Ero sivun ”Luottokortti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hoki (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Belkin (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Luottokortti''' on kortti, jonka käyttäjä saa luottoyhtiöltä luottoa ostoksien tekoa varten. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (kauppiaalta) jokaisesta ostotapahtumasta.
'''Luottokortti''' on kortti, jonka käyttäjä saa luottoyhtiöltä luottoa ostoksien tekoa varten. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen [[korko|korosta]] ja pienestä provisiosta (kauppiaalta) jokaisesta ostotapahtumasta.


Osa korteista on [[globaali|globaaleja]] eli ne ovat käytössä suuressa osassa maailmaa. On myös yksittäisten [[kauppaketju|kauppaketjujen]] myöntämiä luottokortteja, jotka toimivat kyseisen ketjun kaupoissa.
Osa korteista on [[globaali|globaaleja]] eli ne ovat käytössä suuressa osassa maailmaa. On myös yksittäisten [[kauppaketju|kauppaketjujen]] myöntämiä luottokortteja, jotka toimivat kyseisen ketjun kaupoissa.
Rivi 5: Rivi 5:
== Maksuaikakortti ==
== Maksuaikakortti ==


Vaikka luottokortti on vakiintunut puhekielessä usein merkitsemään kaikkia maksuaikaa antavia kortteja, kortit joiden (yleensä lyhytaikaisesta) luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa ovat ''maksuaikakortteja'', eivät luottokortteja. Esimerkki tällaisesta on mm. tavallinen VISA-kortti, joka tavallisesti antaa maksuaikaa ostoksille ostokuukautta seuraavan kuun loppuun eikä asiakkaalta peritä tästä kuin luottorajaan perustuva prosentuaalinen vuosimaksu. Visan provisio Suomessa on 3% ostoksesta, jonka siis maksaa kauppias. Tästä syystä esimerkiksi halpakauppa Lidlissä ei Visa tai Mastercard käy maksuvälineenä.
Vaikka luottokortti on vakiintunut puhekielessä usein merkitsemään kaikkia maksuaikaa antavia kortteja, kortit joiden (yleensä lyhytaikaisesta) luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa ovat ''maksuaikakortteja'', eivät luottokortteja. Esimerkki tällaisesta on mm. tavallinen VISA-kortti, joka tavallisesti antaa maksuaikaa ostoksille ostokuukautta seuraavan kuun loppuun eikä asiakkaalta peritä tästä kuin luottorajaan perustuva prosentuaalinen vuosimaksu. Visan provisio Suomessa on 3% ostoksesta, jonka siis maksaa kauppias. Tästä syystä esimerkiksi halpakauppa [[Lidl]]issä ei Visa tai Mastercard käy maksuvälineenä.


Ulkomailla luottokortilla maksettaessa [[provisio]] lisätään yleensä laskun loppusummaan. Suomessakin tämä olisi todennäköisesti käytäntö muuten, mutta Visan takana oleva organisaatio eli Luottokunta ei salli sitä.
Ulkomailla luottokortilla maksettaessa [[provisio]] lisätään yleensä laskun loppusummaan. Suomessakin tämä olisi todennäköisesti käytäntö muuten, mutta Visan takana oleva organisaatio eli Luottokunta ei salli sitä.

Versio 25. tammikuuta 2005 kello 14.03

Luottokortti on kortti, jonka käyttäjä saa luottoyhtiöltä luottoa ostoksien tekoa varten. Luottoyhtiöt saavat tulonsa korttien käyttömaksuista, luottojen korosta ja pienestä provisiosta (kauppiaalta) jokaisesta ostotapahtumasta.

Osa korteista on globaaleja eli ne ovat käytössä suuressa osassa maailmaa. On myös yksittäisten kauppaketjujen myöntämiä luottokortteja, jotka toimivat kyseisen ketjun kaupoissa.

Maksuaikakortti

Vaikka luottokortti on vakiintunut puhekielessä usein merkitsemään kaikkia maksuaikaa antavia kortteja, kortit joiden (yleensä lyhytaikaisesta) luotosta ei peritä vuosimaksun lisäksi erillistä korkoa ovat maksuaikakortteja, eivät luottokortteja. Esimerkki tällaisesta on mm. tavallinen VISA-kortti, joka tavallisesti antaa maksuaikaa ostoksille ostokuukautta seuraavan kuun loppuun eikä asiakkaalta peritä tästä kuin luottorajaan perustuva prosentuaalinen vuosimaksu. Visan provisio Suomessa on 3% ostoksesta, jonka siis maksaa kauppias. Tästä syystä esimerkiksi halpakauppa Lidlissä ei Visa tai Mastercard käy maksuvälineenä.

Ulkomailla luottokortilla maksettaessa provisio lisätään yleensä laskun loppusummaan. Suomessakin tämä olisi todennäköisesti käytäntö muuten, mutta Visan takana oleva organisaatio eli Luottokunta ei salli sitä.


Luottokorttiyhtiöitä