Tarrain

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarrain on hissin tärkein turvalaite.[1] Jos hissin nopeus kasvaa liian suureksi, tarrain aktivoituu ja pysäyttää hissin.[2][3] Yleensä vähintään hissikori tulee varustaa tarraimilla, ja tästä säännöstä on poikettu harvoin.[4] Mikäli hissin vastapainon vapaa putoaminen aiheuttaisi vaaraa, on myös vastapaino varustettava tarraimella.[5] Joissain tapauksissa tarrain saattaa olla yhdistetty nostomekanismiin.[6] Hissin nopeudenrajoitin kytkee tarraimen päälle tunnistaessaan ylinopeuden. Tarrain tarttuu hissin johteeseen ja pysäyttää hissin.[7]

Nykyaikaisten hissien tarraimet ovat useimmin luisutarraimia. Myös salpatarraimia on käytössä. Luisutarraimen suosio johtuu nykyaikaisten hissien nopeudesta. Luisutarrain mahdollistaa tasaisemman ja pidemmän hidastuksen kuin salpatarrain. Salpatarraimet, jotka ovat kiilatarraimia tai rullatarraimia, pysäyttävät hissikorin hyvin äkillisesti, ja siksi ne soveltuvat vain hitaisiin hisseihin.[8][9] Tarraimen ohjaus on mekaaninen. Tarrainmekanismi seuraa nopeudenrajoittimen köyden kireyttä, ja liian kireä tai löysä köysi kytkee tarraimen päälle.[7][10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elisha Otis esitteli keksimänsä hissin turvalaitteen toimintaa maailmannäyttelyssä New Yorkin Kristallipalatsissa vuonna 1854.

1800-luvulla teollistuminen oli lisännyt kaivostoimintaa, ja kaivoksissa käytettiin yleisesti hissejä myös henkilöiden kuljetukseen. Hissit olivat alkuun vailla minkäänlaisia turvalaitteita. Hissikoneen käyttäjän vastuulla oli, että hissi pysähtyi oikealle tasolle. Toisinaan hissin köysi katkesi, eikä mikään pysäyttänyt tai hidastanut hissin putoamista ennen hissikuilun pohjaa. Kuolemantapaukset kaivoshisseissä olivatkin yleisiä.[11]

Englantilainen John Foster julkaisi tammikuussa 1841 kuvauksen keksimästään tarraimeksi tunnistettavasta hissin turvalaitteesta.[12] Fosterin keksimässä turvalaitteessa oli hissikoriin nivelletyt ulokkeet, jotka nostoköyden ja kettinkien kireys piti normaaliasennossa osoittamassa viistoon alaspäin siten, etteivät ne haitanneet hissin kulkua. Jos nostoköysi katkesi, kettingin jännitys kiskaisi kettingin ja köyden alas kääntäen samalla nivelletyt ulokkeet vaakasuoraan asentoon, jolloin ne tarttuivat hissikuilun poikittaisiin tukipalkkeihin ja pysäyttivät hissikorin putoamisen. Näin hissikori putosi enintään kolme jalkaa alaspäin ennen pysähdystä.[13][14] Fosterin ideoima hissin turvalaite otettiin käyttöön Evenwoodin hiilikaivoksessa.[15]

Yhdysvalloissa Elisha Otis keksi ja patentoi tarraimen hienostuneemman version, jossa tarrain pysäytti hissin putoamisen hissin johteisiin tehtyjen pykälien avulla. Nostoköyden katkeamisesta johtuva köyden jännityksen katoaminen oli ainoa tarrainta ohjannut signaali. Otis tehosti tarraimen toimintaa jousilla, jotka pakottivat pysäytyskiilat johtimien pykälien väliin. Hissikorin pysähdys oli lähes välitön, ja pudotusmatka oli korkeintaan kahden pykälän välimatka.[16] Otis esitteli keksintöään New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1854 nousemalla hissillä korkealle yleisön nähden ja antamalla apulaisen katkaista nostoköyden.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Foster, Jno. A.: Safety lever and safety hook for the prevention of accidents in ascending and descending colliery pits &c.. The Mechanics' Magazine, 9.1.1841, 34. vsk, s. 105–106. 166, Fleet-Street, London: J. C. Robertson. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
  • Foster, John A.: Prevention of accidents in descending and ascending mines. The Polytechnic Journal, Kesäkuu 1841, 4. vsk, nro I–VI, s. 246–247. 13 Wellington Street North, Strand, London: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
  • Matikka, Jussi: Hissit - energiankulutus ja kehitys (PDF) (insinöörityö) Theseus. 21.4.2013. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.9.2018.
  • Stenholm, Tero: Selvitys kiihtyvyysanturin käyttömahdollisuuksista hissitarkastuksissa (PDF) (insinöörityö) Theseus. 2.5.2017. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.9.2018.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Laine, Annu: Hisseissä on yhä enemmän vaarallisia vikoja – taloyhtiöt pihistelevät huollossa Aamulehti. 21.11.2016. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Tarrain on hissin tärkein turvalaite. Jos hissikori lähtisi tippumaan alaspäin, tarrain pysäyttää sen paikalleen, Savola sanoo."
  2. ↑ Hakala, Aleksi: Hissit kestävät suomalaisten lisääntyneen ylipainon Yle Uutiset. 4.2.2015. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Viimeisimpänä lukkona hisseissä on tarrain. Kun laitteen vauhti ylittää normaalin ajonopeuden, tarrain aktivoituu ja pysäyttää hissin."
  3. ↑ Koivisto, Petri: Jopa yli puolessa hisseistä löytyy jotain vikaa - halpoja malleja korjattu kuntoon isolla rahalla Etelä-Suomen Sanomat. 26.1.2017. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Hissikorin alapuolella sijaitseva tarrain pysäyttää hissin, jos sen nopeus ylittää sallitun rajan."
  4. ↑ Mäntyvaara, Ilkka: Muistelmia hissien standardisoinnista ja hissimääräysten kehityksestä Suomessa ja maailmalla (PDF) (s. 45) metsta.fi. 2008. Tampere. Arkistoitu 30.5.2016. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Kone Oy toi 1960-luvun puolessa välissä markkinoille ns. tarraajattoman sivukonehissin, jolle oli saatu erivapaus Sähkötarkastuslaitokselta. Siinä oli kuilun puolella kaksi vetopyörää, joiden halkaisija oli saatu pieneksi käyttämällä 6 mm köysiä, jollaisia ei normaalisti sallittu kannatinköysinä. Korin johteet olivat kuilun sivulla, jolloin tarraajan poisjättäminen kevensi korirakennetta. Tarraajan poisjättämistä oli perusteltu vintturin itsepidättävyydellä. Tästä aiheutui myöhemmin harmia, kun itsepidättävyys välityksen kuluessa katosi."
  5. ↑ Hissistandardit EN 81-20 ja EN 81-50 (PDF) 7.9.2015. KONE. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Jos hissikuilun alapuolella on käyttötilaa, kuten autotalli tai varasto, on hissin vastapainolla oltava tarrain."
  6. ↑ KONE Motala 2000 (PDF) (s. 6) 13.11.2012. KONE. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Voimansiirto: 0,55 kW:n moottori käyttää vaihteiston välityksellä korin nostamiseen koteloitua, kestovoideltua ja huoltovapaata ketjua sisältäen automaattisesti toimivan tarraimen."
  7. ↑ a b Minkkinen, Marko: Kevytrakenteiden käyttö hissitekniikassa (PDF) (6.1.1 Tarrain) 23.8.2017. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.9.2018. Lainaus: "Tarrainta käyttää nopeudenrajoitin, joka tunnistaessaan hissin ylinopeuden kytkee tarraimen päälle. Kytkettynä tarrain tarttuu hissin johteeseen kiinni pysäyttäen sen ja estäen sen tahattoman liikkeelle lähdön."
  8. ↑ Stenholm, 2017. s. 10. Lainaus: "Tarraimia on periaatteessa kahta eri tyyppiä, luisutarrain ja salpatarrain. Salpatarraimia on myös kahta erilaista, kiilatarrain ja rullatarrain. Luisutarraimia tulee käyttää, kun hissin nimellisnopeus on yli 1 m/s, vaimennettua salpatarrainta voidaan käyttää, kun nopeus on enintään 1 m/s ja salpatarrainta voidaan käyttää, kun nopeus on enintään 0,63 m/s."
  9. ↑ Stenholm, 2017. s. 12. Lainaus: "Luisutarraimia käytetään, kun hissin nimellisnopeus on yli 1m/s. Käytännössä kaikkiin uusiin hisseihin asennetaan nykypäivänä luisutarraimet, koska alle 1 m/s nopeudella kulkevia hissejä ei asennetta kuin harvoin. Luisutarraimen hidastavuus on hissin rakenteille sekä mahdollisesti tarrauksen aikana hissin kyydissä oleville matkustajille parempi pidemmän luistomatkansa vuoksi. Näin ollen hidastuvuus ei aiheuta vaurioita hissilaitteille eikä yleensä matkustajille. Luisutarraimella varustetun hissin keskimääräinen hidastuvuus nimelliskuormalla vapaassa pudotuksessa pitää olla välillä 0,2–1 g."
  10. ↑ Matikka, 2013. s. 13. Lainaus: "Korin saavuttaessa liian suuren nopeuden eli nopeudenrajoittajan pyöriessä liian kovaa, toiminnaltaan keskipakovoimaan perustuva nopeudenrajoittaja lukittuu. Lukittuminen pysäyttää myös köyden, jolloin alaspäin liikkuva kori vetää tarraajamekanismin vipua, joka vetää tarraimen kiilat ulos kiilapesästä. Kiilat kiilautuvat korin ja johteiden väliin pysäyttäen hissin."
  11. ↑ Foster, tammikuu 1841. s. 105. Lainaus: "My attention has been drawn to the following subject for some time past by the melancholy sacrifice of human life and property that is continually occurring in the mining districts, the more especially upon the coal fields in the North of England; and I experienced very great satisfaction in being able to lay before the coal trade and the public, at the late Polytechnic Exhibition at Newcastle-upon-Tyne, an invention that will place a very meritorious, and adventurous class of our fellow-subjects in comparative safety during their hitherto exceedingly dangerous ingress and egress to and from their work."
  12. ↑ Foster, tammikuu 1841.
  13. ↑ Foster, tammikuu 1841. s. 106. Lainaus: "Suppose the cage on the right side to be in motion (either up or down) and by accident the rope has broken (as shown on the left side) the safety levers (moving on an axle at a a) will fall down by the weight of the chain and hook, and the extreme ends of the levers (which before moved freely and clear of the buntons, will catch the buntons and be held firmly there, until drawn up again from the top. Thus the fall can never be more than three feet, or upon the average eighteen inches."
  14. ↑ Foster, kesäkuu 1841.
  15. ↑ Foster, tammikuu 1841. s. 105. Lainaus: "It would be superfluous to say more in explanation of the plan I suggest, as the practical man will see at once, by referring to the annexed diagram, the efficiency of the means proposed, but I may state that my own confidence in it is such, that I have adopted it at the Evenwood Colliery, Durham, where it can be seen at work, and its capabilities fully tested."
  16. ↑ Patentti: US 31128 A Elisha Graves Otis: "Improvement in hoisting apparatus", 1861-01-15
  17. ↑ Mark Crawford: Elisha Graves Otis (englanniksi) American Society of Mechanical Engineers 2012. Viitattu 5.10.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tarrain&oldid=20616193”