Ero sivun ”Nokoinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWB (keskustelu | muokkaukset)
p →‎top: clean up, typos fixed: irroi → irro using AWB
Vnnen (keskustelu | muokkaukset)
kuva
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Nokoinen.jpg|275px|thumb|Nokoinen kuvattuna pohjoisesta. Vasemmalla kohoaa Kavanniemennummi ja taka-alalla näkyy kylänmäki ja sinne vievä koivukuja.]]
'''Nokoinen''' on kylä [[Salo]]n kaupungin [[Perniö]]ssä. Kylä sijaitsee Perniön pohjoisrajalla [[Tuohittu|Tuohitun]] kyljessä. Nokoisen naapurikylät ovat Tuohitun lisäksi [[Muurla]]n kylät [[Kaukola (Muurla)|Kaukola]] ja [[Harjula (Muurla)|Harjula]].
'''Nokoinen''' on kylä [[Salo]]n kaupungin [[Perniö]]ssä. Kylä sijaitsee Perniön pohjoisrajalla [[Tuohittu|Tuohitun]] kyljessä. Nokoisen naapurikylät ovat Tuohitun lisäksi [[Muurla]]n kylät [[Kaukola (Muurla)|Kaukola]] ja [[Harjula (Muurla)|Harjula]].



Versio 20. marraskuuta 2019 kello 01.03

Nokoinen kuvattuna pohjoisesta. Vasemmalla kohoaa Kavanniemennummi ja taka-alalla näkyy kylänmäki ja sinne vievä koivukuja.

Nokoinen on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön pohjoisrajalla Tuohitun kyljessä. Nokoisen naapurikylät ovat Tuohitun lisäksi Muurlan kylät Kaukola ja Harjula.

Nokoinen sijaitsee Tuohitunnummen ja Kavanniemennummen välisessä laaksossa, jossa virtaa pieni Myllyoja. Nokoisten kantatila sijaitsee samalla kylänmäelle Tuohitun kantatilojen kanssa. Laakso on muutettu peltomaaksi ja kylän muu asutus sijaitsee peltoalueiden reunoilla, etenkin Tuohitunnummen reunaa seurailevan Muurlantien varrella.[1]

Nokoinen on irrotettu Tuohitusta omaksi kyläkseen luultavasti 1400-luvulla. Kylän kantatilat Alastalo ja Ylistalo yhdistettiin yhdeksi Nokoisten tilaksi 1878, mikä teki kylästä yksinäistilan. Myöhemmin itsenäistyneet torpat ja siirtoväelle lohkotut tilat ovat lisänneet kylän asutusta.[2]

Lähteet

  1. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 7.10.2019.
  2. Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 121–123. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.