Lähdekoodi sivulle Syyrian sisällissota

{{Tietolaatikko taistelu
| nimi           = Syyrian sisällissota
| osa_sotaa      = [[arabikevät|arabikevättä]]
| kuva           = Montage_of_the_Syrian_Civil_War.png
| kuvateksti     = Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja.
| päivämäärä     = 15. maaliskuuta 2011 – jatkuu edelleen
| paikka         = [[Syyria]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = 
| status         = [[Luettelo käynnissä olevista sodista|Käynnissä]]
| taistelija1    = <div style=vertical-align: sup;>{{nowrap|{{lippukuvake|Syyria|size=23px}} '''[[Syyria|Syyrian arabitasavalta]]'''}}
*[[Syyrian asevoimat]]
*[[Kansalliset puolustusvoimat (Syyria)|Kansalliset puolustusvoimat]]
*[[Baathin prikaatit]]
Liittoutuneet ryhmät
*[[al-Abbasin prikaati]]
*[[Arabinationalistinen kaarti]]
*[[Jaysh al-Muwahhideen]]
*[[Liwa Fatemiyoun|Fatemiyounin prikaati]]
*[[PFLP-GC]] 
*[[Sootoro]]
*[[Syyrian sosiaalinationalistinen puolue|SSNP]]
*[[Syyrian vastarinta]]
{{Lista|
* {{lippu|Iran|size=23px}}
* [[Kuva:InfoboxHez.PNG|23px]] [[Hizbollah]]
* {{lippu|Venäjä|size=23px}} <small>(2015–)</small>
}}
{{Collapsible list
|title='''Tukijat:'''
|1={{lippu|Irak|size=20px}}
|2={{lippu|Pohjois-Korea|size=20px}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.washingtonpost.com/news/worldviews/wp/2016/03/25/are-north-koreans-fighting-in-syria-its-not-as-far-fetched-as-it-sounds/ | Nimeke =Are North Koreans fighting in Syria? It’s not as far-fetched as it sounds. | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu =23.6.2020 | Kieli ={{en}}}}</ref>
}}
| taistelija2    = <div style=vertical-align: sup;>{{nowrap|[[Kuva:Flag of Syria 2011, observed.svg|23px]] '''[[Syyrian oppositio]]}}
*[[Vapaan Syyrian armeija]]<br />{{small|(eteläinen rintama)}}
{{lippu|Turkki|size=23px}} <small>(2016–)</small><br />
{{Collapsible list
|title='''Tukijat:'''
|1={{lippu|Saudi Arabia|size=20px}}
|2={{lippu|Qatar|size=20px}}
|3={{lippu|Ranska|size=20px}}
|4={{lippu|Yhdysvallat|size=20px}} <small>(2011–17)</small>
|5={{lippu|Libya|size=20px}} <small>(2011–13)</small>
}}
----
[[Kuva:Flag of Ahrar ash-Sham.svg|23px]] '''[[Ahrar al-Sham]]'''
*[[Islamilainen rintama (Syyria)|Islamilainen rintama]] <small>(2012–15)</small>
[[Jaysh al-Islam]]
{{Collapsible list
|title='''Tukijat:'''
|1={{lippu|Qatar|size=20px}}
|2={{lippu|Saudi Arabia|size=20px}}
|3={{lippu|Turkki|size=20px}} }}
----
 '''[[Tahrir al-Sham]]'''
* [[Al-Nusran rintama]] <small>{{nowrap|(2012–17)}}</small>
Türkistanin islamistinen puolue
{{Collapsible list
|title='''Tukijat:'''
|1=[[Kuva:Flag_of_Jihad.svg|20px]] [[Al-Qaida]]
}}
| taistelija3    = <div style=vertical-align: sup;>[[Kuva:Flag of Islamic State of Iraq.svg|20px]] '''[[Isis (järjestö)|Irakin ja Levantin islamilainen valtio]]''' <small>(2013–)</small>
*{{nowrap|[[Isisin armeija]]}}
*[[Khalid ibn al-Walidin armeija]]
| taistelija4    = <div style=vertical-align: sup;>'''{{lippu|Rojava|size=23px}}''' ({{small|[[Syyrian demokraattiset asevoimat|SDF]]}}) ({{small|2012–}})
{{Collapsible list
|title='''Tukijat:'''
|1={{nowrap|{{lippu|Yhdysvallat|size=20px}} <small>(2014–)</small>}}
|2={{lippu|Venäjä|size=20px}} <small>(2015–)</small>
|3={{nowrap|{{lippu|Ranska|size=20px}} <small>(2016–)</small>}}
|4=[[Kuva:Flag of Kurdistan Workers Party (PKK).svg|20px]] [[Kurdistanin työväenpuolue|PKK]]
|5={{lippu|Irakin Kurdistan|size=20px}} }}
----
[[Kuva:Seal of Combined Joint Task Force – Operation Inherent Resolve.svg|25px|border=no}]] '''[[Combined Joint Task Force – Operation Inherent Resolve|CJTF–OIR]]'''<br><small>(2014–)</small><br>
{{nowrap|{{lippu|Yhdysvallat|size=23px}}}}<br>{{lippu|Ranska|size=23px}}<br>{{nowrap|{{lippu|Britannia|size=23px}}}}<br>{{nowrap|{{lippu|Alankomaat|size=23px}}}}<br>
{{lippu|Jordania|size=23px}}<br>{{lippu|Saksa|size=22px}}<br>{{lippu|Norja|size=22px}}
{{Collapsible list
|title='''Entiset osallistujat:'''
|1={{lippu|Kanada|size=22px}}
|2={{lippu|Bahrain|size=22px}}
|3={{lippu|Tanska|size=22px}}
|4={{nowrap|{{lippu|Saudi-Arabia|size=22px}}}}
|5={{lippu|UAE|size=22px}}
|6={{lippu|Qatar|size=22px}}
|7={{lippu|Marokko|size=22px}}
|8={{lippu|Australia|size=23px}}
|9={{lippu|Belgia|size=23px}}
}}
| komentaja1     = 
| komentaja2     = 
| komentaja3     = 
| komentaja4     = 
| vahvuus1       = 
| vahvuus2       = 
| vahvuus3       = 
| vahvuus4       = 
| tappiot1       = Yhteensä noin 475&nbsp;000 kuollutta <small>([[Syrian Observatory for Human Rights|SOHR]] 2017)</small><ref name=sohr1>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.syriahr.com/en/?p=70012 | Nimeke = About 475 thousand persons were killed in 76 months of the Syrian revolution and more than 14 million were wounded and displaced | Tekijä = | Ajankohta = 16.7.2017| Julkaisija = Syrian Observatory for Human Rights | Arkisto = https://web.archive.org/web/20210227064045/https://www.syriahr.com/en/70012/ | Viitattu = 25.9.2017 }}</ref><br>5&nbsp;220&nbsp;000 rekisteröityä pakolaista <small>([[UNHCR]] 2017)</small><ref name="unhcr1">{{Verkkoviite | Osoite = http://data.unhcr.org/syrianrefugees/regional.php | Nimeke = Syria Regional Refugee Response | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UNHCR | Viitattu = 25.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| tappiot2       = 
| tappiot3       = 
| tappiot4       = 
| huomautus      = 
| muut_taistelut =
}}
[[Tiedosto:Syrian Demonstration Douma Damascus 08-04-2011.jpg|thumb|Mielenosoittajia [[Damaskos|Damaskoksen]] esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.]]
[[Tiedosto:Deaths per week during the syrian civil war (October 2013).png|thumb|Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.]]
[[Tiedosto:Azaz, Syria.jpg|thumb|Tuhottuja tankkeja ja raunioitunut moskeija [[Azaz]]issa käydyn taistelun jäljiltä.]]
[[Tiedosto:Aleppo hospital.PNG|thumb|Sairaala Aleppossa.]]
[[Tiedosto:Syrian Civil War map (November 24, 2023).svg|pienoiskuva|Syyrian sisällissodan tilanne kartalla. Klikkaa hiirellä kartta suureksi.
<span style= "background-color: #ebc0b5; color: DarkRed">''Punainen''</span>: Syyrian hallitus, <span style="background-color:#cae7c4; color: DarkGreen">''Vihreä''</span>: Kapinalliset, <span style ="background-color:#e2d974; color: SaddleBrown;">''Keltainen''</span>: Kurdit,<span style ="background-color:#ff7f00; color: SaddleBrown;">''Oranssi''</span>: Kurdit+Hallitus, <span style= "background-color: #b4b2ae; color: Black;">''Harmaa''</span>: Isis, <span style= "background-color: #fff7fd; color: black; border:solid 1px DarkGray;">''Valkoinen''</span>: [[Levantin valloituksen rintama|Jabhat Fateh al-Sham]]<br>Vuoden 2015 lokakuussa hallitus valvoi suurinta osaa tiheimmin asutusta alueesta.]]
'''Syyrian [[sisällissota]]''' on [[syyria|Syyriassa]] käynnissä oleva aseellinen yhteenotto, jonka pääkuviona oli alun alkaen hallitus vastaan kapinalliset. Kapinalliset ovat sotineet myös keskenään. Sisällissotaa ovat pitäneet yllä myös useat ulkomaat sekä [[Isis (järjestö)|ISIS]]. Sota alkoi vuonna 2011 kansannousuna [[Bašar al-Assad]]in hallitusta vastaan, ja se on jatkunut toistakymmentä vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://syria.liveuamap.com/en/time/11.05.2022 | Nimeke = Map of Syrian Civil War | Julkaisu = Liveuamap.com | Ajankohta = 1.–11.5.2022 | Selite = Yhteenotot ja tilanne kartalla}}</ref> Maassa on miljoonittain sisäisiä pakolaisia, ja miljoonia syyrialaisia on paennut [[Euroopan pakolaiskriisi|ulkomaille]].

Aseita käytti keväällä 2011 alkaneissa [[arabikevät|arabikevään]] protesteissa aluksi vain maan hallitus, mutta enenevässä määrin myös oppositio. Konflikti laajeni maanlaajuiseksi sisällissodaksi [[Syyrian sisällissodan tapahtumat 2012|keväällä ja kesällä 2012]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6218228 | Nimeke = Punainen risti: Syyriassa on sisällissota| Tekijä = Nurminen, Jussi| Julkaisu = Yle uutiset| Ajankohta =16.7.2012 |Viitattu =30.7.2012 }}</ref>

Konflikti ei ollut alkuaan pohjimmiltaan uskonsota. [[Syyrian sisällissodan osapuolet|Rajaviiva]] kulki uskollisuudessa al-Assadin hallintoa kohtaan. Uskonnolla oli kuitenkin alusta asti tärkeä rooli, sillä hallitusta kannattavat [[šiialaisuus|šiialaiset]] [[alaviitit]] taistelivat kapinallisia [[sunnalaisuus|sunneja]] vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thoughtco.com/religion-and-conflict-in-syria-2353551 | Nimeke = Religion and the Syrian Civil War| Julkaisu = ThoughtCo | Ajankohta = 15.1.2020 }}</ref> Uskonnon rooli voimistui paljon sunnilaisten kovan linjan al-Nusran ja vielä kovemman Isisin myötä. Molempien tavoitteena oli maailmanlaajuisen kalifaatin perustaminen, Assadin syrjäyttämisen lisäksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wilsoncenter.org/article/the-nusra-front-al-qaedas-affiliate-syria | Nimeke = The Nusra Front: Al Qaeda’s Affiliate in Syria| Julkaisu = Wilson Center | Ajankohta = 17.6.2016 | Viitattu = 12.5.2022 }}</ref> Kristityt ja monet muut [[#Vähemmistöjen vaino | vähemmistöt]] yrittivät olla puolueettomia, "mutta joutuivat usein ristituleen tai ääriliikkeiden vainoamiksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/sections/parallels/2015/04/17/400360836/syrias-minorities-caught-between-sword-of-isis-and-wrath-of-assad | Nimeke = Syria's Minorities: Caught Between Sword Of ISIS And Wrath of Assad | Julkaisu = npr.org | Ajankohta = 18.4.2015 }}</ref>

Lähinnä sunnalaiset arabimaat ja länsimaat ovat tukeneet kapinallisia, Venäjä ja šiialainen Iran al-Assadin hallintoa. Useat maat alkoivat vuonna 2014 tehdä yhteistyötä Isis-järjestön kukistamiseksi.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Coalition against Isil: country by country|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/11078263/Coalition-against-Isil-country-by-country.html | Ajankohta = 5.9.2014 |viitattu = 2015-09-26 |kieli = {{en}} }}</ref>

SOHR:n (The Syrian Observatory for Human Rights) mukaan sodassa oli kuollut heinäkuuhun 2017 mennessä jopa 475&nbsp;000 sotilasta ja siviiliä. Luvussa olivat mukana sekä varmistetut (331&nbsp;765) että epävarmat tapaukset.<ref name=sohr1></ref> Noin 10&nbsp;% Syyrian sotaa edeltäneestä väestöstä oli helmikuuhun 2016 mennessä kuollut tai haavoittunut sodassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.theguardian.com/world/2016/feb/11/report-on-syria-conflict-finds-115-of-population-killed-or-injured|nimeke=Report on Syria conflict finds 11.5% of population killed or injured|tekijä=Black, Ian |julkaisu=The Guardian|ajankohta=2016-02-10|viitattu=2017-08-14|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Vuonna 2015 oli arviolta 7,6&nbsp;miljoonaa maan sisäisessä evakossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160202114213/https://reliefweb.int/report/syrian-arab-republic/syria-events-2015-enar | Nimeke = Syria: Events of 2015 | Ajankohta = 27.1.2016 | Julkaisija = ReliefWeb  }}</ref> Elokuussa 2017 yli 5,1&nbsp;miljoonaa ihmistä oli paennut Syyriasta sotaa ulkomaille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://web.archive.org/web/20170815105906/http://data.unhcr.org/syrianrefugees/regional.php|nimeke=UNHCR Syria Regional Refugee Response|Julkaisija =United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR)|viitattu=2017-08-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Sodan kaikki pääosapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. "Mutta ylivoimaisesti eniten rikkomuksia ovat tehneet Syyria ja sen liittolaiset", sanoivat YK-komission tutkijat.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20170517192038/https://www.nytimes.com/2017/04/15/world/middleeast/syria-bashar-al-assad-evidence.html | nimeke = As Atrocities Mount in Syria, Justice Seems Out of Reach | tekijä = Barnard, Anne & Hubbard, Ben & Fisher, Ian | julkaisu = The New York Times | ajankohta = 15.4.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kaikki sodan osapuolet ovat tappaneet tuhansia vankeja.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://web.archive.org/web/20170519014229/http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=53181#.WR5NjvrP2iR | nimeke = All sides in Syria killing thousands of detainees in crimes against humanity, UN reports | julkaisu = UN News Centre | ajankohta = 8.2.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Isis menetti enimmät alueensa vuosina 2016–2018. Myös muut kapinalliset joutuivat tappiolle muun muassa Aleppossa. Vuoden 2020 alkuun mennessä kapinallisille oli jäänyt lähinnä Idlibin alue. Myöhemmin maaliskuussa 2020 Venäjä ja Turkki sopivat tulitauosta, joka on voimassa pääosin edelleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006527835.html | Nimeke =Syyrian Bashar al-Assad on yllättäen ahtaalla: Kyltymätön vallanhimo turhauttaa Venäjää ja mahtisukua jäytää serkusten välirikko | Tekijä = Hannula, Tommi | Ajankohta = 3.6.2020| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Viitattu =4.6.2020 }}</ref> Maassa oli vuoden 2021 alussa laajaa pulaa lähes kaikesta.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11795640|nimeke=Syyrian sota muuttui jäätyneeksi konfliktiksi eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi – Damaskoksessa arki on jonoja, pulaa ja sähkökatkoja|tekijä = Kankkonen, Tom | Ajankohta = 13.3.2021 |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-03-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Tapahtumat ==
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan aikajana]]}}

=== Tausta ===
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan tausta]]}}

[[Alaviitit]] olivat alkujaan Syyriassa vähemmistölahko. Ranskan siirtomaavalta edisti alaviittien nousua valtion johtoon.
Syyrian sotilasvallankaappaus vuonna 1963 synnytti maahan [[baath]]-puolueen diktatuurin.<ref name=sk>Merikallio, Katri, "Minä, Bashar", Suomen Kuvalehti 36/2013, 6.9.2013, s. 12–13.</ref> Yksipuoluejärjestelmä piti vuosikymmeniä yllä poikkeustilaa. Vuodesta 1970 vallassa olleet Assadit suosivat alaviitteja. Tämän hintana oli sunnien tyytymättömyys. [[Muslimiveljeskunta]] kapinoi [[Haman kapina 1982|Hamassa 1982]]. Hallitus kukisti rajoitetun kapinan pian ja verisesti.<ref name="Kerkkänen_2017_125_138">Kerkkänen 2017, s. 125, 126,127, 137, 138</ref>

Syyrian militarisoituminen 2000-luvulla<ref name=mpkk>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90401/Salehzadeh_46_kansilla.pdf?sequence=2 | Nimeke = Syyrian sisällissota: Syitä ja taustatekijöitä | Tekijä = Salehzadeh, Alan | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Maanpuolustuskorkeakoulu | Viitattu = 1.1.2014 }}</ref> ja yksipuoluejärjestelmään liittyvä [[korruptio]] ovat olleet Lähi-idän vakavimpia. Salainen poliisi on tukahduttanut aseellisesti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Näitä olivat muun muassa druusien ja kurdien protestit.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= http://www.ts.fi/uutiset/maailma/843450/Kuivuus+ja+hallituksen+virheet+vauhdittivat+Syyrian+sodan+syttymista |nimeke=Kuivuus ja hallituksen virheet vauhdittivat Syyrian sodan syttymistä| Tekijä = TS-STT |julkaisu=Turun Sanomat| Ajankohta = 23.1.2016 |viitattu=2017-08-10 }} </ref> Markkinatalousuudistus lisäsi osaltaan eriarvoisuutta. Sen aiheuttama polttoaineiden, lannoitteiden ym. hintojen nousu vaikeutti viljelijöiden elämää.<ref name="Bahmani_Jäntti_2018_62">Bahmani-Jäntti 2018, s. 62, 63</ref> Syyrian koillisosissa oli poikkeuksellisen kuivaa vuosina 2006–2011. Sadot romahtivat hetkellisesti 2008, minkä seurauksena 1,5 miljoonaa ihmistä muutti lyhyessä ajassa kaupunkeihin ja alueet tyhjenivät. Kaupungeissa ihmiset asettuivat laitamille [[Slummi|slummeihin]], joissa elinolot olivat heikot. Kun markkintatalous eteni, se keskitti vaurauden harvojen käsiin. Vuodesta 2000 hallitus suosi kaupunkien kehittämistä maaseudun kustannuksella.<ref name="Bahmani_Jäntti_2018_81">Bahmani-Jäntti 2018, s. 81</ref> Samaan aikaan äärimmäinen köyhyys, rikollisuus, prostituutio jne. lisääntyivät.<ref name="Bahmani_Jäntti_2018_71">Bahmani-Jäntti 2018, s. 71</ref> Jopa Bašar Assad sanoi tammikuussa 2011, että "maa ei pysty tyydyttämään kaikkia kansalaisten perustarpeita".<ref name="Bahmani_Jäntti_2018_80">Bahmani-Jäntti 2018, s. 80</ref> Syyrian hallitus ei juurikaan puuttunut slummeissa velloneeseen köyhyyteen, mikä nostatti tyytymättömyyttä hallitusta kohtaan.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/tiede/art-2000005517406.html |nimeke=Mitä tapahtuu, kun miljardi ihmistä jättää kotinsa? Maailmaa uhkaa pakolaiskriisi, jonka mittakaava on täysin omaa luokkaansa|tekijä=Pesonen, Hannu|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-01-09|julkaisija=|viitattu=2018-01-09 }}</ref>

=== Arabikevät Syyriassa ===
{{Pääartikkeli|[[Syyrian protestit 2011]]}}

Vuoden 2011 [[arabikevät|Arabikevään]] aiheuttamat levottomuudet levisivät myös Syyriaan.
Eräs mies sytytti itsensä bensiinillä tuleen al-Hasakahissa 28. tammikuuta 2011.<ref name="Digital.Journal.Iddon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digitaljournal.com/article/329590 | Nimeke = A recap of the Syrian crisis to date | Tekijä = Iddon, Paul | Ajankohta = 30.7.2012 | Julkaisu = Digital Journal | Viitattu = 13.04.2018 |kieli = {{en}} }}</ref> Oppositio alkoi koota mielenosoittajia helmikuun alussa. Myöhemmin [[Syyrian salainen poliisi|salainen poliisi]] pidätti<ref name="Korpiola_Nikkanen_2012_91">Korpiola&Nikkanen 2012, s. 91</ref> ja kidutti lapsia, jotka olivat maalanneet hallituksen vastaisia graffiteja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20220125092327/https://www.nytimes.com/2013/02/09/world/middleeast/a-faceless-teenage-refugee-who-helped-ignite-syrias-war.html?_r=1& | Nimeke = A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War | Tekijä = Fahim, Kareem & Saad, Hwaida | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 8.2.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  http://www.globalpost.com/dispatch/news/regions/middle-east/110423/syria-assad-protests-daraa | Nimeke = Syria: how it all began | Tekijä = Macleod, Hugh| Ajankohta = 23.4.2011| Julkaisija = The World| Arkisto =  https://web.archive.org/web/20220305170943/https://theworld.org/dispatch/news/regions/middle-east/110423/syria-assad-protests-daraa }}</ref> Tämä laukaisi suuria mielenosoituksia ympäri Syyriaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110323151406/http://www.theepochtimes.com/n2/world/fresh-protests-erupt-in-syria-53074.html | Nimeke = Fresh Protests Erupt in Syria | Ajankohta = 16.3.2011| Tekijä = Skibinsky, Anna| Julkaisija = The Epoch Times }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-12749674 | Nimeke = Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo| Ajankohta = 15.3.2011| Julkaisija = BBC }}</ref> Alkoi väkivallan kierre.

Turvajoukot ampuivat maaliskuun puolivälissä mielenosoittajia [[Daraa]]ssa. Muutaman päivän päästä protestoijat polttivat siellä baath-puolueen rakennuksen. Mielenosoitukset levisivät maaliskuun lopulla koko maahan. Myös Assadia tukevia mielenosoituksia pidettiin. Daraan lähetettiin sotilaita. Hallitus leimasi kaikki sen vastustajat terroristeiksi tai näiden myötäjuoksijoiksi.<ref name="Korpiola_Nikkanen_2012_91"/> Puolisotilaallinen [[shabiha]] alkoi toimia Homsissa huhtikuun puolivälissä. Panssarivaunut, joukkopidätykset ja kidutukset estivät Assadin kaatumisen.<ref>Mitä missä milloin 2012, s. 110.</ref> Protestoijat alkoivat paikoin käyttää aseita viimeistään huhtikuussa mm. turvallisuuspoliisia vastaan.<ref name="Kerkköinen_2017_192">Kerkkänen 2017, s. 192</ref>

Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, erottamalla Daraan alueen kuvernöörin ja tiedustelujohtajan, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia.<ref name="Digital.Journal.Iddon"/>

=== Aseellinen kapina ===
Mielenosoituksia tulittamasta kieltäytyneitä sotilaita karkaili armeijasta. Ensi kertaa kapinalliset surmasivat hallituksen joukkoja merkittävästi kesäkuun alussa 2011. Sotilaskarkurit perustivat [[Vapaan Syyrian armeija]]n (FSA) kesällä 2011. Tämä erittäin hajanainen, huonosti johdettu ja aseistettu kapinallisjoukko alkoi toimia [[Homs]]issa ja muualla loppukesällä-syksyllä 2011. Maa oli elokuussa käytännössä sisällissodassa. Kapinalliset tekivät ensimmäisen merkittävän hyökkäyksensä [[Rastanin taistelu | Rastan]]issa, jossa syyskuun lopulla tuhosivat 15 hallituksen panssariajoneuvoa. YK ja Arabiliitto koettivat tarkkailijoilla ja välitysyrityksillään turhaan hillitä sotaa. Venäjä vastusti lännen mahdollista interventiota Syyriaan. Länsi halusi Assadin pois Syyrian johdosta. Näin rauhanprosessi ei edennyt. Kapinallisten toiminta oli pitkälle sissitoimintaa ja terrori-iskuja. Kun armeija tuli johonkin kapinalliskaupunkiin, kapinalliset yleensä pakenivat, mutta palasivat heti kun mahdollista. Monia hallitusta vastustavia ryhmiä syntyi. Oppositio pysyi hajanaisena ja riitaisana.{{Lähde}}

Väkivalta lisääntyi huomattavasti vuonna 2012. Suuria mielenosoituksia oli yhä. Kapinalliset etenivät monilla alueilla vuonna 2012. Tällöin alkoivat sekä [[Aleppon taistelut 2012–2016|Aleppon]] että [[Damaskoksen taistelu 2012|Damaskoksen]] taistelut. Monet kapinalliset vastustivat rauhaa. Vuoden 2012 lopulla hallituksen joukkojen tekemät myös siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nälkäsaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote näkyi yhä selvemmin kapinallisten riveissä. Hallitus kutsui kaikkia kapinallisia terroristeiksi.
Ulkomaisia taistelijoita saapui sotaan mukaan.{{Lähde}}

=== Määrittely sisällissodaksi ===
[[Geneven sopimukset]] soveltuvat vain aseellisiin konflikeihin, kuten sisällissotiin. Tällöin hyökkäykset siviilejä tai sotavankeja kohtaan luokitellaan sotarikoksiksi. Tavoitteena on turvata myös siviiliväestön ja haavoittuneiden säällistä kohtelua ja avustusjärjestöjen esteettömyyttä. [[Punaisen Ristin kansainvälinen komitea]] (ICRC) määritteli Syyrian konfliktin sisällissodaksi al-Tremsen kylän verilöylyn jälkeen 15.7.2012. Syyriassa työskennelleiden kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan kylässä liikkuneet hallituksen joukot kulkivat ovelta ovelle ja poimivat miehiä ammuttaviksi. Myös kokonaisia perheitä surmattiin. Hallituksen mukaan kyseessä oli sotilasoperaatio, joka kohdistui kylän vallanneisiin taistelijoihin. Myös YK:n rauhanturvatoiminnan johtaja Herve Ladsous sanoi kesällä Syyrian tilannetta sisällissodaksi. Joulukuussa 2011 YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay käytti samaa termiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002544779.html |nimeke=Syyria pitää al-Tremsen verisiä tapahtumia sotilasoperaationa| Tekijä = AP-Reuters-HS |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=16.7.2012|viitattu=7.3.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6235767 | Nimeke = Mikä on sisällissota? | Tekijä = Tuomaala, Erja| Ajankohta = 30.7.2012 | Julkaisu = YLE | Viitattu = 7.3.2020 }}</ref>

=== Islamistien nousu ===
[[Radikaali islam|Ääri-islam]] alkoi nousta Syyrian kapinallisten riveissä merkittäväksi tekijäksi vuonna 2012. Tämä johtui siitä, että [[Al-Nusran rintama|al-Nusran rintaman]] [[salafismi|salafisti]]-[[jihadismi|jihadistit]] kykenivät taistelemaan muita kapinallisia tehokkaammin ja luomaan toimivan siviilihallinnon. Opposition sisälle muodostui sodan uhka, kun ääri-islamistit surmasivat maltillisempia hallituksen vastustajia.{{lähde|23.6.2022}}

Aleppon kaupunki onnistui elämään liki puolitoista vuotta rauhassa. Sitten saapui FSA. Vuoden 2012 kesällä se "valtasi lähes kaksi kolmannesta kaupungista, ja presidentti Bašar al-Assadin joukot yrittävät kukistaa kapinan ilma- ja tykistöiskuilla". Opposition johdossa vallitsi kaaos poliittisen ja etnisen hajanaisuuden, rikollisen aineksen ja uskonnollisen kiihkoilun takia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2891706-syyrian-aleppossa-syytetaan-hallitusta-ja-kapinallisia | Nimeke = Syyrian Aleppossa syytetään hallitusta ja kapinallisia | Tekijä = Brophy, Zak | Ajankohta = 2.10.2012 | Julkaisu = Kansan Uutiset | Viitattu = 13.4.2018}}</ref> Vuoden 2013 kesään mennessä opposition hajaannus ei vähentynyt länsimaiden miljoonien dollareiden ja eurojen avusta huolimatta. Kansainvälinen poliittinen ilmapiiri "oli alkanut muistuttaa kylmän sodan aikoja", kun Kreml oli tehnyt selväksi lupauksillaan aseavusta, ettei se aio seistä vieressä ja sallia "toista Libyaa". 2013 kesällä oli selvää, että sodan luonne oli muuttunut: hallitus ei enää lähettänyt joukkojaan kuluttavaan sissisotaan kaupunkeihin vaan keskittyi strategisten yhteyksien ja keskusten puolustamiseen sekä opposition alueiden näännyttäviin saartoihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  http://sarastuslehti.com/2013/03/04/suurvaltapolitiikkaa-ja-hyvantekevaisyytta-syyriassa | Nimeke = Suurvaltapolitiikkaa ja hyväntekeväisyyttä Syyriassa | Tekijä = Notis, Alarik | Ajankohta = 4.3.2013| Julkaisija = Sarastus }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  http://sarastuslehti.com/2013/06/12/ratkaiseva-taistelu-syyriasta-on-alkanut | Nimeke = Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut | Tekijä = Notis, Alarik| Ajankohta = 12.6.2013| Julkaisija = Sarastus }}</ref>

Monia sunnalaisia taistelijoita ajoi jyrkkä [[fundamentalismi]] ja kostonhalu. Jihadistit uhkasivat alaviitteja ja muita toisuskoisia jopa kansanmurhalla. Niinpä kapinallisten ei uskottu luovan maahan demokratiaa.{{lähde|23.6.2022}}

Islamin vaikutus sodassa voimistui, kun [[Hizbollah]]in johtaja [[Hassan Nasrallah |Sayyed Hassan Nasrallah]] lähetti toukokuussa 2013 taistelijoita avustamaan hallitusta sillä perusteella, että Syyriassa harhauskoisuuden voimat (''takfiri'') ovat kasvussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://yle.fi/uutiset/3-6677452 | Nimeke = Syyriassa sotivat nyt Hizbollah ja al-Qaida vastakkain| Tekijä = Kokkonen, Yrjö| Ajankohta = 6.6.2013| Julkaisija = Yle }}</ref>

Sota näytti vieläkin olevan tasapeli, mutta hallituksen joukot olivat vuoden 2013 lopussa jonkin verran niskan päällä. Vuonna 2013 monet opposition islamilaiset yhdistyivät Islamilaiseksi rintamaksi.

=== Venäjän suora osallistuminen sotaan alkaa ===
{{Pääartikkeli | [[Venäjän asevoimat Syyrian sisällissodassa]] }}
Jyrkän islamilainen [[Isis (järjestö)|Isis]] valtasi vuonna 2014 laajoja alueita Syyriassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://yle.fi/uutiset/3-10800089| Nimeke = Isis-järjestön nousu, uho ja tuho kestivät 13 vuotta | Tekijä = Pärssinen, Minna | Ajankohta = 24.5.2019| Julkaisija = Yle | Selite = Aliotsake: 2014 – järjestö valtasi laajoja alueita }}</ref> Turkin rajalla sijaitsevaa [[Kobanen taistelu|Kobanea]] Isis piiritti 4 kuukautta, kunnes kurdit ajoivat heidät pois tammikuussa 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7498474 | Nimeke = Turkki vahvistaa rajaansa – Isis-taistelijat etenevät Syyriassa | Tekijä = Orjala, Anne | Ajankohta = 29.9.2014| Julkaisija = Yle }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015012619090661_ul.shtml | Nimeke = Taistelu Kobanesta ohi - kurdit häätivät Isisin | Tekijä = Isoniemi, Jaakko | Ajankohta = 26.1.2015| Julkaisija = Iltalehti }}</ref>

Yhdysvallat ja YK lievensivät ISISin takia Assadin vastaista linjaansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421731297939 | Nimeke = NY Times: USA ei enää vaadi al-Assadin eroa. Yhdysvallat tukee neuvotteluratkaisua Syyrian sisällissotaan | Tekijä = Hannula, Tommi | Ajankohta = 20.1.2015 | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 25.10.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20151121142500/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1421731297939 | arkistoitu = 21.11.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426399286041 | Nimeke = Kerry: Syyrian Assadin kanssa on neuvoteltava | Tekijä = Reuters-AFP | Ajankohta = 15.3.2015 | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 25.10.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150924182129/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1426399286041 | arkistoitu = 24.9.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syyrian-oppositio-yk-lle-assad-on-ongelma-ei-ratkaisu/4783368#gs.3w4g3a | Nimeke = Syyrian oppositio YK:lle: Assad on ongelma, ei ratkaisu| Tekijä = mtv uutiset-STT-AFP| Ajankohta = 14.2.2015 | Julkaisija = mtv uutiset }}</ref> BBC kuitenkin kertoi presidentti [[Barack Obama]]n sanoneen, että ISISin kukistaminen Syyriassa olisi mahdollista vain, jos presidentti Assad eroaisi tehtävästään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.bbc.com/news/world-middle-east-34393523| Nimeke = Syria war: 'Assad must go' to ensure IS defeat - Obama | Ajankohta = 29.9.2015| Julkaisija = BBC }}</ref> Hän perusteli YK-puheessaan syyskuussa 2015 ISISin ja Assadin vastaisen kantansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.bbc.com/news/world-middle-east-34378889| Nimeke = Syria conflict: UN assembly highlights divisions | Ajankohta = 29.9.2015| Julkaisija = BBC | Selite = Video 2:  Barack Obama says Syrian President Bashar al-Assad must go }}</ref> Kului pari kuukautta. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi suunnitelman, jossa mainittiin taistelu ISISiä vastaan, mutta Assadista ei ollut mainintaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.ts.fi/uutiset/837083| Nimeke = Assadin asema jäi hiertämään turvallisuusneuvostoa| Tekijä = TS-STT | Ajankohta = 19.12.2015| Julkaisija = Turun Sanomat }}</ref>

Sunnitaistelijat etenivät maalis-toukokuussa 2015 "Damaskoksen porteille".<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://yle.fi/uutiset/3-7910766| Nimeke = Assad horjahti – Isis Damaskoksen porteilla, Syyrian armeija ahtaalla | Tekijä = Kankkonen, Tom | Ajankohta = 5.4.2015| Julkaisija = Yle }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8010028 | Nimeke = Assad ahtaalla – viisi kysymystä Syyriasta | Tekijä = Kankkonen, Tom | Ajankohta = 22.5.2015 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Assad ilmoitti heinäkuussa 2015, että armeija keskittyy miespulan takia puolustamaan vain tärkeitä alueita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1437877229960 | Nimeke = Syyrian presidentti Assad: Armeijaa vaivaa miespula | Tekijä = Koskinen, Matti | Ajankohta = 26.7.2015 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | viitattu = 27.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150728232333/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1437877229960 | arkistoitu = 28.7.2015 }}</ref>

22.9.2014 USA:n johtama liittouma oli aloittanut Syyriassa ilmaiskut Isisin asemiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.wilsoncenter.org/article/timeline-us-policy-isis | Nimeke = Timeline: US Policy on ISIS | Ajankohta = 27.4.2016| Julkaisija = Wilson Center }}</ref> Vuotta myöhemmin, 30.9.2015, Venäjäkin aloitti pommitukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-russia-idUSKCN0RU0MG20150930 | Nimeke = Russia begins Syria air strikes in its biggest Mideast intervention in decades| Ajankohta = 30.9.2015| Julkaisija = Reuters }}</ref> Valtaosa iskuista kohdistui lännen tukemien kapinallisten alueille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://web.archive.org/web/20151021215839/https://www.reuters.com/article/2015/10/21/us-mideast-crisis-syria-russia-strikes-idUSKCN0SF24L20151021 | Nimeke = Four-fifths of Russia's Syria strikes don't target Islamic State: Reuters analysis| Ajankohta = 21.10.2015| Julkaisija = Reuters }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.bbc.com/news/world-europe-34882503 | Nimeke = Syria crisis: Massive Russian air strikes on 'IS targets'| Ajankohta = 20.11.2015| Julkaisija = BBC }}</ref> Viikon kuluttua, 7.10.2015, Syyrian armeijan maajoukot liittyivät hyökkäykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://yle.fi/uutiset/3-8360478| Nimeke = Syyrian hallitus aloitti maahyökkäyksen kapinallisia vastaan – Venäjä tukee ilmaiskuilla | Tekijä = Leppänen, Mikko | Ajankohta = 7.10.2015| Julkaisija = Yle }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002857938.html | Nimeke = Venäjä ja Syyria yhteishyökkäykseen – Venäjän laivasto ampui ohjuksia Kaspianmereltä | Tekijä = Tuohinen, Petteri | Ajankohta = 7.10.2015| Julkaisija = Helsingin Sanomat }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002860192.html | Nimeke = Syyria, Venäjä, Hizbollah ja iranilaiset kävivät yhteishyökkäykseen Aleppossa | Tekijä = Hannula, Tommi | Ajankohta = 16.10.2015| Julkaisija = Helsingin Sanomat }}</ref> Eteneminen oli hidasta, sillä Assadin armeija oli heikentynyt. Oppositiolla oli paljon aseita, "kun taas Assadin hallinto hallitsi vain 10% alueesta". Vaikka muutaman kuukauden hyökkäys lisäsi Assadin aluetta vain 2%, opposition eteneminen hyytyi ja Assadin joukkojen taistelumoraali kasvoi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.armyupress.army.mil/Journals/Military-Review/Online-Exclusive/2018-OLE/Russia-in-Syria/ | Nimeke = What Kind of Victory for Russia in Syria?| Tekijä = Kofman, Michael & Rojansky, Matthew| Ajankohta = 24.1.2018| Julkaisija = Military Review, Army University Press | Selite = Russian Combat Operations in Syria, kpl 8; Not Home by Christmas, kpl 1 }}</ref>

Yhdysvaltojen ja Venäjän järjestämä väliaikainen aselepo alkoi 26. helmikuuta 2016, ja sen piti kestää kaksi viikkoa. Se kesti vain kaksi päivää, sillä Damaskoksessa, Hamassa ja Aleppossa alkaneet pommitukset lopettivat sen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://edition.cnn.com/2016/02/26/middleeast/syria-fighting/ | Nimeke = Temporary Syria truce begins | Ajankohta =26.2.2016  | Julkaisija = CNN }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://edition.cnn.com/2016/02/28/middleeast/syria-conflict/index.html | Nimeke = Rights group reports airstrikes in Syria | Ajankohta =28.2.2016 | Julkaisija = CNN }}</ref> Toisen arvion mukaan tulitauko piti paitsi Latakiassa taisteltiin.<ref name =GS2016>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.globalsecurity.org/military/world/war/syria-2016.htm | Nimeke = Syria – 2016| Julkaisija = Global Security }}</ref>

Ilmaiskut olivat heikentäneet Isisin taloudellisia ja operatiivisisia valmiuksia sen verran, että se palasi vanhoihin keinoihinsa, joihin kuuluivat räjähteet ja "nukkuvat solut" vihollisalueella. Kurdien YPG ja sen liittolaiset sekä SDF saivat suuria voittoja Isisistä.<ref name =GS2016></ref> Maaliskuussa 2016 Syyrian armeija valtasi Palmyran Isisiltä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002893308.html|nimeke=Syyrian hallituksen joukot valtasivat Palmyran Isisiltä|Tekijä = HS-AFP|julkaisu=Helsingin Sanomat| Ajankohta = 27.3.2016 | viitattu=2016-06-05}}</ref>

Kesäkuun alussa 2016 Syyrian armeija aloitti hyökkäyksen kohti Isisin pääkaupunkia, [[Raqqa]]a.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002904666.html |nimeke= Syyrian armeija työntyi Isisin hallitsemaan Raqqan maakuntaan ensi kertaa kahteen vuoteen – äärijärjestö vaikeuksissa | Tekijä = Huusko, Jukka |julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta =4.6.2016  |viitattu=2016-06-05 }}</ref> Joukot pääsivät noin 50 km:n päähän, kunnes kokivat niin kovia tappioita, että vetäytyivät Raqqan maakunnasta kesäkuun loppupuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://web.archive.org/web/20160624114927/https://now.mmedia.me/lb/en/NewsReports/567128-high-ranking-syria-army-officer-killed-fighting-isis | Nimeke = High-ranking Syria army officer killed fighting ISIS| Ajankohta =23.6.2016  | Julkaisija = NOW news }}</ref>

Turkki alkoi kesäkuussa 2016 tehdä ilmaiskuja Isisin ja kurdien asemiin. Elokuussa maa lähetti myös maajoukkoja Syyriaan. Yhdysvaltain puolustusministeri [[Ashton Carter | Ash Carter]] kehotti Turkkia keskittymään Isisiin ja pysymään erossa kurdijoukoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9142441 |nimeke=Turkki lähetti lisää tankkeja Syyriaan, kapinalliset valtasivat kyliä Isisiltä| Tekijä = Tolsa, Maria| Ajankohta =3.9.2016|viitattu=2016-09-05}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://www.voanews.com/a/us-condemns-clashes-between-turkish-and-allied-kurdish-forces/3484741.html | Nimeke = Carter Calls on Turkey to 'Stay Focused' on Islamic State | Ajankohta =29.8.2016 | Julkaisija = VOA }}</ref>

10.9.2016 solmittu viikon tulitauko alkoi BBC:n mukaan lupaavasti: ensimmäisenä päivänä pommituksia oli vain Hamassa ja Damaskoksen lähellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-37346656| Nimeke = Syria ceasefire: 'No civilian deaths on first day' | Ajankohta = 13.9.2016 | Julkaisija = BBC }}</ref> Seuraavina päivänä kirjattiin lisää rikkomuksia; Helsingin Sanomat kuitenkin otsikoi: "Syyrian tulitauko pitänyt pääosin hyvin".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002920556.html | Nimeke = Syyrian tulitauko pitänyt pääosin hyvin – YK valmistautuu lähettämään avustuskuljetuksia Aleppoon | Tekijä = Huusko, Jukka | Ajankohta = 13.9.2016 | Julkaisija = Helsingin Sanomat }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.middleeasteye.net/opinion/syria-ceasefire-another-nail-coffin-political-transition | Nimeke = Syria ceasefire: Another nail in the coffin of political transition | Tekijä = Anas, Omair | Ajankohta = 13.9.2016 | Julkaisija = Middle East Eye }}</ref> Tulitauon jälkeen palattiin sotahommiin: Aleppon lähellä ammuttiin 12 YK:n avustustyöntekijää ja USA:n ilmaisku osui "vahingossa" Syyrian armeijan ryhmään, jolloin vähintään 62 sotilasta kuoli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-37398721 | Nimeke = Syria conflict: US air strikes 'kill dozens of government troops'| Ajankohta = 18.9.2016 | Julkaisija = BBC }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-syria-idUSKCN11P146 | Nimeke = Air strikes hit aid convoy as Syria says ceasefire over| Ajankohta = 19.9.2016 | Julkaisija = Reuters }}</ref> [[Chatham House]] arvioi tammikuussa 2017, että Syyrian tulitaukoja on käytetty pääasiassa joukkojen ryhmittelyyn ja poliittiseen valtapeliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.chathamhouse.org/2017/01/how-ceasefires-syria-became-another-tool-warfare| Nimeke = How Ceasefires in Syria Became Another Tool of Warfare | Tekijä = Khatib, Lina | Ajankohta = 8.1.2017 | Julkaisija = Chatham House }}</ref>

==== Aleppon taistelu 2016 ====
{{Pääartikkeli|[[Aleppon taistelut 2012–2016]]}}
Hallituksen joukot pommittivat [[Aleppo]]a rajusti huhtikuun lopussa 2016 tappaen myös ainoan kaupunkiin jääneen lastenlääkärin.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002898758.html|nimeke=Syyrian Aleppossa täysi ”katastrofi” – lapsia, potilaita ja muita siviileitä rajujen pommitusten uhreina|Tekijä= Sillanpää, Sami|julkaisu=Helsingin Sanomat| Ajankohta = 28.4.2016|viitattu=2016-06-05}}</ref>

Kesällä ja syksyllä 2016 hallitus ja islamistit taistelivat Aleppossa ja lähialueilla. Hallituksen armeija saarsi kaupungin.{{Lähde|28.6.2022}}

Joulukuun alussa hallitus oli vallannut suurimman osan Aleppon kapinallisalueesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005002192.html |nimeke=Syyrian armeija on saanut Aleppon lähes kokonaan haltuunsa, Palmyrassa Isis on ajettu kaupungin laidoille| Tekijä = Sillanpää, Sami | julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2016-12-11|ajankohta=2016-12-10 }}</ref> Samaan aikaan Isis valtasi Palmyran uudestaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://yle.fi/uutiset/3-9346234 |nimeke=Isis valtasi Palmyran Venäjän ilmaiskuista huolimatta| Tekijä = Kuusisalo, Mikko| julkaisu=Yle Uutiset| Ajankohta = 11.12.2016 |viitattu=2016-12-11}}</ref> Kapinalliset ja hallitus sopivat kapinallisten poistumisesta Alepposta. Evakuointi alkoi 15.12.2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://yle.fi/uutiset/3-9353355 |nimeke=Syyrian kapinalliset: Aleppon tulitauko alkaa aamulla| Tekijä = Pöllänen, Raisa|julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta = 15.12.2016 | viitattu=2016-12-15}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-syria-idUSKBN143317|nimeke=Buses evacuate thousands of exhausted Aleppo residents in ceasefire deal |julkaisu=Reuters|viitattu=2016-12-15|ajankohta=2016-12-15 |kieli = {{en}} }}</ref>

Hallituksen joukot kertoivat vallanneensa Aleppon 22.12 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9340606|nimeke=Aleppo on voitto Assadille – mutta Syyrian sota ei ole vielä ohi| Tekijä = Kaario, Ahti|julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta = 8.12.2016 | viitattu=2018-04-29 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/sankka-lumisade-hidasti-aleppon-evakuointia-yli-4000-kapinallista-vetaytyi-loppusuoralle-paastiin/6237664|nimeke=Käännekohta Syyrian sodassa – Syyrian armeija: Aleppo on vallattu, viimeinen evakuointisaattue lähti| Tekijä = mtv uutiset-STT-AFP|julkaisu=mtv.fi| Ajankohta = 22.12.2016|viitattu=2018-04-29 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005018507.html |nimeke=Syyrian armeija julisti vallanneensa koko Aleppon – neljän vuoden taisteluiden jälkeen viimeiset kapinalliset evakuoitiin pois busseilla| Tekijä = Sillanpää, Sami|julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2016-12-22|viitattu=2018-04-29 }}</ref>

=== Isis alakynnessä ===
Kurdit ja islamilaiskapinalliset [[Raqqan taistelu|hyökkäsivät marraskuussa 2016 kohti Raqqaa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.bbc.com/news/world-middle-east-37889133|nimeke=Syria conflict: Rebel force targets IS 'capital' Raqqa|julkaisu=BBC News |viitattu=2016-11-06 |ajankohta=2016-11-06|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Yhdysvallat iski 6. huhtikuuta 2017 kymmenin risteilyohjuksin Syyrian lentotukikohtaan, koska sen mukaan maan armeija oli tehnyt Idlibin alueella kaasuiskun.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://yle.fi/uutiset/3-9552209 |nimeke=USA:n ilmaisku Syyriaan |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-07 }}</ref>. Kurdijoukot voittivat Raqqan taistelun. Isisille jäi vain pienehköjä taskuja Syyriaan. Keväällä 2018 länsivallat iskivät Syyriaan uuden kaasuiskun takia. Näihin aikoihin Syyrian hallitus valtasi Damaskoksen kapinallisalueet<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005661382.html |nimeke=Syyrian valtionmedia: Hallitus ja kapinalliset sopivat eteläisen Damaskoksen evakuoinnista |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-04-29|viitattu=2018-04-29 }}</ref>. Syyrian armeija näytti pyrkivän valtaamaan erillisiä kapinallisalueita yksi toisensa jälkeen.{{Lähde}}

Kapinalliset yrittivät keväällä suurhyökkäystä Damaskoksessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9518991 |nimeke=Syyrian pääkaupungin liepeillä poikkeuksellisen kiivaita taisteluita|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-08-10 }}</ref> Syyrian armeija käytti taistelukemikaaleja. Yhdysvallat teki siksi Syyrian armeijaa vastaan ilmaiskun huhtikuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-9552745 |nimeke=Yhdysvallat iski Syyriaan yllättävällä voimalla – tämä tiedetään nyt|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-08-10 }}</ref>

Syyrian armeija valtasi kesällä 2017 mm. Venäjän tuella alaa Isisiltä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005274690.html |nimeke=Järjestö: Isis vetäytyi kokonaan Aleppon provinssista Syyriassa, myös Raqqa saarrettu – ”kalifaatti” murenee molemmilta laidoiltaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-06-30|viitattu=2017-06-30 }}</ref> Yhdysvaltain tukema kurdi-arabirintama SDF saarsi Raqqan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005273707.html |nimeke=Isis jäi mottiin Raqqaan|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-06-30|viitattu=2017-06-30 }}</ref> Yhdysvallat veti tukensa kapinallisilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201707252200284383_ul.shtml |nimeke=Trump perusteli Syyrian kapinallisten rahoittamisen lopetusta: "Vaarallista ja tuhlaavaista"|viitattu=2017-08-10 }}</ref> Hallituksen joukot hyökkäsivät menestyksellä helmi-maaliskuussa 2018 Damaskoksen Ghoutassa. Yli 800 siviiliä kuoli<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10106734 |nimeke=Syyrian hallitus kiristää otettaan Itä-Ghoutan kapinallisalueesta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-03-08 }}</ref>. Rajut hyökkäykset kukistivat pääkaupungin aiemmin sitkeät kapinaenklaavit yhden toisensa jälkeen. Armeija valtasi Douman motin huhtikuussa<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10141425 |nimeke=Järjestö: Itä-Ghoutassa sovittu viimeisen kapinalliskaupungin evakuoinnista – Syyrian hallitus on vallannut jo 95 prosenttia alueesta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-05-22 }}</ref>.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ksml.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4-Doumakin-vallattu-%E2%80%93-koko-It%C3%A4-Ghouta-on-Syyrian-hallinnon-hallussa/1181659|nimeke=Venäjä: Doumakin vallattu – koko Itä-Ghouta on Syyrian hallinnon hallussa| julkaisu=KSML.fi, Keskisuomalainen|viitattu=2018-05-22 }}</ref> Venäjän ja Iranin tukema Syyrian armeija voitti Jarmukin motin 21. toukokuuta mennessä<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://southfront.org/syrian-forces-reportedly-establish-control-of-yarmouk-refugee-camp-after-isis-withdrawal/|nimeke=Syrian Forces Establish Control Of Yarmouk Refugee Camp After ISIS Withdrawal |ajankohta=2018-05-21 |viitattu=2018-05-22|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>. Näin koko Damaskos oli kuuteen vuoteen ensi kertaa taas hallituksen valvonnassa<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.verkkouutiset.fi/damaskos-on-nyt-kokonaan-syyrian-joukkojen-hallussa/|nimeke=Damaskos on nyt kokonaan Syyrian joukkojen hallussa |ajankohta=2018-05-22|viitattu=2018-05-22 }}</ref>. Hallituksen joukot valtasivat heinäkuun puolivälin jälkeen koko Daraan alueen<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10302351 |nimeke=Syyrian hallituksen liput nousivat jälleen kansannousun syntysijoilla |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-07-22 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10293565 |nimeke=Syyrian hallituksen joukot saivat Jordanian rajan hallintaansa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-07-22 }}</ref>. Syyskuussa oli määrä hyökätä Idlibiin<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10386853 |nimeke=Venäjä jatkoi Syyrian Idlibin pommittamista |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-09-05 }}</ref>.

=== Taisteluja pohjoisessa ===
Sota jatkui vuosina 2018-2019 jolloin Syyrian hallitus pyrki valtaamaan Idlibin alueen Venäjän tuella. Noin 1000 ihmistä kuukaudessa kuoli vuonna 2019. Hallituksen joukot etenivätkin jonkun verran. Yhdysvallat veti Isisin vastaiset joukkonsa pois Syyriasta.[[Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan 2019|Turkki hyökkäsi Syyrian kurdien kimppuun lokakuussa 2019]]. Molempien tapahtumien ajateltiin luovan suuret määrät pakolaisia. Syyria ja Venäjä hyökkäsivät Idlibin alueelle kevättalvella 2020. Tämä ajoi kapinallisia tukevat Turkin joukot ja Syyrian armeijan sodan partaalle.

Syyrian sisällissodan viimeisenä polttopisteenä pidetyn [[Idlibin maakunta|Idlibin]] maakunnan taistelut kiihtyivät joulukuusta 2019 lähtien, jolloin Venäjän ja Iranin tukemat Syyrian hallinnon joukot alkoivat moukaroida kapinallisten asemia ja siviilikohteita. Taistelut ajoivat YK:n mukaan jopa miljoona ihmistä kodeistaan. Hallitus pommitti surutta myös siviilikohteita. Tavoite oli jihadistiryhmien murtaminen. Turkki tuki Idlibin alueen jihadisteja. Syyrian joukot valtasivat vuoden 2020 alussa Turkin ja Venäjän valvoman puskurivyöhykkeen. Hallitus valtasi takaisin maan historiallisena elämänlankana tunnetun M5-moottoritien. Pääkaupunki Damaskoksesta maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Aleppoon kulkeva tie on erittäin keskeinen strateginen kauppaväylä, josta osa oli vuodesta 2012 lähtien ollut eri kapinallisryhmien hallussa. Kapinallisryhmät eivät lupauksista huolimatta olleet sallineet moottoritien käyttöä, vaikka asiasta oli yritetty sopia Turkin ja Venäjän neuvotteluissa 2018. Turkin tukemat kapinalliset valtasivat pian kuitenkin M5-tien varrella sijaitsevan Saraqebin kaupungin takaisin syyrialaisjoukoilta vain viisi päivää sen jälkeen, kun se oli avattu siviililiikenteelle. Saraqeb on myös tärkeä liikenteen solmukohta, sillä siellä M5-moottoritiehen yhtyy lännestä tuleva M4-moottoritie.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006422435.html|nimeke=Taistelu moottoritiestä ja koko sodan voitosta: Näin Syyrian Idlibin tilanne kiristyi Turkin ja Venäjän konfliktiksi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-02-28|viitattu=2020-03-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Idlibin tulitauko 2020 ===
Venäjä ja Turkki neuvottelivat yhdessä maaliskuussa 2020 Idlibin alueelle tulitauon. Se lopetti suuren osan Syyrian taisteluista. Isis jatkoi silti hyökkäyksiään maan itäosissa.<ref name=":1" />

Maaliskuussa 2020 Syyrian liki yhdeksän vuotta kestäneessä sisällissodassa oli saanut surmansa yli 380&nbsp;000 ihmistä, kertoi sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö. Kuolleista siviilejä oli ainakin 115&nbsp;000 ja heistä lapsia 22&nbsp;000. Ainakin 13 miljoonaa syyrialaista oli lähtenyt maanpakoon. Maan talous ja infrastruktuuri olivat kärsineet miljardien vahingot sodan takia ja muun muassa öljyntuotanto oli kärsinyt pahoin. Syyrian presidentin Bašar al-Assadin joukot olivat jo pahasti alakynnessä, mutta Venäjän ja Iranin tuki sai sodan kulun kääntymään ja maaliskuussa 2020 Assad liittolaisineen hallitsi jo kahta kolmannesta maasta. Suurin jäljellä oleva vastarintakeskittymä sijaitsi Idlibissä maan luoteisosassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11144824|nimeke=Syyrian sisällissodassa kuollut jo liki 400&nbsp;000 ihmistä, kertoo järjestö|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-03-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Talouden romahdus ==
{{Katso myös|[[Syyria #Talous | Syyria: talous]]}}
Syyrian sota supisti huomattavasti maataloutta ja käytännössä lakkautti öljyntuotannon vuonna 2013.<ref name="Bloomberg.How.War.Has.Destroyed.Syria">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bloomberg.com/news/articles/2015-07-29/how-war-has-destroyed-syria-s-economy-in-four-charts | Nimeke = How War Has Destroyed Syria's Economy in Four Charts | Tekijä = Alexander, Caroline & Abu-Nasr, Donna | Ajankohta = 29.7.2015 | Julkaisu = Bloomberg | Viitattu = 13.04.2018}}</ref> Teollisuus romahti ja talous kutistui noin puoleen.<ref name="Syrias.Economy.Cut.In.Half">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/business-33244164 | Nimeke = Syria's economy cut in half by conflict | Tekijä = Lobel, Mark | Ajankohta = 23.7.2015 | Julkaisu = BBC - News | Viitattu = 13.04.2018 |kieli = {{en}} }}</ref> Turismi lakkasi. Syyrian työttömyys kasvoi muutamassa vuodessa yli 50 prosenttiin ja inflaatio kiihtyi. Yli 80 prosenttia kansasta oli köyhiä kun sotaa oli kestänyt muutaman vuoden. Yli 30 prosentilla ei ollut varaa riittävään ruokaan. Maan hallinto ja talous ovat pitkälti eri aseryhmittymien käsissä. Nämä pyörittivät varjotaloutta,<ref name="Syyrian.Sodasta.Revitään.Rahaa">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8369227 | Nimeke = Syyrian sodasta revitään rahaa rintamalinjoista piittaamatta | Tekijä = Heiskanen, Heikki | Ajankohta = 11.10.2015 | Julkaisu = Yle, Uutiset | Viitattu = 13.04.2018}}</ref> joka oli leviämässä 2015 myös hallituksen alueelle. Vuonna 2015 hallitus näytti taloudessakin joutuvan entistä ahtaamalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/war-has-left-syria-on-brink-of-economic-collapse-10337803.html | Nimeke = War has left Syria ‘on brink of economic collapse’ | Tekijä = Devereaux, George | Ajankohta = 22.7.2015 | Julkaisu = The Independent | Viitattu = 13.04.2018 |Kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvallat asetti vuonna 2019 Syyrialle lisäpakotteita. Tämä laski Syyrian valuutan arvoa 80&nbsp;%. Se aiheutti monien hyödykkeiden hinnan nousua ja tyytymättömyyttä kansassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006538360.html|nimeke=Lähi-itä {{!}} Syyrian presidentti Bashar al-Assad erotti maansa pääministerin salamyhkäisesti, kun sodan runtelema maa syöksyy kohti talousahdinkoa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-06-11|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuoden 2021 alussa nälänhätä uhkasi yli puolta kansasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007858520.html|nimeke=Syyria {{!}} Syyrian sota alkoi kymmenen vuotta sitten, tutkijan mukaan maan väestö ja talous on isketty murskaksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-03-13|viitattu=2021-03-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Maailmanpankin tilastojen mukaan maassa kävi vuonna 2010 yli 10 miljoonaa turistia ja sen arvo oli "noin 6,3 miljardia dollaria". Vuonna 2016 Syyrian hallitus aloitti uudestaan turismin tilastoinnin. Sen mukaan maassa vieraili 2,42 miljoonaa turistia vuonna 2019. Eurooppalaisten matkatoimistojen myynti Syyriaan oli vielä 2021 vaatimatonta, eikä ihme: kriitikkojen mielestä turistioppaat "auttavat normalisoimaan kansainvälisiä suhteita murhanhimoisen hallituksen kanssa" ja Deutsche Wellen mukaan "Saksan liittovaltion syyttäjät ovat antaneet pidätysmääräyksiä Syyrian hallituksen korkea-arvoisista jäsenistä, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin".<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.dw.com/en/european-travel-agencies-tours-to-syria/a-59644034 | nimeke = European travel agencies resume tours to Syria | julkaisu = DW.com | ajankohta = 30.10.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>

== Syyrian sisällissodan ihmisoikeusrikkomukset ==
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan ihmisoikeusrikkomukset]]}}
Monet kansainväliset järjestöt kuten [[Yhdistyneet kansakunnat]] (YK) ja [[Human Rights Watch]] (HRW) ilmoittivat sodan molempien puolten syyllistyneen sota-<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305592896002 | Nimeke = Molemmat Syyrian taistelevat osapuolet syyllisiä sotarikoksiin | Ajankohta = 15.8.2012 | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 25.10.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150924180645/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305592896002 | arkistoitu = 24.9.2015 }}</ref> ja ihmisoikeusrikkomuksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/yk-n-turvallisuusneuvosto-tuomitsee-syyrian-ihmisoikeusrikkomukset/2201502 | Nimeke = YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee Syyrian ihmisoikeusrikkomukset | Ajankohta = 19.4.2013 | Julkaisija = MTV - Uutiset| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Hallituksen kansaansa vastaan käyttämän väkivallan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ohchr.org/Documents/HRBodies/HRCouncil/CoISyria/A-HRC-23-58_en.pdf | Nimeke = Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic*| Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisija = The Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights (OHCHR) | Ajankohta = 4.6.2013 | Viitattu = 25.10.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> takia [[Euroopan unioni]] (EU) asetti maalle talouspakotteita ja länsimaat kääntyivät Assadia vastaan. Myös kapinalliset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6500704 | Nimeke = Tutkimusryhmä: Syyrian sotarikokset vietävä oikeuteen | Tekijä = Töyrylä, Katriina | Ajankohta = 18.2.2013 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://maailma.net/artikkelit/yk_syyrian_sotarikokset_entista_raikeampia | Nimeke = YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä | Tekijä = Mielonen, Timo & Hukka, Janne | Ajankohta = 7.6.2013 | Julkaisu = Maailma.net | Julkaisija = Suomen OneWorld-yhdistys | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>

Joissain hallituksen, mutta myös kapinallisten saartamissa kaupungeissa nähtiin nälkää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1452493592298 | Nimeke = Syyrian sodassa on aseena nälkä | Tekijä = Manner, Maria | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.1.2016 | Viitattu = 1.2.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160321163432/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1452493592298 | arkistoitu = 21.3.2016 }}</ref>

Syyrian tiedustelupalvelu<ref name="Syyriassa.Kymmeniä.Kidutuskeskuksia">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6203944 | Nimeke = HRW: Syyriassa kymmeniä kidutuskeskuksia | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Ajankohta = 3.8.2012 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 13.04.2018}}</ref> ja hallituksen palkkaamat puolisotilaalliset [[shabiha]]-ryhmät<ref>[http://www.bbc.com/news/world-middle-east-14482968 Syria unrest: Who are the shabiha?]</ref> ovat kiduttaneet ihmisiä. Hallituksen joukot käyttivät usein ilmavoimia ja raskasta aseistusta siviilien asuinalueilla, joka aiheutti valtavia tuhoja.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/519856/Amnesty+paljasti+Aleppon+pommitusten+tuhot Amnesty paljasti Aleppon pommitusten tuhot] {{Wayback|1=http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/519856/Amnesty+paljasti+Aleppon+pommitusten+tuhot |päiväys=20131030050950 }}</ref> Oppositio on murhannut, pidättänyt laittomasti ja kiduttanut.<ref>[http://maailma.net/artikkelit/yk_syyrian_sotarikokset_entista_raikeampia YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä] maailma.net 07.06.2013</ref> Isis-järjestö on perustanut mestauksin ylläpidetyn hirmuvallan valtaamalleen alueelle. Syyrian armeija käytti laajalti raskaita aseita siviilien asuinalueilla. Erityisesti ulkomailla tuomittiin muun muassa puolisotilaallisten shabiha-joukkojen, [[tynnyripommi|tynnyripommien]]<ref name="Tynnyripommit.Tappoivat.85.Aleppossa">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002706864.html | Nimeke = Oppositio: Tynnyripommit tappoivat 85 Syyrian Aleppossa | Tekijä = Aittokoski, Heikki | Ajankohta = 2.2.2014 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 13.04.2018}}</ref> ja [[Kemialliset aseet Syyrian sisällissodassa|kemiallisten aseiden käyttö kapinallisia vastaan]].<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/a1399947909743 Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian hallitus käytti taas kemiallisia aseita] {{Wayback|1=http://www.hs.fi/ulkomaat/a1399947909743 |päiväys=20141129093459 }}.</ref><ref>Mit missä milloin 2014, s. 150</ref>

Jihadistien kapinallisjärjestöt ovat räjäyttäneet pommeja ja muun muassa surmanneet toisuskoisia.<ref>[http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/syyrian-kristityt-pian-entinen-vahemmisto/1667039 Syyrian kristityt pian entinen vähemmistö] {{Wayback|1=http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/syyrian-kristityt-pian-entinen-vahemmisto/1667039 |päiväys=20141225214247 }}</ref> Tämän lisäksi myös he ovat syyllistyneet kemiallisten aseiden käyttöön.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/middleeast/syria/10039672/UN-accuses-Syrian-rebels-of-chemical-weapons-use.html |nimeke =UN accuses Syrian rebels of chemical weapons use|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref>

Amnestyn mukaan Syyrian kurdien aseellisen siiven YPG:n joukot polttivat ja tuhosivat Isisiltä valtaamissaan kylissä puskutraktoreilla ihmisten koteja, koska väittivät näiden tukeneen Isisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1444699178187 | Nimeke = Amnesty syyttää kurdeja sotarikoksista Syyriassa – "He repivät meidät ulos kodeistamme ja alkoivat polttaa niitä" | Tekijä = Asplund, Heidi | Ajankohta = 13.10.2015 | Julkaisija = Sanoma Media Finland | Viitattu = 25.10.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160310002434/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1444699178187 | arkistoitu = 10.3.2016 }}</ref>

=== Pakolaiset ===
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan pakolaiset]]}}
Elinolojen huononeminen sodan takia ja raaka väkivalta, jossa oli kuollut yli 200&nbsp;000 ihmistä ja haavoittunut yli 2 miljoonaa, ajoi ihmisiä pois Syyriasta. Vuoden 2014 lopussa Syyria johti pakolaistilastoa, ja maasta oli paennut 4 miljoonaa ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8083540 | Nimeke = Pakolaisten määrä ennätyslukemissa – ja määrä kasvaa nopeammin kuin koskaan | Tekijä = Svensson, Kristian | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisija = Yle| Viitattu = 25.10.2015 }}</ref> Enin osa pakolaisista pakeni arabimaihin, mutta enenevässä määrin myös Eurooppaan turvapaikkaa hakemaan. Tämä aiheutti vuonna 2015 Euroopassa pakolaiskriisin ja lisäsi maahanmuuttokriittisyyttä. [[Unkarin raja-aita | Unkari]] sulki rajansa pakolaisilta.{{Lähde}}

YK:n lastenjärjestö julkaisi alkuvuonna 2017 raportin lasten oloista Syyriassa. Pakolaisten kokonaismäärä oli 11 miljoonaa, joista 5 miljoonaa on paennut Syyrian ulkopuolelle. Pakolaislapsia oli 2,3 miljoonaa. Sodassa kuolleita ihmisiä oli yli 320&nbsp;000. Lähes 6 miljoonaa syyrialaista lasta oli alkuvuonna 2017 riippuvaisia humanitaarisesta avusta, ja heistä 300&nbsp;000 oli avun tavoittamattomissa.<ref name=ksluvut>{{Lehtiviite | Otsikko = Syyrian sota on lasten valtava katastrofi | Julkaisu = Keskisuomalainen | Ajankohta = 17.3.2017 | Sivut = 4| Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Keskisuomalainen }}</ref>

=== Vähemmistöjen vaino ===
{{Katso myös|[[Syyria#Uskonto | Syyria:uskonto]]}}
Syyrian etnisten ja uskonnollisten ryhmien väestösuhteet ovat muuttuneet maan sisällissodan takia. Syyriasta sotaa paenneista suuri osa on sunnalaisia arabeja. Vuonna 2018 heitä oli enää ehkä vain puolet maahan jääneestä väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gulf2000.columbia.edu/images/maps/Syria_Ethnic_Shift_2010-2018_lg.png | Nimeke = Syria Ethnic Shift, 2010-2018 | Tekijä = Michael Izady | Tiedostomuoto = png | Selite = | Julkaisu = The Gulf/2000 Project | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Columbia University | Viitattu = 4.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Syyrian valtio on virallisesti maallinen, eikä ota kantaa uskonnollisiin asioihin. Virallisesti Baath-puolue ajaa yleisarabialaista identiteettiä, mutta käytännössä etniset, uskonnolliset ja alueelliset ryhmittymät ovat tärkeitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/syria/182729.htm | Nimeke = Background Note Syria | Selite = Previous Editions | Ajankohta = 18.3.2011 | Julkaisija = US Department of State | Viitattu = 18.1.2015 }}</ref>

Vähemmistöt, kuten [[druusit]], ovat järjestään joutuneet ääriliikkeiden hyökkäyksen kohteiksi. ISIS ja al-Nusra ovat hyökänneet heidän alueilleen tuhoten ja tappaen, pitäen heitä hallituksen liittolaisina ja harhaoppisina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-45132187 | Nimeke = Syria's Druze vow to free women and children kidnapped by IS | Julkaisu = bbc.com | Ajankohta = 12.8.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theworldmind.org/home/2021/12/10/forgotten-the-druze-of-the-levant-and-the-legacy-of-the-syrian-civil-war | Nimeke = Forgotten: The Druze of the Levant and the Legacy of the Syrian Civil War | Julkaisu = American university's undergraduate policy magazine | Ajankohta = 10.12.2021 | Selite = Aliotsikko: Culling (Teurastus): The Syrian Civil War and the Druze }}</ref>

[[Open Doors]] -järjestön World Watch -listauksen mukaan [[kristinusko|kristityt]] kokevat Syyriassa [[kristittyjen vainot|kovaa vainoa]]. Islamilaisten ääriryhmien hallitsemilla alueilla uskon tunnustaminen julkisesti on vaarallista ja useimmat kirkot on tuhottu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.opendoors.org/en-US/persecution/countries/ | Nimeke = World Watch List 2021 | Julkaisu = Open Doors | Viitattu = 12.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/ng-interactive/2015/jul/27/where-in-the-world-is-it-worst-place-to-be-a-christian | Nimeke = Where in the world is the worst place to be a Christian? | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 27.7.2015 | Viitattu = 14.11.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuoden 2021 alussa kristittyjä oli Syyriassa World Watchin mukaan 638&nbsp;000. Ennen sotaa heitä oli ollut 2,2 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.middleeasteye.net/news/syria-war-anniversary-christians-assad-manipulation | Nimeke = Syria war: Ten years on, Syrian Christians say Assad 'has taken us hostage' | Julkaisu = Middle East Eye | Ajankohta = 14.3.2021 | Viitattu = 12.5.2022 }}</ref>

=== Syyrian sisällissodan sairaalapommitukset ===
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan sairaalapommitukset]]}}
Syyrian sisällissodan aikana Venäjän ja Syyrian hallituksen joukot ovat toteuttaneet operaatioita, jotka ovat kohdistuneet sairaaloiden ja terveyspalveluiden tuhoamiseen alueilla, jotka eivät ole Syyrian hallituksen valvonnassa. Venäjä ja Syyria ovat toistuvasti kieltäneet järjestelmälliset iskut sairaaloihin. Syyskuun lopulla 2016 YK:n pääsihteeri [[Ban Ki-moon]] sanoi, että hyökkäykset Aleppon sairaaloihin olivat [[Sotarikos|sotarikoksia]]<ref>{{cite news |agency=AFP |date=29.9.2016 |title=Syria hospital attacks are 'war crimes': Ban Ki-moon |url=http://www.business-standard.com/article/international/syria-hospital-attacks-are-war-crimes-ban-ki-moon-116092900013_1.html |work=Business Standard |location=New Delhi |access-date=7.4.2017 }}</ref>.

Ennen kuin venäläisjoukot liittyivät Syyrian sisällissotaan, Syyrian hallituksen armeija oli kohdistanut iskuja sairaaloihin alueilla, jotka eivät kuuluneet sen valvontaan. Hyökkäykset alkoivat vuoden 2012 alussa. Vuoden 2012 elokuussa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hrw.org/news/2012/08/15/syria-fighter-planes-strike-aleppo-hospital|nimeke=Syria: Fighter Planes Strike Aleppo Hospital|tekijä=<!--Not stated-->|julkaisu=Human Rights Watch|ajankohta=15.8.2012|viitattu=10.2.2020}}</ref> ja marraskuussa 2012 Syyrian hallitus suoritti hyökkäyksiä Dar al-Shifan sairaalaan [[Aleppo|Aleppossa]]. [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] tutkijat kutsuivat hyökkäyksiä systemaattisiksi. YK pyrki viemään hyökkäysten vuoksi Syyrian hallituksen [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|kansainväliseen rikostuomioistuimeen]], mutta [[Kiina]] ja [[Venäjä]] estivät tämän veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2014.<ref name="The Economist">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.economist.com/middle-east-and-africa/2016/09/03/the-ultimate-barbarity | Nimeke = The war on Syria’s doctors | Julkaisu= economist.com | Ajankohta = 3.9.2016 | Julkaisija = The Economist | Viitattu =10.2.2020}}</ref> Physicians for Human Rights (PHR) -järjestön raportin mukaan terveydenhuoltoa ja sairaaloita vastaan hyökättiin yli 300 kertaa maaliskuusta 2011 elokuuhun 2015.<ref>{{cite news |last=Chulov |first=Martin |last2=Malik |first2=Shiv |date=22.10.2015 |title=Four Syrian hospitals bombed since Russian airstrikes began, doctors say |url=https://www.theguardian.com/world/2015/oct/22/three-syrian-hospitals-bombed-since-russian-airstrikes-began-doctors-say |work=The Guardian |location=United Kingdom |access-date=7.4.2017 }}<br/>{{cite news |last=Fahim |first=Kareem |date=22.10.2015 |title=Group Cites 7 Attacks on Hospitals Across Syria |url=https://www.nytimes.com/2015/10/23/world/middleeast/group-cites-7-attacks-on-hospitals-across-syria.html?_r=2 |work=New York Times |location=United States |access-date=7.4.2017 }}</ref>
Sen jälkeen kun Venäjä aloitti sotilasoperaatiot Syyriassa, ilmapommitukset lisääntyivät<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://abcnews.go.com/International/report-suggests-russia-conceal-airstrikes-syrian-hospitals/story?id=45458752| Nimeke =Report suggests Russia tried to conceal airstrikes on Syrian hospitals | Ajankohta =8.9.2014 | Julkaisu =abcnews.go.com | Julkaisija =ABC News | Viitattu =10.2.2020}}</ref>. Vuonna 2015 Syyrian ja Venäjän joukot <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.timesofisrael.com/russia-syria-deliberately-bombing-hospitals-amnesty/| Nimeke =Russia, Syria deliberately bombing hospitals — Amnesty | Ajankohta =3.3.2016 | Julkaisu =timesofisrael.com | Julkaisija =The Times of Israel | Viitattu =10.2.2020}}</ref> suorittivat yli 300 iskua sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Toukokuusta joulukuuhun 2016 Venäjän ja Syyrian jatkoivat hyökkäyksiään ja tekivät noin 200 iskua Syyrian terveydenhuoltoa ja sairaaloita vastaan <ref>{{cite news |last=Cook |first=Jesselyn |date=27.12.2016 |title=Syrian Medical Facilities Were Attacked More Than 250 Times This Year |url=http://www.huffingtonpost.com/entry/syria-hospital-attacks_us_56c330f0e4b0c3c550528d2e |work=The World Post |location=New York City |publisher=Huffington Post and Berggruen Institute |access-date=31.12.2017 |quote=The rate of assaults doubled after Russia’s military intervention in the conflict in September 2015, the medical society’s figures show. And nearly 200 occurred after May 3, when the United Nations Security Council adopted a resolution strongly condemning violence against those providing and receiving medical treatment in the country. }}</ref>.

Lokakuussa 2017 [[Punaisen Ristin kansainvälinen komitea|Punainen Risti]] ilmoitti, että kymmenen sairaalaa oli kymmenen päivän aikana  vaurioitunut, "mikä on vienyt sadoilta tuhansilta ihmisiltä pääsyn edes perusterveydenhuoltoon".<ref>[http://www.aljazeera.com/news/2017/10/syria-violence-worst-level-aleppo-icrc-171005104329409.html Syria violence at worst level since Aleppo: ICRC]. 5.10.2017. ''Al Jazeera''.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.icrc.org/en/document/syria-harrowing-civilian-losses-most-intense-violence-battle-eastern-aleppo | Nimeke = Syria: Harrowing civilian losses in most intense violence since battle for Eastern Aleppo | Ajankohta = 5.10.2017 | Julkaisija = icrc.org}}</ref>

== Syyrian sisällissota ja ulkomaat ==
[[Tiedosto: Vladimir Putin in Syria (2020-01-07) 15.jpg  |pienoiskuva|left|upright 1.5|Vladimir Putin ja Bašar al-Assad Damaskoksen mariamiitti&shy;katedraalissa 7.1.2020. Oikealla patriarkka [[Johannes X (patriarkka)|Johannes X]] ja hänen takanaan Venäjän puolustusministeri [[Sergei Šoigu]].]]
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissota ja ulkomaat]]}}
[[Arabiliitto]], YK ja muut kansainväliset järjestöt epäonnistuivat rauhanaloitteissaan. [[Martti Ahtisaari|Martti Ahtisaaren]] mukaan länsi oli aikaisemmin torjunut Venäjän ehdotuksen Assadin rauhanomaisesta syrjäyttämisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.theguardian.com/world/2015/sep/15/west-ignored-russian-offer-in-2012-to-have-syrias-assad-step-aside|nimeke = West 'ignored Russian offer in 2012 to have Syria's Assad step aside'|julkaisu = The Guardian| viitattu = 10.10.2015|tekijä = Julian Borger & Bastien Inzaurralde|ajankohta = 15.9.2015 |kieli = {{en}} }}</ref>

Suurvalloista [[Venäjä]] ja [[Kiina]] tukevat Syyrian hallitusta. [[Yhdysvallat]], [[Ranska]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] ja muut länsimaat ovat tukeneet enemmän maltillista oppositiota.{{Lähde}}

Länsimaiden YK-päätöslauselmaehdotus tammikuussa 2012 ei tuominnut kapinallisten käyttämää väkivaltaa, toisin kuin Venäjän ehdotus.<ref>Korpiola&Nikkanen 2012, s. 90</ref> Myöskään arabiliiton tarkkailuoperaation johto ei syyttänyt kapinallisia.<ref name="Korpiola_Nikkanen_2012_93">Korpiola&Nikkanen 2012, s. 93</ref>

Syyrian sisällissota voidaan nähdä osittain šiiojen ja sunnien välisenä kamppailuna. Syyrian sotaan liittyviä šiiojen ja sunnien välisiä taisteluja on käyty myös [[Libanon]]issa. Sota mahdollisti Isisin nousun [[Irak]]issa vuonna 2014.{{Lähde}}

[[Kemialliset aseet Syyrian sisällissodassa|Länsimaita huolettivat Syyrian kemialliset aseet]], joita saatiinkin vedettyä paljon pois maasta.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-7209512 Syyriassa yhä kemiallisia aseita,] Yle.fi, uutiset</ref> Elo–syyskuussa 2012 Syyria ja suurvallat päättivät tuhota maan kemialliset aseet. Aseiden tuhoamisesta vastasi [[Kemiallisten aseiden kieltojärjestö|Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW]].<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Destroying Syria's chemical weapons - BBC News|osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-25810934|viitattu = 2015-10-01 |kieli = {{en}} }}</ref>

Länsimaat alkoivat tehdä maassa Isisin vastaisia ilmaiskuja syyskuussa 2014.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-7486237 Yhdysvallat aloitti ilmaiskut Syyriaan Isisiä vastaan,] Yle.fi, uutiset</ref> Nämä eivät pysäyttäneet Isisin etenemistä. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu koulutti kapinallistaistelijoita vuodesta 2013 lähtien, mutta pahoin epäonnistunut ja kallis ohjelma hylättiin lokakuussa 2015.<ref name="Yhdysvallat.Vetäytyy.Kapinallisten.Kouluttamisesta">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8368647 | Nimeke = NYT: Yhdysvallat vetäytyy Syyrian kapinallisten kouluttamisesta | Tekijä = Toivola, Teemu | Ajankohta = 9.10.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 13.04.2018}}</ref> Maa jatkoi silti kapinallisten tukemista ase- ja muulla avulla. Yhdysvallat sanoi 30. lokakuuta 2015 lähettävänsä jonkin verran erikoisjoukkoja auttamaan kapinallisia taistelemaan Isisiä vastaan.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8421287 Yhdysvallat lähettää erikoisjoukkoja Syyriaan,] Yle.fi, uutiset</ref>

Venäjä lähetti vuodesta 2012 lähtien sotilasneuvonantajia Syyriaan. Venäläiset aloittivat [[Venäjän asevoimat Syyrian sisällissodassa|ilmaiskut Syyriassa]] 30. syyskuuta 2015.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8343986 Venäjä vahvisti aloittaneensa ilmaiskut Isistä vastaan Syyriassa,] Yle.fi, uutiset</ref> Nämä eivät pysäyttäneet Isisin etenemistä. Venäjä on sanonut pommittaneensa Isisin joukkoja, mutta erityisesti Yhdysvallat on epäillyt Venäjän ilmaiskujen kohdistuneen pääasiassa Assadia vastustaviin kapinallisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.nbcnews.com/storyline/isis-terror/syria-war-russia-insists-its-warplanes-are-bombing-isis-targets-n436736|nimeke = Syria War: Russia Insists Its Warplanes Are Bombing ISIS Targets|julkaisu = NBC News|julkaisija = |viitattu = 10.10.2015|tekijä = Cassandra Vinograd & Alexey Eremenko|ajankohta = 1.10.2015 |kieli = {{en}} }}</ref> Venäjällä on ollut läheiset välit Syyrian kanssa jo vuosikymmenten ajan.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-34422209|nimeke = Syria conflict: The close ties behind Russia's intervention|julkaisu = BBC News|julkaisija = |viitattu = 10.10.2015|tekijä = Sinjab, Lina|ajankohta = 5.10.2015 |kieli = {{en}} }}</ref> Venäjä veti maaliskuun puolivälissä 2015 lentokoneitaan pois Syyriasta, supistaen operaatiotaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8745229 | Nimeke = Venäjä jatkaa "terroristikohteiden" pommittamista Syyriassa – tietoja iskuista Palmyran lähellä | Tekijä = Tapiola, Paula | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 15.3.2016 | Viitattu = 17.3.2016}}</ref>

Joulukuussa 2015 Iso-Britannia aloitti ilmaiskut Isisiä vastaan Syyriassa parlamentin alahuoneen hyväksyttyä hallituksen esityksen äänin 397-223.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Syria air strikes: RAF Tornado jets carry out bombing - BBC News|osoite = http://www.bbc.com/news/uk-34992032|julkaisu = BBC News|viitattu = 2015-12-04|kieli = en-GB}}</ref> Maa oli pommittanut järjestöä aiemmin vain Irakin puolella. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Ranska oli pyytänyt EU-mailta tukea [[Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015|Pariisin terrori-iskujen]] jälkeen. Ranska itse lähetti itäiselle Välimerelle Charles de Gaulle -lentotukialuksensa,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.newsweek.com/french-airstrikes-islamic-state-take-charles-de-gaulle-carrier-397449|nimeke = French Airstrikes on Islamic State Originate From Charles de Gaulle Carrier|julkaisu = Newsweek|julkaisija = |viitattu = 4.12.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> ja myös Saksa päätti lähettää joukkoja tiedustelu- ja tukitehtäviin.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Syria conflict: German MPs vote for anti-IS military mission - BBC News|osoite = http://www.bbc.com/news/world-europe-35002733|julkaisu = BBC News|viitattu = 2015-12-04|kieli = {{en}} }}</ref>

Seitsemäntoista maata järjesti lokakuun lopussa 2015 Syyrian rauhankokouksen, jossa ei kuitenkaan päästy sopuun Assadin tulevaisuudesta.<ref>[https://www.verkkouutiset.fi/a/wienissa-ei-sopua-syyrian-al-assadin-tulevaisuudesta-42704/#124b1214 Wienissä ei sopua Syyrian al-Assadin tulevaisuudesta]</ref>

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelivat syyskuun 2016 alussa pyrkien sopimaan Isisin vastaisesta taistelusta ja humanitaarisesta avusta.<ref>[https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002919482.html Kuusi pommi-iskua tappoi kymmeniä Syyriassa – Isis ilmoittautui tekijäksi, pommit räjähtivät lähes samaan aikaan maanantaiaamuna eri puolilla Syyriaa]. HS 5.9.2016 </ref> Tulitauko romahti noin viikon kuluessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://yle.fi/uutiset/3-9178473|nimeke=Syyrian armeija: Tulitauko on ohi|julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2016-09-22}}</ref>

Kesällä 2018 Syyrian hallituksen joukot suunnittelivat massiivista ilmahyökkäystä [[Idlib]]iin, joka on viimeinen opposition hallitsema maakunta. YK on varoittanut, että tämä tietäisi humanitaarista katastrofia, koska alueella on kolme miljoonaa ihmistä, monet muualta saapuneita. Oppositiota tukeva Turkki ja hallitusta tukeva Venäjä sopivat syyskuussa demilitarisoidun vyöhykkeen muodostamisesta osapuolten välille lokakuussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10409464 | Nimeke = Putin ja Erdoğan: Syyrian Idlibiin puskurivyöhyke Assadin ja kapinallisten välille| Tekijä = Markus Myllyoja| Ajankohta = 17.9.2018| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 17.9.2018 }}</ref>

== Rauhanvälitysyritykset ==
{{Pääartikkeli|[[Syyrian sisällissodan rauhanvälitysyritykset]]}}

Pyrkimykset saavuttaa rauha Syyriassa eivät toistaiseksi ole johtaneet tulokseen. Rauhaa ovat yrittäneet luoda mm. [[Arabiliitto]] sekä YK ja monet muut ulkomaat. Syyriassa on myös saatu aikaan monia aselepoja (usein ulkomaiden neuvottelujen myötä).

== Kulttuurivaikutus ==
{{Monta kuvaa
|suunta = pysty
|leveys = 200
|kuva1 = Palmyra_13970826_21.jpg
|kuva2 = Palmyra_13970826_19.jpg
|kuva3 = Palmyra_13970826_20.jpg
|alateksti = Palmyran museo marraskuussa 2018: sisäänkäynti ja näyttelytiloja ISISin jäljiltä. – kuvat Hamed Jafarnejad, Tasnim News Agency
}}
{{Katso myös | [[Palmyra#Palmyran tuhoaminen | Palmyra: Palmyran tuhoaminen]] | [[Isis (järjestö)#Muinaismuistojen tuhoaminen | Isis muinaismuistojen tuhoajana]] }}

Syyrian rikas kulttuuriperintö on ollut maan turismin tärkein vetonaula. Maassa on 6 UNESCO:n maailmanperintökohdetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://whc.unesco.org/en/statesparties/sy | Nimeke = Syrian Arab Republic | Julkaisija = unesco.org | Viitattu = 27.4.2022}}</ref> Ne kaikki ovat kärsineet vaurioita sodassa. Vuonna 2020 Gerda Henkel -säätiö ja Pariisissa sijaitseva Syrian Society for the Protection of Antiquities ilmoittivat, että sodan alkamisen jälkeen museoista ja arkeologisista paikoista oli ryöstetty yli 40&nbsp;000 esinettä.

Muinaisen [[Palmyra]]n arkkitehtuurista tuli kulissi ISISin lukuisille teloituksille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.france24.com/en/20150704-isis-is-group-video-mass-shooting-palmyra | Nimeke = IS group releases video of mass shooting in Palmyra | Ajankohta = 4.7.2015 | Julkaisija = france24.com }}</ref> Siellä jihadistit myös esittelivät [[Khaled al-Asaad]]in mestattua ruumista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2015/08/19/432920140/isis-beheads-81-year-old-scholar-who-wouldnt-give-up-antiquities?t=1651153104943 | Nimeke = ISIS Beheads 81-Year-Old Scholar Who Tried To Protect Antiquities | Ajankohta = 19.8.2015 | Julkaisija = npr.com}}</ref> Pääarkeologia oli kidutettu, jotta hän paljastaisi muinaisesineiden piilopaikat. Näytösluonteisesti jihadistit räjäyttivät Palmyrassa Baalshaminin pyhäkön, tuhosivat Baalin temppelin, räjäyttivät Voitonkaaren ja ryöstivät museosta mitä jaksoivat kantaa sekä tärvelivät isoja patsaita. Maailmalla tästä tehtiin vertailuja tuhotöihin Afganistanissa, kun talibanit räjäyttivät kookkaat [[Bamiyanin laakson kulttuuriympäristö ja arkeologiset jäännökset | Buddha-patsaat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.france24.com/en/live-news/20210309-syrian-heritage-suffered-cultural-apocalypse | Nimeke = Syrian heritage suffered 'cultural apocalypse' | Ajankohta = 9.3.2021 | Julkaisija = france24.com}}</ref>

Maailmanperintökohteiden lisäksi vaurioista tai ryöstelyistä ovat kärsineet muun muassa Itä-Syyrian [[Neoliittinen Lähi-itä|neoliittinen]] kylä Tell Sheikh Hamad, muinainen kauppakaupunki [[Ebla]], pronssikauden kaupunki [[Mari (kaupunki)|Mari]], Mesopotamian kaupunki [[Dura-Europos]] ja monet muut arkeologiset paikat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =  https://news.artnet.com/art-world/isis-cultural-heritage-sites-destroyed-950060 | Nimeke = A Monumental Loss: Here Are the Most Significant Cultural Heritage Sites That ISIS Has Destroyed to Date | Ajankohta = 30.5.2017 | Julkaisija = Artnet | Arkisto =  https://web.archive.org/web/20170606211752/https://news.artnet.com/art-world/isis-cultural-heritage-sites-destroyed-950060 }}</ref>

Edellä mainitut Gerda Henkel -säätiö ja pariisilainen yhdistys vaativat raportissaan tutkintaa entisen puolustusministerin Mustafa Tlassin 405 antiikkilaatikon siirrosta, kun hän lähti Dubaihin vuonna 2011. Laatikoissa epäillään olleen tuhansia ryöstettyjä esineitä. Raportin mukaan Syyrian museot ovat saaneet pahempia pitkäaikaisia vaurioita kuin Irakin museot, jotka kokivat kovia Yhdysvaltain johtamassa vuoden 2003 hyökkäyksessä ja myöhemmin ISISin valtakaudella. Esim. Palmyran museosta varastettiin 3450 esinettä ja Idlibistä vietiin 5844 esinettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/features/2020/6/8/report-documents-severe-damage-to-syrian-heritage-and-museums | Nimeke = Report documents severe damage to Syrian heritage and museums | Ajankohta = 8.7.2020 | Julkaisija = aljazeera.com}}</ref>

Itäisen Välimeren arkeologiaan keskittyvä julkaisu kertoi vuonna 2022, että Syyrian väestö arvostaa yleensä enemmän islamin kuin muiden kulttuurien arkeologisia kohteita. Jotkut korkeat virkamiehet ovat näyttäneet huonoa esimerkkiä kansallisperinnön suojelun suhteen: esimerkiksi Rifaat al-Assad, [[Bashar al-Assad|Bašar al-Assad]]in setä, "Haman teurastaja". Hän sai vuonna 2020 pariisilaisessa oikeusistuimessa 4 vuoden vankeustuomion. Syyrialaiset pitävät häntä yleisesti henkilönä, joka ryöstää kalliita esineitä ja kauppaa niitä ulkomailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://scholarlypublishingcollective.org/psup/jemahs/article/10/1/49/296375/The-Destruction-of-Cultural-Heritage-in-SyriaThe | Nimeke = The Destruction of Cultural Heritage in Syria: The Case of Shash Hamdan Tomb 1 in the Upper Euphrates, 1995–2020 | Selite = Discussion | Ajankohta = 1.2.2022 | Julkaisija = Journal of Eastern Mediterranean Archaeology and Heritage Studies | Viitattu = 27.4.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11406567 | Nimeke = Syyrian presidentin sedälle, "Haman teurastajalle", neljän vuoden vankeustuomio Ranskassa | Tekijä = Nuuttila, Sakari | Ajankohta = 17.6.2020 | Julkaisija = Yle}}</ref>

[[Khan Academy]] julkaisi vuonna 2019 lyhyen videon Palmyran tuhoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.khanacademy.org/humanities/ancient-art-civilizations/palmyra2/modern-palmyra/v/palmyra-destruction | Nimeke = Palmyra: the modern destruction of an ancient city | Ajankohta = 9.3.2019 | Julkaisija = Khan Academy | Selite = video | Kieli = {{en}} }}</ref>

== Syyrian sisällissota fiktiossa ==
Syyrian sisällissota on vahvasti esillä Isaksson-sarjan romaanissa Sydämenmurskajaiset, jonka on kirjoittanut [[Markus Ahonen]].<ref>{{Verkkoviite|nimeke = ”Yhtä länsimaista toimittajaa pelastettaessa 13 syyrialaista menetti henkensä” – Markus Ahonen kirjoitti Syyriassa työskennelleet sotareportterit romaaniinsa|osoite = https://www.aamulehti.fi/a/8929b8ef-5f20-4856-a262-3ddfd49c306d|julkaisu = Aamulehti|viitattu = 2019-04-9}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Syyrian sisällissodan aikajana]]
* [[Haman kansannousu 1982|Haman kansannousu]]

== Lähteet ==
* Korpiola, Lilly & Nikkanen, Hanna: ''Arabikevät'', Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
* Mitä missä milloin 2012, 2013, 2014 ja 2015

=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kerkkänen, Ari | Nimeke = Syyria – synnystä sisällissotaan | Vuosi = 2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Like | ISBN = 978-952-01-1654-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Bahmani, Airin; Jäntti, Simo | Nimeke = Syyrian sota - demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa | Vuosi = 2018 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | ISBN = 978-951-31-9835-0 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jokinen, Saana-Maria | Nimeke = Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2020 | ISBN = 978-952-34-5054-7 }}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Syrian Civil War|Syyrian sisällissota}}
* [http://yle.fi/uutiset/syyria/ Syyria-uutisia Yle Uutisetn sivuilla]
* [http://www.fiia.fi/fi/publication/341/responsibility_to_protect..._itself/ Responsibility to protect... itself? Russia’s strategy towards the crisis in Syria] {{Wayback|1=http://www.fiia.fi/fi/publication/341/responsibility_to_protect..._itself/ |päiväys=20140521221517 }}, FIIA Briefing Paper 131 (2013), [http://www.fiia.fi Ulkopoliittinen instituutti].
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/16/sota-joka-myrkytti-syyrian Syyrian sodasta Ylen Elävässä arkistossa]

[[Luokka:Syyrian sisällissota|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]