Ohjelmiston julkaisuelinkaari

Ohjelmiston julkaisuelinkaari tarkoittaa ohjelmistonkehityksessä ohjelman eri valmiusasteessa olevien versioiden julkaisua. Elinkaaren tuloksena on vakaan version julkaisu, sekä mahdollisia päivityksiä tähän. Kun ohjelmistokehittäjä lopettaa ohjelmiston päivittämisen, jakelun ja muun tuen koittaa ohjelmiston elinkaaren loppu (EOL eli End-Of-Life). Ohjelmiston käyttö saattaa kuitenkin edelleen jatkua. Tyyppillisesti kullekin vakaalle ns. pääversiojulkaisulle on oma julkaisuelinkaari.

Usein alpha- ja beetaversiot ovat julkaisua edeltäviä testiversioita, joita jaetaan suljetulle käyttäjäryhmälle koekäyttöön. Alfavaiheessa oleva ohjelma on usein pelkkä runko valmiista sovelluksesta, kun taas beetavaiheessa ohjelma on jokseenkin lopullisen tuotteen näköinen. Joidenkin määritelmien mukaan (esimerkiksi Royce) alfaversiossa on noin 70 % lopullisen ohjelmistotuotteen toiminnallisuudesta, kun taas beetaversiossa on noin 95 %.

Julkaisuvaiheet

• Esi-alfa (Pre-alpha)
  • Ohjelmiston toiminnallisuutta vasta rakennetaan.
• Alfa (Alpha)
  • Ohjelmistoa aletaan testaamaan. Ohjelmistoa voidaan käyttää mutta se on hyvin keskeneräinen.
• Beeta (Beta)
  • Ohjelmiston alkaa olla toiminnoiltaan valmis, mutta sisältää todennäköisesti merkittävästi bugeja.
• Julkaisuehdokas (RC eli Release Candidate)
  • Ohjelmiston alkaa olla toiminnoiltaan valmis ja ilmeisiä bugeja ei pitäisi olla.
• Julkaisu
  • Vakaa, varsinainen versio

Alfa- ja beetatestaus

Alfa- ja beetaversiot liittyvät läheisesti alfa- ja beetatestaukseen.

Avoimessa ohjelmistonkehityksessä jo alfa ja beeta versiot, usein koko lähdekoodi, on periaatteessa kenen tahansa saatavilla.

Suljetussa ohjelmistonkehityksessä alfatestaus suoritetaan usein rajoitetussa joukossa, lähinnä ohjelmiston kehittäjän organisaatiossa. beetatestaus suoritetaan sitten vaikkapa asiakkaan tiloissa. Beetatestauksessa kehittäjätiimiä suurempi ryhmä tavallisia käyttäjiä pyrkii paikallistamaan sovelluksesta siihen jääneet virheet sekä lapsukset, jotta siitä voidaan julkaista release candidate -versio laajempaa testausta varten.

Julkinen beetatestaus

Julkisessa beetatestauksessa tietokonesovellus julkaistaan kaikkien saataville. Julkisen beetatestauksen hyviin puoliin lukeutuu huomattavasti isompi ryhmä testaajia, ja tämän myötä suurempi todennäköisyys ohjelmointivirheiden paljastumiselle. Haittapuoliin lukeutuu mahdollisuus teollisuusvakoiluun sekä testaajien määrään suhteutettuna pieni palauteprosentti.

Rajattu beetatestaus

Aivan kuten julkisessa beetatestauksessakin, myös rajatun beetatestauksen ryhmä otetaan testaajaryhmän tai yrityksen ulkopuolelta. Rajatussa testausryhmässä beetatestaajat pystytään profiloimaan tarkemmin, ja profiloinnin perusteella heidän antamaansa palautetta voidaan kohdistaa tietokonesovelluksen tiettyyn osa-alueeseen paremmin.

Rajatun beetatestauksen hyviin puoliin lukeutuu tarkemmat virhekuvaukset sekä pienempi riski teollisuusvakoilulle. Haittapuoliin taas rajatun testausryhmän pienuus sekä sen myötä määrällisesti vähäisempi palaute sovelluksen toimivuudesta.

Lähteet

• Roger S. Pressman, Darrel Ince: Software Engineering, A Practitioners Approach (2000) ISBN 0-07-709677-0, s. 483
• Walker Royce: Software Process Management, A Unified Network (2004) ISBN 0-201-30958-0, s. 152

Kirjallisuutta

• Fine, Michael R.: Beta Testing for Better Software. Wiley, 2002. ISBN 91-4571-3394-6. (englanniksi)
• Haikala, Ilkka: Ohjelmistotuotanto. Helsinki: Suomen atk-kustannus, 1998. ISBN 951-762-696-7. (suomeksi)
• Pressman,Roger S. & Ince, Darrel: Software Engineering, A Practitioners Approach, s. 663. 3rd Ed. European Edition. McGraw-Hill, 1994. ISBN 0-07-707936-1. (englanniksi)