Ero sivun ”Jousto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Jkv (keskustelu | muokkaukset)
lisää joustoja, iw korjaus
Rivi 1: Rivi 1:
'''Jousto''' tai '''elastisuus''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteissä]] yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on [[hyödyke|hyödykkeen]] [[kysynnän hintajousto]]. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun [[hinta]] muuttuu yhden prosentin.
'''Jousto''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteissä]] yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on [[hyödyke|hyödykkeen]] [[kysynnän hintajousto]]. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun [[hinta]] muuttuu yhden prosentin.


Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
Rivi 5: Rivi 5:
*Kulutuksen tulojousto
*Kulutuksen tulojousto
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
*Hyödykkeen tarjonnan hintajousto
*Tarjonnan hintajousto
*Kulutuksen intertemporaalisen [[substituutti|substituution]] jousto
*Substituutiojousto [[tuotannontekijä|tuotannontekijöiden]] välillä



Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä [[kysyntä ja tarjonta|kysyntä- tai tarjontakäyrällä]]. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.
Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä [[kysyntä ja tarjonta|kysyntä- tai tarjontakäyrällä]]. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.
Rivi 12: Rivi 15:


Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (''x'':n ''y''-jousto) on:
Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (''x'':n ''y''-jousto) on:

:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{x{\rm :n\ prosenttimuutos }}{y{\rm :n\ prosenttimuutos}}\Big|,</math>
:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{x{\rm :n\ prosenttimuutos }}{y{\rm :n\ prosenttimuutos}}\Big|,</math>

tai täsmällisemmin,
tai täsmällisemmin,

:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{\partial x}{\partial y}\cdot\frac{y}{x}\Big|</math>.
:<math>E_{x,y} = \Big|\frac{\partial x}{\partial y}\cdot\frac{y}{x}\Big|</math>.


Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.
Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.


Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto.
Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto:

*''E''=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
*''E''=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
*''E''<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
*''E''<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
*''E''=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
*''E''=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
*''E''>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
*''E''>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
*''E''=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.
*''E''=∞, täydellisen joustava. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 35: Rivi 34:
[[Luokka:Mikrotaloustiede]]
[[Luokka:Mikrotaloustiede]]


[[bg:Еластичност на търсенето и предлагането]]
[[es:Elasticidad (economia)]]
[[ca:Elasticitat (economia)]]
[[da:Elasticitet (økonomi)]]
[[de:Elastizität (Wirtschaft)]]
[[en:Elasticity (economics)]]
[[es:Elasticidad (economía)]]
[[eu:Elastikotasun (ekonomia)]]
[[fa:کشش (اقتصاد)]]
[[fr:Élasticité (économie)]]
[[gl:Elasticidade (economía)]]
[[ko:탄력성 (경제학)]]
[[id:Elastisitas (ekonomi)]]
[[is:Teygni]]
[[it:Elasticità (economia)]]
[[he:גמישות (כלכלה)]]
[[lo:ຄວາມຍືດຍຸ່ນ]]
[[hu:Árrugalmasság]]
[[nl:Elasticiteit (economie)]]
[[ja:弾力性]]
[[pt:Elasticidade (economia)]]
[[ro:Elasticitate (economie)]]
[[ru:Эластичность (экономика)]]
[[simple:Elasticity (economics)]]
[[sk:Pružnosť (ekonómia)]]
[[tr:Elastikiyet (Ekonomi)]]
[[uk:Еластичність попиту]]
[[vi:Độ co giãn (kinh tế học)]]
[[zh:弹性 (经济学)]]

Versio 30. kesäkuuta 2011 kello 14.05

Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin.

Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:

  • Hyödykkeen kysynnän tulojousto
  • Kulutuksen tulojousto
  • Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
  • Tarjonnan hintajousto
  • Kulutuksen intertemporaalisen substituution jousto
  • Substituutiojousto tuotannontekijöiden välillä


Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä kysyntä- tai tarjontakäyrällä. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.

Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.

Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (x:n y-jousto) on:

tai täsmällisemmin,

.

Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.

Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto:

  • E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
  • E<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
  • E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
  • E>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
  • E=∞, täydellisen joustava. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.

Katso myös