Ero sivun ”Bavel-kausi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
== Bavel-kauden jako == |
== Bavel-kauden jako == |
||
<!-- |
|||
Het Bavelien - 1,1 tot 0,85 miljoen jaar geleden |
|||
In het Bavelien kunnen twee warme fasen onderscheiden worden. De oudste warme fase is het Bavel Interglaciaal dat direct volgt op het koude Menapien. De bosvegetatie wordt, behalve door de soorten van het gemengde eikenbos, zoals eik, linde, iep en es, vooral gekenmerkt door het voorkomen van de haagbeuk (Carpinus). In de volgende koudere periode, het Linge Glaciaal, overheersen kruiden de vegetatie. Daarna ontwikkelt zich in het Leerdam Interglaciaal weer een gemengd eikenbos, met wederom de haagbeuk als belangrijk element. De opeenvolging van de verschillende boomsoorten tijdens het Leerdam-interglaciaal vertoont veel overeenkomst met die bij de jongere interglacialen. Dit is één van de kenmerken die het Bavelien als overgangsstadium van Vroeg- naar Midden-Pleistoceen typeert. Kruiden domineren de vegetatie van het Dorst Glaciaal aan het eind van het Bavelien. |
|||
Ook voor de zoogdieren lijkt het Bavelien een belangrijk keerpunt in de Kwartaire geschiedenis. Kleine zoogdieren immigreren uit Eurazië en verspreiden zich dan sterk. Fossiele resten in een kleigroeve bij Dorst lijken op de entree van de steppenmammoet in ons land al tijdens het Bavelien te wijzen. Over de paleogeografie tijdens het Bavelien is nog weinig bekend. In Zuid-Limburg vormt de Maas drie nieuwe terrassen. De Rijnbedding schuift terug naar het westen en de rivier stroomt daardoor weer door de Roerdalslenk en zelfs iets westelijk daarvan. Uit Noord-Nederland zijn geen gegevens over het Bavelien bekend. |
|||
--> |
|||
Myöhempää [[eopleistoseeni]]n Bavel-kautta vastaa suurin osa Puolan Podlasian-kaudesta. |
Myöhempää [[eopleistoseeni]]n Bavel-kautta vastaa suurin osa Puolan Podlasian-kaudesta. |
||
Versio 28. lokakuuta 2006 kello 16.23
| Kausi | Alikausi | Eepokki | Miljoonaa vuotta sitten (Ma) |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | Pleistoseeni | Cromer-kausi | 0,42 - 0,85 |
| Bavel-kausi | 0,85 - 1,07 | ||
| Menap-jääkausi | 1,07 - 1,20 |
Bavel-kausi tai Bavel-kompleksi (engl. Bavelian, Alankomaissa Bavelien) 1,07-0,85 miljoonaa vuotta sitten oli se varhaispleistoseenin kausi, jolloin ensimmäiset suuret, hyvin kylmät 100000 vuotta kestävät jääkaudet ilmestyivät 0,97 miljoonaa vuotta sitten. Dorst-jäätiköityminen levitti jäätikön laajalle.
Bavel-kausi ...
Dorst eli MIS22 tai "G10" noin 0,9-0,87 miljoonaa vuotta sitten Bavel-kauden lopussa aloitti kylmät, pitkät suurjäätiköitymiset. Kylmänä kautena Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä oli noin 17 °C. Bavel-ajanjakson aloittaneella "varsinaisella Bavel-kaudella" oli Maan magneettikentässä magneettinen tapahtuma Jaramillo 1,07-0,99 miljoonaa vuotta sitten. Koko Bavel-ajanjakso osuu magneettikauteen 1r.1, jolloin Maan magneettikenttä oli yleensä vastakkainen lukuunottamatta Jaramilloa. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella oli Biharian-eläimistö. Kautta edelsi Menap-jääkausi. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva Cromer-kausi ja aivan välittömästi lämmin Cromer-kauden interglasiaali I.
Bavel-kauden jako
Myöhempää eopleistoseenin Bavel-kautta vastaa suurin osa Puolan Podlasian-kaudesta.
Bavel-kausi on merenpohjan kerrostumissa MIS31 - MIS22.
- Bavel (eli Uutersen, Marleben), lämmin, MIS31 , tätä vastaa Ostrogozhian ja magneettinen tapahtuma Jaramillo. Sama kuin Englannin Beestonian?
- Linge eli Seth, kylmä, MIS30, Alankomaiden lämpimin kuukausi 6 °C, Donin altaassa tundraa, islannissa jäätiköityminen
- Leerdam, n. 0,95 miljoonaa vuotta sitten, lämmin (viileä, vaihteleva), -MIS25
- Dorst, 0,9-0,85 miljoonaa vuotta sitten, hyvin kylmä, MIS 22-24, MIS22 kylmin vaihe. Alankomaiden lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan 4 °C, Donin altaassa tundraa.
Lähteitä
- The Kolfshoten, Gibbard: Dawn of the Quaternary