Tarmo Hirsjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarmo Hirsjärvi (7. helmikuuta 1878 Kiikka22. marraskuuta 1945 Tammela) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja paikallishistorian tutkija.[1][2][3]

Hirsjärven vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Juho Vihtori Hirsjärvi, ent. Kuhlman (1849–1911) ja Vilhelmiina Dahlman (1858–1937). Hän valmistui Jyväskylän opettajaseminaarista 1903 ja muutti Tammelaan opettajaksi 1904. Hän oli aluksi opettajana Letkun koululla ja vuodesta 1907 Forssan tehdaskylässä Linikkalan koululla. Hirsjärvi toimi Linikkalan koulun johtajana vuodesta 1914 alkaen. Hän oli Tammelan kuntakokouksen puheenjohtajana ja sen jälkeen vuonna 1923 perustetun Forssan kauppalan valtuuston jäsenenä. Hän julkaisi useita teoksia ja artikkeleita Lounais-Hämeen paikallishistoriasta. [1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tammelan kansanopetuksen vaiheet : 1, Kirkon kansanopetus. Forssan kirjapaino, Forssa 1921
  • Tammelan kansanopetuksen vaiheet : 2, Kunnallinen kansanopetus. Forssan kirjapaino, Forssa 1921
  • Tammelan kunnan historia. I : Kunnalliselämä kuntakokousten aikana v. 1865-1909. Forssa 1925
  • Tammelan pappila isonvihan jälkeen teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 1. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Valaistusta vanhan Tammelan ja Urjalan rajaseutujen asutushistoriaan : pari papiston palkkausriita-asiaa Koijärvellä 1800-luvun alussa teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 1. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Tammelan kirkkoherrat suomenkielen käyttäjinä teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 2. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Vanhoista kätköistä : rovasti Nils Magnus Tolpon ja rusthollari Zacharias jaakonpoika Kallion välinen kunnianloukkausjuttu teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 2. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Torro, Letku ja Patamo irti Tammelasta : huomattava eroyritys 1770-80-luvulla teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 2. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Tammelan nimismiehiä teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 2. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1925
  • Ypäjän kunnan historia : kunnalliselämää vv. 1876-1926. Forssa 1926
  • Kaksi savolaista lastenopettajaa Tammelassa teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 3. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1926
  • Jokioisten taloudellisista oloista 1750-vaiheilla : Jokioisten kartanon tuottoarvio v. 1752 teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 3. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1926
  • Jokioisten kirkko ja hautausmaa teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 3. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1926
  • Kun Tammelan talonpojat olivat valmiita auttamaan Kustaa III:tta : maaherra Georg Henrik von Wrightin kirjelmä Tammelan kirkonkokoukselle 28.12.1788 sotavarustusten avustamiseksi teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 3. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1926
  • Forssan kauppalan synty- ja alkuvaiheet 1923-1927. Forssa 1928
  • Säätyläisväestöä Tammelassa 1735-1800-lukujen välillä teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 4. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1928
  • Humppilan kunnan historia. Forssan kirjapaino, Forssa 1929
  • Venäjän kartano. Forssa 1929
  • Koijärven kunnan synty ja alkuvaiheet. 1930
  • Jokioinen 1631-1931 : juhlajulkaisu ; kirj. Tarmo Hirsjärvi ym. Forssa 1931
  • Silmäilyjä Jokioisten kirkonkokousten ja kirkkoneuvoston päätöksiin teoksessa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, Forssa 1931-1945
  • Ulvilan seurakunta. Ulvilan seurakunta, Forssa 1932
  • Tammelan säästöpankki 1883 - 1933 : 50-vuotisjulkaisu. Tammelan säästöpankki, Forssa 1933

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]