Tillaeus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olof Tillaeus, hovisaarnaaja

Tillaeus (myös Tilaeus ja Tillæus) on vuonna 1906 ilmestyneen sukuhistoriallisen julkaisun mukaan pappissuku, jonka historia tunnetaan 1600-luvulta lähtien.[1] Tillaeuksilla on sukuvaakuna vuodelta 1697.[2] Suomeen suku on tullut 1700-luvulla, ja se tunnetaan itäsuomalaisena sotilassukuna, sitä ei ole introdusoitu Suomen aateliin. [3]tarvitaan parempi lähde

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georgius Andreae Tillaeus (1614–1695), kirkkoherra ja hovisaarnaaja, suvun kantaisä. [4]
  • Andreas Georgii Tillaeus (1648–1714), Rättvikin lääninrovasti, Georgius Tillaeuksen poika. [5]
  • Petrus Tillaeus (1663–1744), Västeråsin tuomiorovasti, Georgius Tillaeuksen poika. [6] [7]
  • Petrus Tillaeus myöhempi (1679–1754), kartografi, Andreas Tillaeuksen poika. [8]
  • Paul Petri Tillaeus (1695–1765), sotilas, Petrus Tillaeus vanhemman poika, suomalaisen sukuhaaran kantaisä. [9]
  • Olof Tillaeus (1704–1762), pappi ja hovisaarnaaja, Petrus Tillaeus vanhemman poika. [10]
  • Georg Tillaeus (1705–1782), pappi ja hovisaarnaaja, Petrus Tillaeus vanhemman poika. [11] [12]
  • Petter Tillaeus (1719–1783), manttaalikomissaari ja hovimuusikko. [13]
  • Pehr Cornelius Tillaeus (1747–1827), lääkäri ja kasvitieteilijä, Georg Tillaeuksen poika. [14]
  • Adolf Tillaeus (1845–1900), keisarillisen perheen hoviräätäli.[15] [16] [17]
  • Otto Tillaeus, kartanonomistaja.[18]
  • Tuula Tillaeus (1945–2008), näyttelijä ja laulaja.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Personhistorisk tidskrift, s. 57. Tukholma: Personhistoriska samfundet, 1906. Teoksen verkkoversio.
  2. Databas,heraldik.se
  3. Oskar Wasastjerna: Ättar-taflor öfver den på Finlands Riddarhus introducerade adeln. Porvoo: omakustanne, 1880. (ruotsiksi)
  4. Gunnar Ekström: Västerås Stifts herdaminne – Västerås Stifts herdaminne 1600-tal – 1700-tal. Falun: Ab Gustaf Blids Bokhandel, 1949.
  5. Olof Naucler, Petrus Elvius, Johan Rosenadler: Stora Kopparbergs gruva och kopparverk. Uppsala: Stora Kopparbergs Bergslags Aktiebolag, 1941.
  6. Petrus Tillaeus, Smärre meddelanden
  7. Antti J. Pietilä: Daniel Juslenius hänen elämänsä ja vaikutuksensa, s. 272. Tampere: Tampereen kirjatpaino Oy, 1907.
  8. Nordisk familjebok, s. 50. Tukholma: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1919. Teoksen verkkoversio.
  9. Oskar Wasastjerna: Ättar-taflor öfver den på Finlands Riddarhus introducerade adeln. Porvoo: omakustanne, 1880. (ruotsiksi)
  10. Köpingin papisto, kirkkoherra Olof Tillaeus
  11. Svenska kongl. hofclericiets historia, Niteet 1–3, s. 162. Örbero: Nils Magnus Lindh, 1814.
  12. Ruotsin valtiopäivät 1740: Pappissäädyn edustus
  13. Helenius, Oberg, Musikforskning.se
  14. Maininnat Tillaeuksen väitöskirjoista Potus Theae ja Febrium intermittentium curatio varia. (englanniksi)
  15. Oskar Wasastjerna: Ättar-taflor öfver den på Finlands Riddarhus introducerade adeln. Porvoo: omakustanne, 1880. (ruotsiksi)
  16. Finnish national bibliography, Nide 57 / Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, s. 772. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1991.
  17. Vyacheslav Fedorov, Marlies Kleiterp: At the Russian court: palace and protocol in the 19th century. Amsterdam: Hermitage Amsterdam, 2009. (englanniksi)
  18. Tidning för fjäderfäskötseln, s. 26. Turku: Siipikarjanhoidon ystävät, 1902. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  19. Kuolleita: Tuula Tillaeus, ([vanhentunut linkki]) Opettaja eLehdessä 15.8.2008 (Arkistolinkki)