Nitroglyseriini (räjähde)

Nitroglyseroli
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
Muut nimet	nitroglyseriini glyserolitrinitraatti 1,2,3-propaanitriolitrinitraatti
CAS-numero	55-63-0
PubChem CID	4510
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C3H5(NO3)3 C3H5N3O9
Moolimassa	227,0872 g/mol
Ulkomuoto	kirkas keltainen/väritön öljymäinen neste
Sulamispiste	13,2 °C (286,2 K)
Kiehumispiste	245 +/- 5 °C (laskettu todennäköinen), alkaa hajota 50°C ja räjähtää 218°C
Tiheys	1,59 kg/dm3
Liukoisuus veteen	huono, asetoniin sekä moniin muihin liuottimiin hyvin
Infobox OK

Nitroglyseroli (eli nitroglyseriini, glyserolitrinitraatti, 1,2,3-propaanitriolitrinitraatti), glyserolin trinitraatti, (C₃H₅(ONO₂)₃) on nestemäinen, väritön ja räjähdysherkkä aine, jota valmistetaan nitraamalla glyserolia typpihapon ja rikkihapon seoksella. Mikäli käytetään hyvin vahvaa (savuavaa) typpihappoa rikkihappo ei ole välttämätön.

Nitroglyserolin keksi kemisti nimeltä Ascanio Sobrero vuonna 1847 Torinon yliopistolla ja se on edelleen tehokkaimpia tunnettuja räjähteitä. Nitroglyseroli on esimerkiksi tehokkaampi kuin trinitrotolueeni (TNT) ja hyvin lähellä pentaerytritolitetranitraattia (PETN).

Räjähdysaineena sitä käytetään mm. piimaahan imeytettynä dynamiittina ja esimerkiksi dinitrotolueeniin sekoitettuna. Nitroglyserolia käytetään myös sydänlääkkeenä (nitrolääkkeet, nitroglyseriini). Kordiitti, eli "savuton ruuti" joka on tuliaseissa käytetty ajoaine, sisältää yleensä nitroglyserolia nitroselluloosaan ja stabilointiaineisiin sekoitettuna. Aineen aikaisempi triviaalinimi on nitroglyseriini. Nitroglyserolilla on useampi detonaationopeus ja tästä syystä pieni määrä voi räjähtää hitaammalla nopeudella jos sitä isketään varovasti esimerkiksi vasaralla. Nitroglyserolin maksimi detonaationopeus on noin 7700 m/s.

Nitroglyseroli räjähtää melko herkästi iskusta. Suodatinpaperiin imeytettynä se räjähtää jos kahden kilogramman paino tiputetaan sen päälle 8-10 senttimetrin korkeudesta (Bureau of Mines -tyyppinen vasaratesti). Myös lämpötilan äkillinen nousu aiheuttaa räjähdyksen. Nitroglyserolimolekyyli sisältää riittävästi happea polttamaan itse itsensä täydellisesti vedeksi, typeksi ja hiilidioksidiksi. Itse asiassa sen happitasapaino on hieman positiivinen ja sitä voidaan tästä syystä hyvin käyttää seoksissa hieman vähemmän happea sisältävien räjähteiden kanssa.

Nitroglyserolin valmistus vaatii happoseoksen jäähdyttämistä ja kärsivällisyyttä. Valmistus huoneenlämmössä on mahdollista mutta hyvin vaarallista ja hidasta. Myös jäähaudetta kaytettäessä glyseroli tulee lisätä tippa kerrallaan. Moni kemisti on aikoinaan oppinut tämän kantapään kautta. Jos lämpötila nousee liian korkeaksi happoseos roiskuu ympäri laboratoriota ja saattaa jopa räjähtää (etenkin jos on kyse suuremmista määristä). Huonosti neutraloitu (nitraushapon jäänteitä sisältävä) nitroglyseroli saattaa olla erittäin herkkää ja vaarallista, toisaalta sitä ei kuitenkaan saa luotettavasti räjähtämään sytyttämällä vaan detonoimiseen vaaditaan jonkinlainen nalli.

Nitroglyserolin suuri räjähdysteho demonstroidaan yleensä lämmittämällä nopeasti yhtä pisaraa tai esimerkiksi tiputtamalla kuumalle levylle. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että yhden gramman detonaatio aiheuttaa helposti läsnä oleville pysyvän kuulonmenetyksen jos ei asiallisia suojavarusteita käytetä.

Aiheesta muualla

• Nitroglyseriini (räjähde)n kansainvälinen kemikaalikortti
• Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Nitroglyseriini

Lähteet

• Davis, Tenny L, Chemistry of Powder and Explosives.