Tämä on lupaava artikkeli.

Teemakartta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Koropleettikartassa Euroopan maiden bruttokansantuote vuonna 2012. Tummalla sävyllä väritetyissä alueissa korkeampi ja vaaleissa matalampi BKT.

Teemakartta eli tietokartta on kartta, joka esittää symbolisin keinoin maastokarttapohjalla abstraktia tietoa, joka voidaan kohdentaa maantieteellisesti. Sen aiheena voi olla mikä tahansa asia, jota koskeva tieto voidaan liittää paikkaan, kuten erilaiset luonnonilmiöt, väestö, talous, liikenne, kulttuuri tai yhteisöjen toiminta. Sen alatyypissä, tilastollisessa teemakartassa, kuvataan määrällisen tiedon alueellista jakaumaa tai hajontaa.[1] Teemakartan avulla voidaan usein tuoda esiin sellaisia maantieteellisiä riippuvuuksia, joita on muilla tavoin vaikeampi ilmaista.[2]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teemakartat voidaan luokitella laadullisiin ja määrällisiin, joista jälkimmäiset ovat tilastollisten teemakarttojen joukossa paljon yleisempiä. Teemakartat voi luokitella myös sen mukaan, ovatko esitettävät tiedot kohdennettavissa tarkasti vai vain suurempaan alueeseen.[3] Teemakarttojen pääryhmiä alaryhmineen ovat:[4][5]

Alueluokituskartat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueluokituskartat kuvaavat alueellisten ilmiöiden esiintymistä, ja ne perustuvat usein hallinnollisiin alueisiin tai homogeenisiin aluejakoihin. Laadullisia alueluokituskarttoja ovat esimerkiksi kasvillisuusvyöhykekartat, joihin ei ole sisällytetty määrällisiä tietoja kuten määrällisissä alueluokituskartoissa.[5]

Koropleettikartta on määrällinen alueluokituskartta. Siinä esitettävä tieto ensin luokitellaan ja luokille määrätään tummuusaste, joka on yleensä yhtä ja samaa väriä. Tavallisinta on kuvata tummalla sävyllä suurta määrää. Sen jälkeen jokainen kartan alue, yleensä hallintoalue, väritetään luokkansa värillä. Koropleettikartassa voidaan yleensä esittää vain yhtä asiaa kerrallaan ja vain sen suhteellista vaihtelua. Kartan antamaan mielikuvaan vaikuttavat merkittävästi valittu luokkien määrä ja luokkavälit. Luokkavälit voivat olla esimerkiksi tasavälisiä, keskihajontaan perustuvia, asteittain nousevia, logaritmisia tai luonnollisiin luokkarajoihin perustuvia.[6]

Koropleettikarttojen aiheuttamia yleisimpiä havaintoharhoja ovat pinta-alaharha, joka korostaa laajojen mutta harvaanasuttujen alueiden merkitystä; alueiden sisäisen vaihtelun näkymättömyys; sekä rajaamisharha, joka aiheuttaa kartalle jyrkkiä rajoja, joita todellisuudessa ei esiinny.[7]

Toinen alueluokituskartan tyyppi on ruutukartta. Ruutukartan alueet ovat maastopohjaisesti määriteltyjä tasakokoisia ruutuja, eivät hallintoalueita.[7]

Pistesymbolikartat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistesymbolikartassa esiintymiset, tapahtumat tai absoluuttiset lukuarvot esitetään tarkkaan määritellyissä pisteissä. Pisteet voivat olla samankokoisia tai erikokoisia, jolloin koon vaihtelu kuvaa esitettävää määrää.[7]

Pistetiheyskartan pisteet ovat samankokoiset, ja alueellinen jakauma näkyy pisteiden tiheydessä. Pistetiheyskartassa voidaan esittää useita ilmiöitä kerrallaan toisistaan eroavien pisteiden avulla. Pisteet voivat olla erivärisiä tai erimuotoisia.[8]

Suhteellisessa symbolikartassa pisteiden koko kuvaa esitettävää määrää niin että suuri koko kuvaa suurta ja pieni koko pientä määrää. Joskus tiettyjä lukuarvoja, kuten tuhatta ihmistä tai miljoonaa euroa, voidaan kuvata erityisillä symboleilla.[9]

Virtauskartat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtauskartta esittää alueiden välistä dynamiikkaa, kuten muuttoliikettä tai kuljetuksia alueelta toiselle. Liikkeen suunta, määrä tai reitti osoitetaan viivoilla, nuolilla tai virtausnauhoilla. Liikkeen määrää edustaa nuolen leveys, ei pituus.[9]

Viivakartat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määrällisiä viivakarttoja ovat esimerkiksi lämpötila-, ilmanpaine- ja korkeuskäyräkartat.[5]

Karttadiagrammit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttadiagrammissa sijoitetaan maastokarttapohjalle tilastodiagrammeja esittämään kunkin alueen tilastotietoja. Diagrammina voidaan käyttää mitä tahansa esitystapaa, mutta useimmin ympyräkaaviota. Eri alueiden diagrammit voivat olla erikokoisia, jos koolla halutaan viestittää tietoa eri alueiden välisestä hajonnasta.[10]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Snow'n 1854 tekemä tunnettu teemakartta kuvasi Lontoon koleratapauksia kortteleittain epidemian aikana. Mustien palkkien koko ilmaisee tapausten määrät.

Ensimmäiset teemakartat ovat peräisin tiettävästi 1600- ja 1700-luvun vaihteen tienoilta. Sitäkin ennen on tehty karttoja, joissa on teemakarttojen piirteitä.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuusela, s. 154.
  2. Kuusela, s. 154–155.
  3. Kuusela, s. 155–156.
  4. Kuusela, s. 157.
  5. a b c Tino Johansson: Teemakarttatyypit Edu.fi. Viitattu 16.4.2014.
  6. Kuusela, s. 157–160.
  7. a b c Kuusela, s. 161.
  8. Kuusela, s. 162.
  9. a b Kuusela, s. 163.
  10. Kuusela, s. 164–166.
  11. Kuusela, s. 155.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]