Ero sivun ”Konfirmaatio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti: simple:Confirmation |
Tarkennuksia ja lisäyksiä. Artikkeli on edelleen puutteellinen, mutta kehityskelpoinen |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
__NOTOC__ |
|||
[[Tiedosto:Confirmation sacarament.jpg|thumb|200px|Konfirmaatio]] |
[[Tiedosto:Confirmation sacarament.jpg|thumb|200px|Konfirmaatio]] |
||
'''Konfirmaatio''' on kirkollinen toimitus |
'''Konfirmaatio''' on kirkollinen toimitus, joka järjestetään useimmiten rippikoulun päättyessä. Suomalaisessa kulttuurissa konfirmaatio on myös [[siirtymäriitti|aikuistumisriitti]]. Konfirmaation juuret ovat [[kaste]]tapahtumassa. [[Rippikoulu]]ssa annettavan [[kasteopetus|kasteopetuksen]] jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta. |
||
"Konfirmaatio" -sanan juuret ovat latinan kielen sanassa "confirmare", joka tarkoittaa vahvistamista. Usein vahvistaminen ymmärretään vastoin luterilaista käsitystä kasteen vahvistamiseksi, mutta siinä on kysymys kastetun vahvistamisesta. |
|||
== Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa == |
== Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa == |
||
Suomen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa kirkossa]] konfirmaatio mielletään [[rippikoulu]]n päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. |
Suomen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa kirkossa]] konfirmaatio mielletään [[rippikoulu]]n päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. Rippikoulussa valmistaudutaan konfirmaatioon, joka useimmiten toimitetaan seurakunnan messun yhteydessä. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu konfirmaation ja ehtoolliselle osallistumisen yhteenkuuluvuutta. Aikuisrippikoulun käyneen ei tarvitse erikseen osallistua konfirmaatioon <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 1:3| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
=== Konfirmaation antamat oikeudet === |
|||
Konfirmaatio antaa oikeuden päästä [[kummi]]ksi sekä äänestää (16 vuotta täytettyä) ja asettua ehdokkaaksi (18 vuotta täytettyä) seurakuntavaaleissa. Konfirmoitu voi käydä itsenäisesti [[ehtoollinen|ehtoollisella]]. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen sen sijaan ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen. Tämä muista kirkoista poikkeava suomalais-ruotsalainen käytäntö on perintö luterilaisen kirkon 1700 - 1800 -luvuilla toimeenpanemasta erittäin voimaperäisestä lukutaitokampanjasta - samasta "lukkarinkoulusta" josta kirjailija [[Aleksis Kivi]] maalaa erittäin omaleimaisen kuvan pääteoksessaan [[Seitsemän veljestä]]. |
|||
* Oikeus toimia kummina <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 2:16| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
* Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 3:5| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
* Vaalikelpoisuus seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on tullut täysi-ikäiseksi <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054| Nimeke = Kirkkolaki 7:3| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
''Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.'' |
|||
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. |
|||
⚫ | Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi |
||
⚫ | Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla. {{Lähde}} |
||
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/02_konf_a.doc| Nimeke = Konfirmaatiomessun kaava| Tekijä = | Tiedostomuoto = doc| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
== Konfirmaatio muissa kirkoissa == |
== Konfirmaatio muissa kirkoissa == |
||
Rivi 17: | Rivi 24: | ||
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan [[mirhavoitelu]] ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä |
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan [[mirhavoitelu]] ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä |
||
[[Siunaus#Vastasyntyneen ja h.C3.A4nen .C3.A4itins.C3.A4 siunaaminen|seurakuntaan ottaminen]]. |
[[Siunaus#Vastasyntyneen ja h.C3.A4nen .C3.A4itins.C3.A4 siunaaminen|seurakuntaan ottaminen]]. Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä [[arkkipiispa Paavali]]. {{Lähde}} |
||
Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä [[arkkipiispa Paavali]]. |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Evankelis-luterilainen kirkko]] |
* [[Evankelis-luterilainen kirkko]] |
Versio 26. toukokuuta 2011 kello 16.55
Konfirmaatio on kirkollinen toimitus, joka järjestetään useimmiten rippikoulun päättyessä. Suomalaisessa kulttuurissa konfirmaatio on myös aikuistumisriitti. Konfirmaation juuret ovat kastetapahtumassa. Rippikoulussa annettavan kasteopetuksen jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta.
"Konfirmaatio" -sanan juuret ovat latinan kielen sanassa "confirmare", joka tarkoittaa vahvistamista. Usein vahvistaminen ymmärretään vastoin luterilaista käsitystä kasteen vahvistamiseksi, mutta siinä on kysymys kastetun vahvistamisesta.
Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa konfirmaatio mielletään rippikoulun päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. Rippikoulussa valmistaudutaan konfirmaatioon, joka useimmiten toimitetaan seurakunnan messun yhteydessä. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu konfirmaation ja ehtoolliselle osallistumisen yhteenkuuluvuutta. Aikuisrippikoulun käyneen ei tarvitse erikseen osallistua konfirmaatioon [1]
Konfirmaation antamat oikeudet
- Oikeus toimia kummina [2]
- Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti [3]
- Vaalikelpoisuus seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on tullut täysi-ikäiseksi [4]
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.
Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön alban konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi vielä 1970-luvulla. lähde?
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. [5]
Konfirmaatio muissa kirkoissa
Roomalais-katolisessa kirkossa konfirmaatio on sakramentti.
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan mirhavoitelu ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä seurakuntaan ottaminen. Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä arkkipiispa Paavali. lähde?
Lähteet
- ↑ Kirkkojärjestys 1:3 finlex.fi.
- ↑ Kirkkojärjestys 2:16 finlex.fi.
- ↑ Kirkkojärjestys 3:5 finlex.fi.
- ↑ Kirkkolaki 7:3 finlex.fi.
- ↑ Konfirmaatiomessun kaava (doc) evl.fi.
Katso myös
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Kaste
- Rippikoulu
- Mirhavoitelu (Ortodoksinen)