Ero sivun ”Kiikaritähtäin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lisäys |
Kohdistamisesta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Reticles.png|thumb|220px|Erilaisia tähtäinristikoita]] |
[[Image:Reticles.png|thumb|220px|Erilaisia tähtäinristikoita]] |
||
'''Kiikaritähtäin''' on ampuma-aseissa käytetty optinen tähtäin, jota käytetään parantamaan osumatarkkuutta erityisesti pitkillä ampumamatkoilla. Tarkkuuden parannus perustuu maalialueen kuvan suurentamiseen tähtäimen [[kiikari]]ssa |
'''Kiikaritähtäin''' on ampuma-aseissa käytetty optinen tähtäin, jota käytetään parantamaan osumatarkkuutta erityisesti pitkillä ampumamatkoilla. Valovoimaisia kiikareita käytetään parantamaan osumatarkkuutta hämärässä. Tarkkuuden parannus perustuu maalialueen kuvan suurentamiseen tähtäimen [[kiikari]]ssa ja kiikarin optiseen valovoimaan, joka perustuu etulinssin kokoon, sen ihmissilmää suurempaan valoa keräävään alaan. |
||
Nimityksestään huolimatta tähtäinkiikarissa on vain yksi linssistö ja sen läpi katsotaan vain toisella silmällä. Puolustusvoimiemme terminolgiassa tähtäinkiikari tunnetaankin tähtäinkaukoputkena, lyhenteenä TKP. |
|||
| ⚫ | Tähtäimen sisällä on tähtäyspisteen osoittava ristikko tai muu osoitin, joka on joko [[teräs]]lankaa tai etsattu lasiin. Ristikko oli joissain varhaisissa kiikaritähtäimissä tehty [[hämähäkki|hämähäkinseitistä]]. Nykyään on saatavilla myös valaistuja ristikkoja, jotka helpottavat tähtäämistä hämärällä. |
||
| ⚫ | Tähtäimen sisällä on tähtäyspisteen osoittava ristikko tai muu osoitin, joka on joko [[teräs]]lankaa tai etsattu lasiin. Ristikko oli joissain varhaisissa kiikaritähtäimissä tehty [[hämähäkki|hämähäkinseitistä]]. Nykyään on saatavilla myös valaistuja ristikkoja, jotka helpottavat tähtäämistä hämärällä. Ristikon valaisu tapahtuu pienitehoise paristokäyttöisen valon tai valokuidun avulla. Punapistetähtäin voidaan varustaa kiikarilla, jolloin ristikkoa ei ole. |
||
Kiikarien suurennokset vaihtelevat yhdestä aina 25 kertaa suurentavaan. Optimaalinen suurennus valitaan käyttötarpeen mukaan huomioiden ammuttava kohde ja etäisyys. Nykyään useimpien kiikaritähtäimien suurennus on portaattomasti säädettävissä esimerkiksi 1,5-6 -kertaiseksi osumapisteen muuttumatta. |
Kiikarien suurennokset vaihtelevat yhdestä aina 25 kertaa suurentavaan. Optimaalinen suurennus valitaan käyttötarpeen mukaan huomioiden ammuttava kohde ja etäisyys. Nykyään useimpien kiikaritähtäimien suurennus on portaattomasti säädettävissä esimerkiksi 1,5-6 -kertaiseksi osumapisteen muuttumatta. |
||
Kiikarit ovat kohdistettavissa liikuttamalla ristikkoa |
Kiikarit ovat kohdistettavissa liikuttamalla ristikkoa säätöruuveilla. Kohdistamisen helpottamiseksi mekanismiin on tehty jousikuormitteinen "napsaus" niin, että kukin pykälä siirtää osumapistettä tavallisesti yhden sentin sadan metrin matkalta. Kiikarit kohdistetaan jollekin tietylle etäisyydelle, esimerkiksi 100 metrille, osoittamaan osumapisteeseen, tai etenkin metsästysaseissa niin, että osumapiste on korkeussuunnassa esimerkiksi 15 sentin sisällä tietyyn matkaan saakka. Jos ammus vaihdetaan toisentyyppiseen, sen lentoratakin usein muuttuu ja kiikari täytyy kohdistaa uudelleen. |
||
Kiikarit voidaan kohdistaa joko ampumalla kokeillen (mahdollisesti piipun läpi esikohdistaen) tai erityisen kollimaattorin avulla. |
|||
Kiikarien suurennus ja valovoima esitetään muodossa esim. 10x42. Luku 10 tarkoittaa kiikarin suurennosta ja 42 etulinssin halkaisijaa milleinä, mikä vaikuttaa erityisesti kiikarin valovoimaan. |
Kiikarien suurennus ja valovoima esitetään muodossa esim. 10x42. Luku 10 tarkoittaa kiikarin suurennosta ja 42 etulinssin halkaisijaa milleinä, mikä vaikuttaa erityisesti kiikarin valovoimaan. |
||
[[Kuva:PSO-1 rifle scope 1458.jpg|thumb|left|280px|PSO-1 kiikaritähtäin]] |
[[Kuva:PSO-1 rifle scope 1458.jpg|thumb|left|280px|PSO-1 kiikaritähtäin]] |
||
Versio 6. elokuuta 2006 kello 21.21
Kiikaritähtäin on ampuma-aseissa käytetty optinen tähtäin, jota käytetään parantamaan osumatarkkuutta erityisesti pitkillä ampumamatkoilla. Valovoimaisia kiikareita käytetään parantamaan osumatarkkuutta hämärässä. Tarkkuuden parannus perustuu maalialueen kuvan suurentamiseen tähtäimen kiikarissa ja kiikarin optiseen valovoimaan, joka perustuu etulinssin kokoon, sen ihmissilmää suurempaan valoa keräävään alaan.
Nimityksestään huolimatta tähtäinkiikarissa on vain yksi linssistö ja sen läpi katsotaan vain toisella silmällä. Puolustusvoimiemme terminolgiassa tähtäinkiikari tunnetaankin tähtäinkaukoputkena, lyhenteenä TKP.
Tähtäimen sisällä on tähtäyspisteen osoittava ristikko tai muu osoitin, joka on joko teräslankaa tai etsattu lasiin. Ristikko oli joissain varhaisissa kiikaritähtäimissä tehty hämähäkinseitistä. Nykyään on saatavilla myös valaistuja ristikkoja, jotka helpottavat tähtäämistä hämärällä. Ristikon valaisu tapahtuu pienitehoise paristokäyttöisen valon tai valokuidun avulla. Punapistetähtäin voidaan varustaa kiikarilla, jolloin ristikkoa ei ole.
Kiikarien suurennokset vaihtelevat yhdestä aina 25 kertaa suurentavaan. Optimaalinen suurennus valitaan käyttötarpeen mukaan huomioiden ammuttava kohde ja etäisyys. Nykyään useimpien kiikaritähtäimien suurennus on portaattomasti säädettävissä esimerkiksi 1,5-6 -kertaiseksi osumapisteen muuttumatta.
Kiikarit ovat kohdistettavissa liikuttamalla ristikkoa säätöruuveilla. Kohdistamisen helpottamiseksi mekanismiin on tehty jousikuormitteinen "napsaus" niin, että kukin pykälä siirtää osumapistettä tavallisesti yhden sentin sadan metrin matkalta. Kiikarit kohdistetaan jollekin tietylle etäisyydelle, esimerkiksi 100 metrille, osoittamaan osumapisteeseen, tai etenkin metsästysaseissa niin, että osumapiste on korkeussuunnassa esimerkiksi 15 sentin sisällä tietyyn matkaan saakka. Jos ammus vaihdetaan toisentyyppiseen, sen lentoratakin usein muuttuu ja kiikari täytyy kohdistaa uudelleen.
Kiikarit voidaan kohdistaa joko ampumalla kokeillen (mahdollisesti piipun läpi esikohdistaen) tai erityisen kollimaattorin avulla.
Kiikarien suurennus ja valovoima esitetään muodossa esim. 10x42. Luku 10 tarkoittaa kiikarin suurennosta ja 42 etulinssin halkaisijaa milleinä, mikä vaikuttaa erityisesti kiikarin valovoimaan.
