Lähdekoodi sivulle Tarton offensiivi

{{lähteetön}}
{{Korjattava|Joukkojen koko tekstissä ja mallineessa eivät vastaa toisiaan, taistelukuvaus puutteellinen.}}
{{Taistelu
| nimi           = Tarton offensiivi
| osa_sotaa      = [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan itärintamaa]]
| kuva           = Tartu Offensive.gif
| kuvateksti     = Kartta Neuvostoliiton hyökkäyksestä Tarton alueella
| päivämäärä     = 10. elokuuta – 6. syyskuuta 1944
| paikka         = [[Tartto]] ja [[Viro]]n kaakkoisosat
| casus          = 
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = 
| lopputulos     = Neuvostoliiton voitto
| taistelija1    = {{Natsi-Saksa (1935-1945)}}<br>[[Tiedosto:Estonian Division.jpg|20px]] [[20. Waffen-SS:n krenatööridivisioona]], Saksan II armeijakunta ja SS-divisioona Wallonien + Viron poliisivoimat, rajavartijat ja kotivartioston (Omakaitse) armeijavoimat
| taistelija2    = {{Neuvostoliitto (1923-1955)}}<br>3. Baltian rintama
| komentaja1     = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Jürgen Wagner]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} Wilhelm Hasse
| komentaja2     = {{Neuvostoliiton lippu (1923-1955)}} [[Ivan Maslennikov]]<br>{{Neuvostoliiton lippu (1923-1955)}} [[Ivan Korovnikov]]
| vahvuus1       = 65&nbsp;000 sotilasta
| vahvuus2       = 272&nbsp;800 sotilasta
| tappiot1       = ei tiedossa
| tappiot2       = 16&nbsp;292 kaatunutta, 55&nbsp;514 haavoittunutta
| huomautus      = 
| muut_taistelut = Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
}}

'''Tarton offensiivi''' tai '''Tarton taistelu''' tai '''Emajoen taistelu'''{{lähde|käytetylle nimelle}} oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[3. Baltian rintama]]n hyökkäys [[Natsi-Saksa|Saksan]] [[Pohjoinen armeijaryhmä|Pohjoisen armeijaryhmän]] joukkoja vastaan vuonna 1944. Hyökkäyksen päämääränä oli lyödä [[Saksan 18. armeija]] ja vallata [[Tartto]], mikä mahdollistaisi [[Viro]]n nopean miehityksen. Neuvostojohto suunnitteli etenemistä [[Riianlahti|Riianlahdelle]], jolloin Narvan ryhmän ({{k-de|Armeeabteilung Narwa}}) joukot jäisivät mottiin. 

== Tapahtumat ==
Hyökkäys alkoi 10. elokuuta 1944, jolloin [[Neuvostoliiton 67. armeija]] murtautui kenraali Hans Gollnickin komentaman [[Saksan XXVIII armeijakunta|Saksan XXVIII armeijakunnan]] puolustuksen läpi vallaten [[Võru]]n 13. elokuuta. Murrettu Marienburgin puolustuslinja oli sijainnut välillä Peipsi - [[Petseri]] - [[Alūksne]]. Narvasta, missä tilanne oli rauhoittunut, siirrettiin saksalaisia joukkoja Tarttoa puolustamaan, ja Tarton eteen yritettiin muodostaa puolustuslinja. Pohjoisen armeijaryhmän kokoama uusi joukko-osasto (''Kampfgruppe Wagner'') ei kuitenkaan pystynyt estämään panssarivaunujen tukeman puna-armeijan etenemistä. 16. elokuuta neuvostojoukot ylittivät [[Peipsijärvi|Peipsijärven]]{{tarkenna|kuinka ylitys tapahtui? tuhansien miesten ylimeno hyökkäys, mistä kalusto?}} edeten saksalaisten vasempaan sivustaan ja onnistuivat saamaan [[Sillanpääasema|sillanpääaseman]] Mehikoorman kylästä. [[Riika|Riiasta]] Viroon tuodut [[Hyazinth Strachwitz von Groß-Zauche und Camminetz|Strachwitzin]] panssarijoukot (''Panzerkampfgruppe Strachwitz)'' aloittivat odottamattoman vastahyökkäyksen [[Sangaste|Sangasten]] luona, mikä pysäytti venäläisten etenemisen Valgan rintamalla. Rintama vakiintui Väike - Emajoe -linjalle.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Siniveli|Nimeke=Viro taistelee vapaudestaan. Vuosi 1944 tuntemattoman todistajan silmin|Vuosi=1985|Sivu=|Sivut=82-84|Julkaisija=Alea-Kirja|Isbn=951-9429-02-6}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://codenames.info/operation/tartu-offensive-operation---copy-1/|nimeke=Tartu Offensive Operation}}</ref>

Suomesta saapuneet [[Suomen-pojat|JR 200:n]] virolaiset vapaaehtoiset liittyivät saksalaisten puna-armeijan vastaiseen puolustustaisteluun sen jälkeen, kun heitä kuljettanut saksalainen laiva oli elokuun puolivälissä saapunut [[Paldiski|Paldiskiin]]. Heitä oli noin 1500.<ref>Siniveli s. 85–90.</ref> 

3. Baltian rintaman tykistö aloitti 23. elokuuta keskityksen saksalaisten oikeaan sivustaan [[Nõo|Nõon]] kylään Tarton kaakkoispuolella. Venäläisten panssarivaunut  murtautuivat 24. elokuuta puolustuslinjan läpi, kiersivät Tarton lännestä ja ottivat haltuunsa Käreveren sillan. [[Sturmbannführer|SS-Sturmbannführer]] [[Léon Degrelle]] improvisoi uuden puolustuslinjan, jonka avulla belgialaisten SS-divisioona Wallonien onnistui vielä estämään Tarton valtauksen. Saksalaiset suunnittelivat tilanteen helpottamiseksi panssarivaunujen iskun venäläisten sivustaan [[Elva|Elvasta]]. Strachwitzin panssariarmeijakunta  pääsi ilman auto-onnettomuudessa loukkaantunutta komentajaansakin tunkeutumaan syvälle venäläisten asemiin, mutta venäläiset toivat paikalle apujoukkoja, ja vastahyökkäys torjuttiin. 3. Baltian rintaman joukot valtasivat Tarton rajujen katutaistelujen jälkeen 25. elokuuta saaden sillanpään [[Emajoki|Emajoen]] pohjoispuolelle, minkä jälkeen Pohjoisen armeijaryhmän esikunta siirsi vastuun puolustuksesta uudella Emajoen linjalla kenraali Wilhelm Hasselle ja [[Saksan II armeijakunta|Saksan II armeijakunnalle]]. Venäläiset etenivät Tartosta 30 kilometriä eteenpäin ja uhkasivat armeijaryhmä Narvan selustaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Zetterberg, Seppo|Nimeke=Uusi Viron historia|Vuosi=2017|Sivu=271|Julkaisija=SKS|Isbn=978-952-222-838-3}}</ref><ref name=":0" /><ref name=":1" /> 

Saksalaiset ja virolaiset joukot aloittivat elokuun 28. päivänä vastahyökkäyksen Emajoen eteläpuolella tuhoten kaksi neuvostojoukkojen sillanpäätä ja yrittivät vallata Tarton takaisin 4.–6. syyskuuta 1944 edeten kaupungin pohjoisosiin, mutta neljä Neuvostoliiton kivääridivisioonaa torjuivat yrityksen.<ref>Siniveli s. 87–90.</ref> Taistelun seurauksena [[Viron kansallismuseo]] tuhoutui ja [[Tarton yliopisto]] kärsi 40 miljoonan ruplan vahingot. Saksan Armeijaryhmä Narvan joukot vetäytyivät [[Latvia]]an 17. syyskuuta [[operaatio Aster]]issa.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{tynkä/Sota}}

[[Luokka:Toisen maailmansodan itärintaman taistelut]]
[[Luokka:Tarton historia]]
[[Luokka:Vuoden 1944 sotahistoria]]