Ero sivun ”Richard Bentley” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kv |
p clean up, typos fixed: näino → näin o using AWB |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Richard Bentley''' (1662–1742) oli [[britit|brittiläinen]] oikeusoppinut. Bentleytä on pidetty [[utilitarismi]]n eli hyödyllisyys-filosofian kuvaavimpana edustajana. Hän ei pitänyt asianajajan työstä. Sen sijaan hän pyrki vaikuttamaan kirjailijana saadakseen aikaan järjenmukaisen lainsäädännön. Hän korosti sitä periaatetta, että lainsäädännön avulla pyrittäisiin takaamaan "suurin mahdollinen onni suurimmalle mahdolliselle luvulle." Hänen mukaansa mielihyvä ja mielipaha ovat ainoat ihmisen tahtoon vaikuttavat liikkeellepanevat voimat ja |
'''Richard Bentley''' (1662–1742) oli [[britit|brittiläinen]] oikeusoppinut. Bentleytä on pidetty [[utilitarismi]]n eli hyödyllisyys-filosofian kuvaavimpana edustajana. Hän ei pitänyt asianajajan työstä. Sen sijaan hän pyrki vaikuttamaan kirjailijana saadakseen aikaan järjenmukaisen lainsäädännön. Hän korosti sitä periaatetta, että lainsäädännön avulla pyrittäisiin takaamaan "suurin mahdollinen onni suurimmalle mahdolliselle luvulle." Hänen mukaansa mielihyvä ja mielipaha ovat ainoat ihmisen tahtoon vaikuttavat liikkeellepanevat voimat ja näin ollen ihminen ei voi pyrkiä muuhun päämäärään kuin onnellisuuteen. Hänen teoksiaan ovat mm. "A fragment on government" (1776) sekä "Introcuction to the principlesof moral and legislation."<ref>Tietosanakirja, osa 1 vuodelta 1909, palstat 959 ja 956</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 25. syyskuuta 2015 kello 04.35
Richard Bentley (1662–1742) oli brittiläinen oikeusoppinut. Bentleytä on pidetty utilitarismin eli hyödyllisyys-filosofian kuvaavimpana edustajana. Hän ei pitänyt asianajajan työstä. Sen sijaan hän pyrki vaikuttamaan kirjailijana saadakseen aikaan järjenmukaisen lainsäädännön. Hän korosti sitä periaatetta, että lainsäädännön avulla pyrittäisiin takaamaan "suurin mahdollinen onni suurimmalle mahdolliselle luvulle." Hänen mukaansa mielihyvä ja mielipaha ovat ainoat ihmisen tahtoon vaikuttavat liikkeellepanevat voimat ja näin ollen ihminen ei voi pyrkiä muuhun päämäärään kuin onnellisuuteen. Hänen teoksiaan ovat mm. "A fragment on government" (1776) sekä "Introcuction to the principlesof moral and legislation."[1]
Lähteet
- ↑ Tietosanakirja, osa 1 vuodelta 1909, palstat 959 ja 956