Keskustelu:Ajoneuvoyhdistelmä

moro

tulipahan mieleen kun tuossa jutussa on kohta

"Raskaan ajoneuvoyhdistelmän käytännössä ainoa käyttötarkoitus on tavaraliikenne"

kyl vain... mutta ei todellakaan ainoa! mikäli ymmärrän sanan "tavara" vain liian suppeasti. mutta tottahan on sitten mikäli ei ole kuin henkilö ja tavara liikenne.

muistellaans taas mitä kaikkea tuolla tien päällä tarviikaan kuljettaa...

maa-ainesta (kasetti), esim. soraa,hiekkaa,multaa,turvetta jne., nesteitä (säiliö), esim. polttoaineita, vettä, maitoa, sokeria jne., jauheita (bulk), esim. kalkkia, muovirakeita jne., kappaletavaraa (kontti,lava...) elintarvikkeet, käyttötavara jne., konekuljetukset (lavetti) työkoneiden, veneiden, nostureiden jne., myös EK-kuljetukset

näitäpä tuli mieleen, joita en ainakaan itse ajattelisi tavaraliikenteestä puhuessa. (kappaletavaraa lukuun ottamatta)

elikkäs kannattaisko valita jokin muu sana tavaraliikenteen sijaan tai poistaa vaikka koko lause ettei olisi harhaan johtava?

kuviakin sivulla näkyy olevan vain kappaletavara kuljetuksiin käytettävistä ajoneuvoista.Kommentin jätti 212.54.29.125 (keskustelu – muokkaukset) 17.10.2007 kello 03.26

Myös muut kuin raskas liikenne

Olisiko syytä laajentaa artikkelia kertomaan ajoneuvoyhdistelmistä muiltakin osin kuin raskaanliikenteen osalta? Nyt muita ajoneuvoyhdistelmiä edustaa lähinnä yksi kuva peräkärryllisestä polkupyörästä. Kun nyt suomessakin on alkanut yleistyä henkilö- ja pakettiautoissa perinteisten keskiakseliperäkärryjen lisäksi puoliperävaunut ja täysperävaunut, voisi olla syytä dokumentoida myös henkilö- ja pakettiautoilla vedettävät yhdistelmät ja niiden säädökset. Oh2jiu (keskustelu) 3. joulukuuta 2018 kello 13.49 (EET)

Neutraalisuus

Rekka-sanan merkityksestä näkyy olevan erimielisyyttä. IP-muokkaaja toistuvasti poistaa lähteistetyn tiedon ja panee tilalle lähteettömän kannanoton merkityksen "virheellisyydestä". Lähteistetyn tiedon korvaaminen lähteettömällä, epäneutraalilta vaikuttavalla kannanotolla vaatisi vahvat perustelut. --Jmk 31. joulukuuta 2009 kello 16.35 (EET)

Ei perustetta lähteistetyn tiedon poistolle → palautetaan. —Tve4 ^(Gblk) 31. joulukuuta 2009 kello 16.41 (EET)

Täysperävaunu

Minua hieman epäilyttää, onko tuo "täysperävaunu" aivan virallinen nimitys sille mitä sillä tarkoitetaan. Käsittääkseni laki puhuu vain "varsinaisesta perävaunusta" Tuolta näkee [1] --> 11 § Perävaunujen alaluokat --Kommentin jätti Cornholio (keskustelu – muokkaukset)

Eipä se taida mikään virallinen ollakaan, vaan ammattislangia samaan tapaan kuin "rekka" puoliperän nimityksenä. Tässä artikkelissa pitäisi selkeästi ja neutraalisti erotella (1) yleiskieliset (= sanakirjoista löytyvät yms.) (2) viralliset (= lakitekstit yms.) ja (3) ammattislangin nimitykset merkityksineen (arvottamatta jotakin niistä "virheelliseksi", niin kuin jossain aiemmassa artikkelin versiossa oli asiattomasti tehty). --Jmk 23. tammikuuta 2010 kello 19.50 (EET)

Rekka

Sanan rekka merkityksestä näyttää olevan erimielisyyttä, kuten tässäkin keskustelusivulla neutraalisuus-kohdassa on kirjoitettu. Miten tälläisen sanan merkityksestä olisi syytä artikkelissa kirjoittaa, kun yleisesti näkyvät ja kuuluvat (puhe- ja yleiskielessä) merkitykset sanalle rekka eroavat ammattislangissa käytetystä tarkoituksesta ja lisäksi ajoneuvoyhdistelmänkuljettajien omassakin kielenkäytössä kyseistä sanaa käytetään hieman eri merkityksissä asiayhteydestä ja henkilön iästä riippuen. Omien kuuden vuoden aikana kertyneiden havaintojeni mukaan varsinkin vanhemmat, noin 35–40+ vuotiaat ammattikuljettajat käyttävät sanaa rekka ensisijaisesti merkityksessä puoliperävaunu ja sanaa rekanveturi (tai muu saman tyylinen sana hieman murrealueesta riippuen) puhuessaan puoliperävaunun vetoautosta, mikä sekin viittaa rekan olevan jotain mitä vedetään. Nuoremmat kuljettajat puolestaan tuntuvat käyttävän sanaa rekka usein myös puhuessaan puoliperävaunuyhdistelmästä. Sanalla puolikas molemmat näistä ryhmistä taas tuntuvat useimmiten viittaavan puoliperävaunuyhdistelmään. --Tepo 16. helmikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

Ei siinä pitäisi olla Wikipedian kannalta mitään ongelmaa, että kuvataan eri kielimuotojen merkitykset neutraalisti ja lähteisiin nojaten. Ei niitä ole Wikipediassa tarkoituskaan arvottaa "oikeiksi" ja "vääriksi". Tuo on kyllä mielenkiintoinen tieto, että ammattislangissakin merkitys olisi muuttunut. Sitä vaan voi olla vaikea lähteistää? --Jmk 16. helmikuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Vielä puhekielen ilmaisuista...

Minusta tuo artikkeli saattaisi selventyä hieman, jos kaikki puhekielen/slangi -ilmaisut laitettaisiin oman alaotsikon alle ja artikkelissa puhuttaisiin muuten vain virallisilla ilmaisuilla. Minusta tuo on liian epäselvä, kun jokavälissä on sivuhuomautuksia; tästä on puhekielinen nimi blaa blaa.... Alaotsikko voisi olla nimeltään esimerkiksi: "Puhekielen ilmaisut" tai "ammattislangi". Sen voisi toteuttaa vaikka taulukkona, jossa olisi ensin virallinen nimi ja sen jälkeen puhekielinen ilmaisu - tai sitten vain pelkkänä asialistana. Tuli vain mieleen, jos ehdotus olisi toimiva.--Cornholio 12. kesäkuuta 2010 kello 11.24 (EEST)

Ihan mahdollista. Virallinen tarkoittaa ilmeisesti säädöksissä ja viranomaismääräyksissä käytettyjä ilmauksia? Eli kaikki "täysperävaunut" sun muut rekkamiesslangit pois varsinaisesta tekstistä? Ihan kaikille ei suomenkielistä virallista ilmausta taida löytyäkään – ainakaan maantiejunalle. --Jmk 12. kesäkuuta 2010 kello 11.47 (EEST)

Sellainen huomio kuitenkin, että yleensä wikipediassa on tarkoitus käyttää ensi sijassa huolitellun asiatyylisen yleiskielen ilmauksia, mikä ei välttämättä aina ole sama kuin "virallinen" ilmaus. --Jmk 12. kesäkuuta 2010 kello 11.49 (EEST)

Ok, hyvä että teit eroa virallisen- ja yleiskielen välille. Juuri sitä tarkoitin, että nämä slangisanat voisi siirtää omaan alaotsikkoonsa. Maantiejunalle ei tosiaan taida olla sitä lain virallista sanaa, koska ei ole laillinen yhdistelmä Suomessa. Ehkä sellaiset voisi kääntää englanninkielisestä wikistä (road train) suoraan juurikin, maantiejunaksi. Ehkä sellaiset menisivät yleiskielisestä, eli että ei-ammattilaisetkin sen ymmärtävät? Tosin tuon jaottelun saisi tehdä joku Suomen kielioppiin hyvin perehtynyt, niin ei tarvitsisi arpoa nimityksiä :) --Cornholio 12. kesäkuuta 2010 kello 16.41 (EEST)