:Plasma display.jpg|thumb|300px|Plasmanäyttö]]
'''Plasmapaneelinäyttö''' on litteän [[näyttö|näytön]] mahdollistava tekniikka. Plasmapaneelinäyttöjä käytettiin tyypillisesti suurissa (yli 37-tuumaisissa) televisioissa. Sadattuhannet pienet solut sijaitsevat kahden lasilevyn välissä. Nämä solut sisältävät sekoituksen jalokaasuja ([[neon]]ia ja [[ksenon]]ia). Solun läpi kulkeva sähkövirta ionisoi kaasun muuttaen sen [[plasma]]ksi. Plasma säteilee [[ultravioletti]]valoa, joka puolestaan saa [[Fluoresenssi|fluoresoivan]] materaalin tuottamaan näkyvää valoa.
'''Plasmapaneelinäyttö''' on litteän [[näyttölaite|näytön]] mahdollistava tekniikka. Plasmapaneelinäyttöjä käytettiin tyypillisesti suurissa (yli 37-tuumaisissa) televisioissa. Sadattuhannet pienet solut sijaitsevat kahden lasilevyn välissä. Nämä solut sisältävät sekoituksen jalokaasuja ([[neon]]ia ja [[ksenon]]ia). Solun läpi kulkeva sähkövirta ionisoi kaasun muuttaen sen [[plasma]]ksi. Plasma säteilee [[ultravioletti]]valoa, joka puolestaan saa [[Fluoresenssi|fluoresoivan]] materaalin tuottamaan näkyvää valoa.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 21. toukokuuta 2020 kello 06.30

Plasmanäytön rakenne
Plasmanäyttö

Plasmapaneelinäyttö on litteän näytön mahdollistava tekniikka. Plasmapaneelinäyttöjä käytettiin tyypillisesti suurissa (yli 37-tuumaisissa) televisioissa. Sadattuhannet pienet solut sijaitsevat kahden lasilevyn välissä. Nämä solut sisältävät sekoituksen jalokaasuja (neonia ja ksenonia). Solun läpi kulkeva sähkövirta ionisoi kaasun muuttaen sen plasmaksi. Plasma säteilee ultraviolettivaloa, joka puolestaan saa fluoresoivan materaalin tuottamaan näkyvää valoa.

Aiheesta muualla

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.