Ero sivun ”Tšekkoslovakian legioona” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p interwiki
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: de:Tschechoslowakische Legion
Rivi 38: Rivi 38:


* [[Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa]]
* [[Ulkovaltojen interventio Venäjän sisällissodassa]]



[[bg:Чехословашки легиони]]
[[bg:Чехословашки легиони]]
[[ca:Legió Txeca]]
[[ca:Legió Txeca]]
[[cs:Československé legie]]
[[cv:Чехословак корпусĕ]]
[[cv:Чехословак корпусĕ]]
[[cs:Československé legie]]
[[de:Tschechoslowakische Legion]]
[[en:Czechoslovak Legions]]
[[en:Czechoslovak Legions]]
[[eo:Ĉeĥoslovakaj legioj]]
[[es:Legión Checoslovaca]]
[[es:Legión Checoslovaca]]
[[eo:Ĉeĥoslovakaj legioj]]
[[fr:Légions tchécoslovaques]]
[[fr:Légions tchécoslovaques]]
[[it:Legioni cecoslovacche]]
[[he:הלגיונות הצ'כוסלובקיים במלחמת העולם הראשונה]]
[[he:הלגיונות הצ'כוסלובקיים במלחמת העולם הראשונה]]
[[hu:Csehszlovák Légió]]
[[hu:Csehszlovák Légió]]
[[it:Legioni cecoslovacche]]
[[ja:チェコ軍団]]
[[nl:Tsjechisch Legioen]]
[[nl:Tsjechisch Legioen]]
[[ja:チェコ軍団]]
[[no:De tsjekkoslovakiske legionene]]
[[no:De tsjekkoslovakiske legionene]]
[[pl:Korpus Czechosłowacki]]
[[pl:Korpus Czechosłowacki]]

Versio 2. maaliskuuta 2013 kello 18.54

Tšekkoslovakian legioona 1918
Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa.

Tšekkoslovakian legioona oli yli 60 000 sotilaan sotajoukko Venäjän sisällissodan itärintamalla vuosina 1918–1920. Suurin osa (90 %) heistä oli tšekkejä. He olivat joutuneet Venäjälle ensimmäisessä maailmansodassa joko sotavankeina tai karkaamalla Itävalta-Unkarin armeijan riveistä. [1]

Venäjän sisällissodassa legioonan päätarkoitus oli taistella itselleen pääsy kotimaahan, mutta samalla se taisteli Venäjän puna-armeijaa vastaan. Koska Ukrainan kautta pääsy ei onnistunut, he pyrkivät Siperian rataa itään, jossa oli heille ystävällismielisiä Yhdysvaltojen ja Japanin joukkoja sekä valkoisen amiraali Koltšakin sotajoukko. Legioonan pääpaikka oli Omskissa ja se hallitsi useiden vuosien ajan Siperian radan itäosaa. Heillä oli hallussaan satoja vetureita, tuhansia vaunuja ja jopa panssarijunia.[1]

Kotiin pääsy onnistui viimein vuonna 1920, kun legioona sopi bolševikkien kanssa, että se ostaa kotiinpääsyn luovuttamalla bolševikeille Koltšakin ja tšaarin kultavarannon.[1]

Vuonna 1920 sodasta palaavia juhlittiin laajasti vastasyntyneessä Tšekkoslovakiassa. Presidentiksi valittu Tomáš Masaryk julisti, ettei itsenäisyyttä olisi saatu ilman tätä urheaa legioonaa. Kotimaahan palasi 56 459 sotilasta ja 11 271 siviiliä. Ryhmään kuuluneista 4 112 ei palannut, vaan heidät on haudattu Venäjälle.[1]

Tšekkoslovakian legioonan vaiheet[1]

  • 20.8.1914 Venäjä antoi luvan erillisen tšekkilegioonan perustamiseen
  • lokakuu 1914 ensimmäinen tšekkijoukko rintamalle Venäjän riveissä
  • marraskuu 1914: tšekkejä alkoi karata Itävalta-Unkarin armeijasta
  • 3.4.1915: Itävalta-Unkarin 28. tšekkiläisrykmentti antautui venäläisille, ja se lähetettiin vankileirille
  • toukokuu 1915: Itävalta-Unkari määräsi kaikki tšekkikarkurit välittömästi ammuttaviksi
  • syyskuu 1915: Tomáš Masaryk neuvotteli Venäjän kanssa vankien kokoamisesta erillisiksi tšekkoslovakialaisjoukoiksi
  • helmikuu 1916: joukkoja perustettiin ja otettiin käyttöön nimi tšekkoslovakialainen kiväärirykmentti
  • 18.2.1918: Saksa ja Itävalta-Unkari jyräsivät läpi Ukrainan ja tšekkoslovakialaiset joukot pakenevat itään
  • 3.4.1918: Brest-Litovskin rauhansopimus, jossa tšekkoslovakialaiset joukot päätettiin evakuoida Siperian radan päähän, Vladivostokiin
  • 14.5.1918: tšekkoslovakialaiset joukot hyökkäsivät Tšeljabinskiin ja aloittivat taistelun bolševikkeja vastaan
  • 25.6.1918: tšekkoslovakialaiset valloittivat Jekaterinburgin
  • 7.6.1918: tšekkoslovakialaiset valloittivat Omskin, josta tuli idän valkoisten pääkaupunki
  • 11.11.1918: ensimmäinen maailmansota päättyi
  • maaliskuu 1919: puna-armeija pakotti valkoiset perääntymään itään
  • joulukuu 1918: valkoinen amiraali Koltšak vetäytyi Omskista, mutta tšekkoslovakialaiset pidättelivät häntä saadakseen omat joukkonsa mukaan
  • 7.1.1920: tšekkoslovakialaiset luovuttivat Koltšakin ja tšaarin kultavarannon bolševikeille vastineeksi vapaasta pääsystä Vladivostokiin
  • 2.9.1920: viimeinen tšekkoslovakialaisia kuljettanut laiva lähti Vladivostokista

Lähteet

  1. a b c d e Niels-Peter Busch: Maaton armeija. Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 13, s. 48-57. Bonnier. ISSN 0806-5209.

Katso myös