Ero sivun ”Alfonso III (Asturia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p l |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Jimena y Alfonso III. mini.jpg|thumb|350px|Alfonso III vaimonsa Jimenan kanssa]] |
|||
'''Alfonso III''' oli [[Asturian kuningaskunta|Asturian]] eli [[Leonin kuningaskunta|Leonin]] kuningas vuosina 866-910<ref>O´Callaghan, s.678</ref> isänsä [[Ordoño I (Asturia)|Ordoño I:n]] jälkeen.<ref>O´Callaghan, s.112</ref> |
'''Alfonso III''' oli [[Asturian kuningaskunta|Asturian]] eli [[Leonin kuningaskunta|Leonin]] kuningas vuosina 866-910<ref>O´Callaghan, s.678</ref> isänsä [[Ordoño I (Asturia)|Ordoño I:n]] jälkeen.<ref>O´Callaghan, s.112</ref> |
||
Versio 28. elokuuta 2011 kello 22.54
Alfonso III oli Asturian eli Leonin kuningas vuosina 866-910[1] isänsä Ordoño I:n jälkeen.[2]
Kuten isänsä myös Alfonso pyrki kasvattamaan vaikutusvaltaansa asuttamalla Duero alueella, jonne hän perusti useita linnoituksia. Tällä tavoin Kastiliasta (castille suomeksi linnoitus) muodostui tärkeä etuvartioasema Cordobaa vastaan. Alfonso myös tuki al-Andalusin kapinallisia sekä pieniä puoli-itsenäisiä muslimivaltioita: Hän oli läheisesti yhteistyössä Banu Qasin kanssa ja avusti Ibn Marwania tämän taistelussa Umaijadi-emiirejä vastaan. Yhteistyön tuloksena Ibn Marwan jopa luovutti vangitsemansa emiirin pääministerin Alfonson käsiin. Pian tämän jälkeen Ibn Marwanin oli paettava Alfonson luo, jolloin Cordoban emiiri Muhammad I johti suuren armeijansa asturiaan. Alfonso otti 878 suuren voiton vastustajastaan Polvorariassa ja kenties ensimmäistä kertaa Cordoban emiiri joutui anomaan rauhaa kristityltä ruhtinaalta. Rauhan solmimisen jälkeen emiiri keskitti voimansa omia kapinallisiaan vastaan, mm. Ibn Marwania.[3]
Alfonson voitto houkutteli pakolaisia al-Andalusista. Hän jatkoi Dueron laakson asuttamista Zamorassa, Torossa ja Simcasissa. Samalla hän julistautui muinaisten visigoottien jälkeläiseksi, missä ominaisuudessa hän vaati johtoasemaa kristittyjen ruhtinaiden keskuudessa.[4]
Alfonson hallinnon viimeisiä vuosia varjosti hänen poikiensa kapinointi. Isänsä kuoltua nämä jakoivat valtakunnan siten, että García I (910-914) sai Leonin ja Kastilian, Ordoño II (910-925) Galician ja Fruela II (910-925) Asturian ja Oviedon.[5]
Lähteet
- O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)