Ero sivun ”Paine” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Pascalin ohella paineelle on varsinkin aikaisemmin käytetty myös seuraavia yksiköitä: |
Pascalin ohella paineelle on varsinkin aikaisemmin käytetty myös seuraavia yksiköitä: |
||
*[[baari]] (1 bar = 100 000 Pa), SI-järjestelmän lisäyksikkö; hieman pienempi kuin normaali [[ilmanpaine]] maan pinnalla; 1 millibaari = 1 hehtopascal, |
*[[baari]] (1 bar = 100 000 Pa), SI-järjestelmän lisäyksikkö; hieman pienempi kuin normaali [[ilmanpaine]] maan pinnalla; (1 millibaari = 1 hehtopascal, käytetään ilmanpaineen yksikkönä). <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 17. | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 24.11.2009 | Kieli = }}</ref> |
||
*[[elohopeamillimetri]] eli millimetri [[elohopea]]patsasta (1 mmHg = 133,322 Pa <ref name=si_opas>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 27. | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 24.11.2009 | Kieli = }}</ref> ), jota aikoinaan käytettiin myös ilmanpaineen yksikkönä, nykyisin vain [[verenpaine]]mittauksessa |
*[[elohopeamillimetri]] eli millimetri [[elohopea]]patsasta (1 mmHg = 133,322 Pa <ref name=si_opas>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 27. | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 24.11.2009 | Kieli = }}</ref> ), jota aikoinaan käytettiin myös ilmanpaineen yksikkönä, nykyisin vain [[verenpaine]]mittauksessa |
||
*[[torri]], joka on käytännössä sama kuin elohopeamillimetri |
*[[torri]], joka on käytännössä sama kuin elohopeamillimetri |
Versio 21. heinäkuuta 2011 kello 12.09
Paine (tunnus p) ilmaisee pinta-alayksikköön kohdistuvaa kohtisuoraa voimaa. Matemaattisesti tämä ilmaistaan:
jossa:
- on paine
- on voima
- pinta-ala
Yksiköt
SI-järjestelmässä paineen yksikkö on newton neliömetriä kohti (1 N / m2), jolla on nimi pascal (Pa). [1] Sen kerrannaisista käytetään varsinkin ilmatieteessä yleisimmin hehtopascalia (hPa), joka on 100 pascalia.
Pascalin ohella paineelle on varsinkin aikaisemmin käytetty myös seuraavia yksiköitä:
- baari (1 bar = 100 000 Pa), SI-järjestelmän lisäyksikkö; hieman pienempi kuin normaali ilmanpaine maan pinnalla; (1 millibaari = 1 hehtopascal, käytetään ilmanpaineen yksikkönä). [2]
- elohopeamillimetri eli millimetri elohopeapatsasta (1 mmHg = 133,322 Pa [3] ), jota aikoinaan käytettiin myös ilmanpaineen yksikkönä, nykyisin vain verenpainemittauksessa
- torri, joka on käytännössä sama kuin elohopeamillimetri
- millimetri vesipatsasta (1 mm H2O = 1 mm vp = 9,80665 Pa [3])
- normaali-ilmakehän paine (1 atm = 101,325 kPa)
- psi (Paunaa /neliötuuma (engl. Pounds per Square Inch) on vanha angloamerikkalaisissa maissa käytetty paineen yksikkö. 1 psi on 6,89476 kPa eli 0,069476 bar.)[4]
- Kilopondia / neliösentti (kp/cm²) (usein erheellisesti käytettynä kilogrammaa kg/cm²) on vanhentunut teknisen järjestelmän mittayksikkö, joka vastaa karkeasti yhtä baaria. Tarkasti 1 kp/cm = 98,0665 kPa. [3]
Yksiköiden vastaavuus karkeasti käytännön mittauksissa:
1 bar = 100 kPa = 0.1 MPa = 1000 hPa
1 bar = n.1 kp/cm² = n.1 atm = n.10 197 mm vp = n.750 mmHg = n.14.5 psi
Paineen olemus
Kineettisen kaasuteorian mukaan kaasun paineen synty aiheutuu hiukkasten (atomit, molekyylit yms.) törmäilystä pintaan. Törmätessään ne antavat pintaan liikemääräimpulssin, jonka ansiosta kappale alkaisi liikkua partikkeleista poispäin. Esimerkiksi ilmakehässä oleva esine ei lähde liikkumaan mihinkään suuntaan, koska sen joka puolella on ilmamolekyylejä, jotka kaikki tönivät sitä poispäin ja kumoavat toistensa vaikutuksen.
Jos tämän ilmakehässä olevan kappaleen sisällä ei olisi ilmamolekyylejä niin tiheästi kuin sen ympärillä, ei sisällä olevien molekyylien kappaleen seinämien sisäpintoihin aiheuttama paine pystyisi kumoamaan ulkopuolella olevien ilmamolekyylien aiheuttamaa painetta, jolloin kappale puristuisi kasaan, jos seinämät eivät kestäisi paine-eron aiheuttamaa voimaa.
Ylipaine ja alipaine
Jokapäiväisessä kielenkäytössä paineella tarkoitetaan toisinaan ylipainetta tai alipainetta, eli erotusta ympäröivän ilmakehän paineeseen. Monet paineen mittausmenetelmät, kuten U-putki, mittaavat juuri tätä erotusta. Mm. autonrenkaiden paine ilmoitetaan ja mitataan edelleen säännöllisesti ylipaineena. Nk. absoluuttista painetta voidaan tarvittaessa merkitä mittayksikön alaviitteellä "abs".
Ylipaine
Ylipaine tarkoittaa kohteen suurempaa painetta verrattuna ympäristöön. Kohde voi olla eristetty ympäristöstään, jolloin ylipaine säilyy. Esimerkiksi kaasupullossa voidaan säilyttää kaasua ylipaineessa. Tällöin kaasu vie pienemmän tilan kuin normaalipaineessa. Ylipaineventtiili (yleinen nimitys myös varoventtiili) avautuu, kun suljetun tilan paine kohoaa säädetyn rajan yli verrattuna ulkoiseen paineeseen.
Eristämätöntä ylipainetta voi olla kaasuvirtauksissa. Rajaamaton ylipaine pyrkii normalisoitumaan siten, että kohteesta virtaa ympäristöön kaasua kunnes erot tasoittuvat (saturaatio).
Lääketieteessä tunnetaan positiivinen ylipainehengitys vaativana tehohoitomuotona.
Alipaine
Alipaine tarkoittaa kohteen pienempää painetta verrattuna ympäristöön. Kohde voi olla eristetty ympäristöstään, jolloin alipaine säilyy. Eristämätöntä alipainetta voi olla kaasuvirtauksissa. Rajaamaton alipaine pyrkii normalisoitumaan siten, että ympäristöstä virtaa kaasua kunnes erot tasoittuvat (saturaatio).
Alipaineventtiili on tekninen turvalaite, joka avautuu, kun suljetun tilan paine laskee säädetyn rajan alle verrattuna ulkoiseen paineeseen.
Putkiposti toimii alipaineella.
Kokonaispaine
Fluidin kokonaispaine saadaan seuraavasti:
missä:
- kokonaispaine, pascal
- on fluidin tiheys, kg/m3
- on fluidin nopeus, m·s-1
- on staattinen paine, pascal
Dynaaminen paine
Dynaaminen paine (joskus myös patopaine [5]) on fluidin liikkeestä johtuva paine.
missä:
- = dynaaminen paine, pascal
- = fluidin tiheys, kg/m3
- = fluidin nopeus, m/s
Staattinen paine
Staattinen paine on paine, jonka fluidi kohdistaa ollessaan paikallaan.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 27.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 24.11.2009.
- ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 17.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 24.11.2009.
- ↑ a b c Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 27.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 24.11.2009.
- ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 28.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 27.5.2010.
- ↑ Ilmanpaine Tuorlan observatorio. Viitattu 06.12.2007.