Lähdekoodi sivulle Syrjintä

{{Syrjintä}}
'''Syrjinnällä''' tarkoitetaan [[yksilö]]n tai [[Ryhmä (psykologia)|ryhmän]] systemaattista torjumista tai asettamista muita huonompaan asemaan.<ref name="syrjinta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.syrjinta.fi/mika-on-syrjintaa- | Nimeke = Mikä on syrjintää? | Julkaisija = Yhdenvertaisuus valtuutettu | Viitattu = 30.6.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190630061820/https://www.syrjinta.fi/mika-on-syrjintaa- | arkistoitu = 30.6.2019 }}</ref> Syrjinnän perusteena voi olla mikä tahansa yksilön tai ryhmän ominaisuus, kuten esimerkiksi [[sukupuoli]], [[ikä]], [[etnisyys]], [[kansalaisuus]], [[kieli]], [[uskonto]], [[vakaumus]], [[mielipide]], [[Politiikka|poliittinen toiminta]], [[Ammattiliitto|ammattiyhdistystoiminta]], [[Perhe|perhesuhteet]], [[vammaisuus]], [[seksuaalinen suuntautuminen]], [[sukupuoli-identiteetti]], [[Työttömyys|työmarkkina-asema]] tai [[yhteiskuntaluokka]]. Aina ei ole kyse aktiivisesta toiminnasta, vaan myös toimimatta jättäminen voi olla syrjintää.{{Lähde}}

== Yleisyys ==
Syrjintämuotojen yleisyyttä on vaikea päätellä [[tuomio]]iden tai [[poliisi]]n [[rikosilmoitus]]ten määrästä, koska vain osa koetusta syrjinnästä ilmoitetaan poliisille tai käsitellään [[Oikeudenkäynti|oikeudessa]]. [[Rikosuhritutkimus|Rikosuhritutkimukset]] antavat suuntaviivaa, mutta uhrit eivät aina itsekään ole tietoisia joutumisestaan vaikeasti havaittavan syrjinnän uhreiksi, tai eivät halua tuoda kokemuksiaan julki.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite= https://multikult.files.wordpress.com/2008/05/syrjinnan-vastainen-kasikirja.pdf |nimeke=Syrjinnän vastainen käsikirja|tekijä=Timo Makkonen| ajankohta=2003 |julkaisija= Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM|selite=s. 10–14|viitattu= 11.3.2016 }}</ref> Valtaosa syrjinnästä ei ole laitonta, vaan sitä esiintyy osana normaalia sosiaalista vuorovaikutusta.{{Lähde}}

== Jaottelu ==
Syrjinnän voi jakaa välittömään, välilliseen ja rakenteelliseen syrjintään. Niiden yksi vastatoimenpide on [[positiivinen syrjintä]].<ref name=":0" />

=== Välitön syrjintä ===
Välitön syrjintä tarkoittaa, että yksilöä tai ryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää syytä epäsuotuisammin, kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005261564.html |nimeke =Pyyntö rukoushetkestä vei insinöörin työpaikan |selite = Tilaajille |tekijä= Kaisu Moilanen |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2017-06-20 |julkaisija=Sanoma |viitattu=2017-06-19}}</ref> Hyväksyttävän syyn käsite on suhteellinen, esimerkiksi vaalien alaikäraja käsitetään yleensä hyväksytyksi eriarvoiseksi kohteluksi. Sitä pidetään asiallisena ja kohtuullisena perusteena, koska äänestämisen ajatellaan edellyttävän tiettyä kypsyystasoa. Kypsyysikä on kuitenkin häilyvä.<ref name=":0" />

=== Välillinen syrjintä ===
Välillisessä syrjinnässä näennäisesti asiallinen kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin. Välillinen syrjintä ei välttämättä ole tarkoituksellista. Pelkästään se, että jokin menettely, käytäntö tai päätös on johtanut tilanteeseen, jossa jokin ryhmä on joutunut eriarvoiseen asemaan, on välillistä syrjintää. Asiassa ei kuitenkaan ole syrjintää, jos pystytään osoittamaan, että menettelyllä, käytännöllä tai päätöksellä oli hyväksyttävät perustelut.<ref name=":0" />

Esimerkiksi rekrytointitilanteessa voi olla välillistä syrjintää, jos työnhakijoilta edellytetään maan virallisen kielen täydellistä hallintaa, vaikka se ei olisikaan välttämätön edellytys työn menestyksellisen suorittamisen kannalta. Tällöin toiminnasta seuraa maahanmuuttajien karsiutuminen työnhakijoista, vaikka se ei olisikaan vaatimuksen ilmiselvä tarkoitus.<ref name=":0" />

=== Rakenteellinen syrjintä ===
Rakenteellinen eli institutionaalinen syrjintä tarkoittaa yrityksen, organisaation tai koko yhteiskunnan käytäntöjä, jotka vaikuttavat syrjivästi. Rakenteellinen syrjintä voi olla tahatonta tai tarkoituksellista. Tarkoituksellista rakenteellista syrjintää kutsutaan institutionalisoiduksi syrjinnäksi. Sellaista oli esimerkiksi vammaisten lasten poissulkeminen yleisen oppivelvollisuuden piiristä Suomessa 1900-luvulla. Etelä-Afrikan [[Apartheid|apartheid-politiikka]] oli myös institutionalisoitua etnistä syrjintää.<ref name=":0" />

Välillistä ja rakenteellista syrjintää ei tunnisteta yhtä helposti kuin välitöntä. Rajanveto on myös vaikeaa. On esimerkiksi väitetty, että yhteiskunnan välillistä ja rakenteellista syrjintää olisi myös se, että hyvin toimeentulevat elävät pidempään kuin huonosti toimeentulevat.<ref name=":1">{{Verkkoviite |osoite= http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ajankohtaista/uutiset/415-2015-10-14-12-39-50 |nimeke =Enemmistöllä nuorista on syrjintäkokemuksia| julkaisija = Nuorisotutkimusseura ry|julkaisu= nuorisotutkimusseura.fi |viitattu=2016-03-11}}</ref>

=== Positiivinen syrjintä ===
{{Pääartikkeli|[[Positiivinen syrjintä]]}}
Positiivinen syrjintä eli positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa toimia, joilla halutaan ehkäistä tai tasata vinoutumia, joita välitön, välillinen ja rakenteellinen syrjintä tai [[syrjäytyminen]] aiheuttavat yhteiskunnassa. Tarkoitus on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden aikaansaaminen, minkä katsotaan oikeuttavan erottelun muuten kielletyllä erotteluperusteella. Positiivisessa erityiskohtelussa ei ole lainopillisesti kyse syrjinnästä.<ref name=":0" /> Periaate on kuitenkin herättänyt voimakasta arvostelua.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/julkilausuma.pdf |selite = {{404}} |nimeke = Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan|tekijä=Perussuomalaisten eduskuntaryhmä |ajankohta=25.5.2011 |viitattu =|arkisto= https://web.archive.org/web/20190430234223/https://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/julkilausuma.pdf |arkistoitu=30.4.2019}}</ref>

== Syyt ==
[[Normi (sosiologia)|Normit]] ylläpitävät syrjintää. Ne ovat osin näkymättömiä sääntöjä ja oletuksia siitä, millaisia asiat tai ihmiset ovat, ja millaisia niiden tulisi olla. Normit muodostuvat niin, että jossain yhteisössä on totuttu pitämään tiettyjä tapoja toimia tavallisina, hyväksyttyinä ja toivottuina. Yleisiä normeja ovat esimerkiksi [[Heteronormatiivisuus|heteronormi]], kahden sukupuolen normi, vammattomuusnormi ja ihonvärinormi. Tällöin tavallisuus samaistetaan normaaliksi, ja normeista poikkeaminen nähdään kielteisenä.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite= http://normit.fi/normit/ |nimeke=Normit. Normit nurin|julkaisu=normit.fi|viitattu=2016-03-11|arkisto= https://web.archive.org/web/20160312020144/http://normit.fi/normit/|arkistoitu=2016-03-12}}</ref>

Syrjintä ei ole aina tietoista pahan tekemistä, vaan suuri osa syrjinnän mahdollistavista normeista on sellaisia, joita ihmiset uusintavat huomaamattaan.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite= http://normit.fi/normikriittisyys/syrjinta/|nimeke=Syrjintä. Normit nurin|julkaisu=normit.fi|viitattu=2016-03-11|arkisto= https://web.archive.org/web/20160312015840/http://normit.fi/normikriittisyys/syrjinta/|arkistoitu=2016-03-12}}</ref> Kaikkien oletetaan sopeutuvan normeihin, pystyivät he siihen tai eivät.<ref name=":2" /> Henkilö ei esimerkiksi mieti korkeita kynnyksiä syrjintänä, ennen kuin liikkuu itse [[Pyörätuoli|pyörätuolilla]] ja huomaa, miten ei enää pääse samoihin paikkoihin kuin muut.<ref name=":3"/>

Välillinen syrjintä sekä johtuu yhdenmukaisuuden paineista että johtaa yhdenmukaisuuden paineisiin. Suurin osa nuorista esimerkiksi Suomessa arvioi samanlaisuuden paineen liian vahvaksi.<ref name=":1" />

== Vähemmistöt ja enemmistöt uhreina ==
Toisinaan väitetään, että kantaväestöön tai enemmistöön kohdistuva eriarvoistava käytös ei voisi olla esimerkiksi [[rasismi]]a, koska se ei ole rakenteellista.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.kepa.fi/uutiset/11454 |nimeke= Enemmistö ei koe syrjintää |julkaisu= kepa.fi |viitattu= 2016-03-11 |arkisto= https://web.archive.org/web/20160312004250/https://www.kepa.fi/uutiset/11454 |arkistoitu= 2016-03-12 }}</ref> Rakenteellinen syrjintä on kuitenkin vain yksi syrjinnän muoto, ja vähemmistölläkin voi olla paikallinen rakenteellinen valta, jota väärinkäyttää.{{Lähde}}

Nuorisobarometrin mukaan enemmistö kaikista nuorista Suomessa kokee tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi. Kuuluminen johonkin kielteisesti värittyneeseen vähemmistöön johtaa kuitenkin korkeampaan syrjintäriskiin sekä virallisissa ympäristöissä että nuorten kesken.<ref name=":1" /> Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista miltei kolme neljästä kokee joskus joutuneensa syrjityksi. Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantaväestön nuoria enemmän ja useammin syrjintää. Heillä syrjintää ilmeni etenkin virallisissa tilanteissa, kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa. Syrjintä asunnonhaussa voi olla osasyy maahanmuuttajanuorten muita nuoria yleisempään [[Asunnottomuus|asunnottomuuteen]].<ref name=":1" />

== Seuraukset ==
Nuorisobarometrin mukaan syrjinnän uhrit eivät totu syrjintään ja kokevat jatkuvan ja toistuvan syrjinnän haitallisena. Syrjintäkokemukset johtavat vahvasti pahoinvointiin, kuten [[Turvallisuus|turvattomuuden]] tunteeseen, heikkoon sosiaaliseen [[Luottamus|luottamukseen]] ja heikkoon uskoon tulevaisuutta kohtaan. Syrjinnän uhreilla on muita enemmän säännöllisiä terveysoireita, ja he ovat tyytymättömämpiä niin terveydentilaansa kuin elämäänsäkin.<ref name=":1" />

== Ehkäisy ja vastustus ==
Syrjinnän jälkihuolto näyttää toimivan paremmin kuin ehkäisevät toimenpiteet, kertoo nuorisobarometri. Nykyisiä syrjintää ennaltaehkäiseviä toimia ei pidetä tehokkaina.<ref name=":1" /> Syrjityistä nuorista puolet kokee saaneensa tarvittaessa apua syrjintään, kun taas kaikista nuorista suurin osa uskoi, että apua on tarvittaessa tarjolla. Vain 20 prosenttia arvioi, että syrjintätapauksen selvittely johti konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen.<ref name=":1" />

== Tilanne Suomessa ==

=== Lainsäädäntö ===
[[Suomen perustuslaki|Suomen Perustuslain]] 6&nbsp;§:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Finlex] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 |päiväys=20120423074406 }}</ref>

30.12.2014 annettu [[Yhdenvertaisuuslaki (2004)|yhdenvertaisuuslaki]] (YhdenvertL 3:6) kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 |nimeke = Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014|julkaisu=Säädökset alkuperäisinä, finlex.fi |viitattu=2016-03-11 }}</ref> Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi se laskee syrjinnäksi häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä.{{Lähde}}

Myös työsopimuslaki (2 luku 2&nbsp;§) ja rikoslaki (11 luku 11&nbsp;§ ja 47 luku 3&nbsp;§) kieltävät syrjinnän samantapaisilla perusteilla.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 |päiväys=20151017043631 }}</ref>

[[Euroopan unioni]] on hyväksynyt erityisen syrjimättömyysdirektiivin<ref>[http://eur-lex.europa.eu/pri/fi/oj/dat/2000/l_180/l_18020000719fi00220026.pdf EY 2000/43 Direktiivi] eur-lex.europa.eu {{deadlink}}</ref>, joka on voimassa Suomessa muualla kuin [[Ahvenanmaa]]lla. Suomen [[työministeriö]]n JOIN-hanke<ref>http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/index.html {{Wayback|1= http://www.yhdenvertaisuus.net/tikapuut/index.html |päiväys=20070906122844 }}</ref> antaa kyseistä direktiiviä täsmentävän esimerkin sallitusta syrjinnästä, jossa [[suomen kieli|suomen kielen]] taitoa voidaan vaatia [[opettaja|peruskoulun opettaja]]lta, mutta ei [[siivooja]]lta. Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Työministeriön yhteydessä toimiva [[syrjintälautakunta]], joka voi kieltää syrjiväksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa [[uhkasakko]]. Syrjintälautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan [[etnisyys|etnisen]] alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.{{Lähde}}

Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä määritellään ihmisoikeusloukkaukseksi<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naispappi+voitti+syrjint%C3%A4juttunsa/1135261089382 Pohjanpalo, Olli: Hyvinkääläinen naispappi voitti syrjintäjuttunsa.]Helsingin Sanomat 23.10.2010, A11. {{Wayback|1= http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naispappi+voitti+syrjint%C3%A4juttunsa/1135261089382 |päiväys=20101025201133 }}</ref>.

=== Yleisyys ===

Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintää tai häirintää, mikä käy ilmi keväällä 2008 tehdystä [[Eurobarometri]]-kyselystä. Syrjintää on kokenut 15 prosenttia kansalaisista viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjinnän aihe on ikä tai sukupuoli. Etnisten vähemmistöjen jäsenistä monet kokevat syrjintää. Lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa tietävänsä oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän kohteeksi. Tämä on eurooppalaisittain paljon, sillä koko EU:ssa vain kolmannes on selvillä oikeuksistaan. Suomalaiset ovat tyytyväisiä maansa tasa-arvopyrkimyksiin. Lähes kaksi kolmasosaa luottaa, että valtiovalta tekee parhaansa estääkseen syrjintää.{{Lähde}}

Joidenkin valtiollisten laitosten väitetään harjoittavan syrjintää omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Kelan on väitetty syrjivän systemaattisesti pitkäaikaistyöttömiksi joutuneita, sillä se hylkää kolme kertaa todennäköisemmin pitkäaikaistyöttömän työkyvyttömyyseläkehakemuksen, vaikka pitkäaikaistyöttömät ovat tutkimusten mukaan selvästi sairaampia kuin työssäkäyvät<ref>[https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005900306.html Sairaat ja lannistuneet ihmiset juoksevat luukulta luukulle saamatta apua.] Helsingin Sanomat 15.11.2018.</ref>.

Lähes joka toisen suomalaisen tuttavapiiriin kuuluu maahanmuuttaja tai muu toiseen etniseen ryhmään kuuluva. Suurta osaa suomalaisista kuitenkin häiritsisi, jos naapuriin muuttaisi romani. Vähiten paheksuntaa herättäisi vammainen naapuri.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id95990.html Puoli miljoonaa suomalaista on kokenut syrjintää] Yle.fi</ref>

Eino Kaikkosen mukaan "[[Kommunismi|kommunistien]]" syrjintä Suomessa oli opettajankoulutuksessa yleistä 1950-1960-luvuilla<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ku.fi/artikkeli/4945438-suomi-karsi-kommunistit-opettajista-ei-meita-vasemmistolaisia-opettajia-monta-ollut-muistelee-1960-luvulla-opiskellut-eino-kaikkonen | Nimeke = Suomi karsi ”Kommunistit” opettajista – Ei meitä vasemmistolaisia opettajia monta ollut, muistelee 1960-luvulla opiskellut Eino Kaikkonen| Tekijä = Tuominen, Esa| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = KU| Ajankohta = 3.12.2023| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kansan Uutiset| Viitattu = 6.12.2023 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Tuttuja politiikkoja toimi porvarien salaisessa säätiössä.|Tekijä=Hannula, Marja|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=17.10.2010|Arkisto=https://web.archive.org/web/20140512224205/http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuttuja+politiikkoja+toimi+porvarien+salaisessa+s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6ss%C3%A4/1135260949157|Arkistoitu=12.5.2014|Viitattu=17.2.2013}}</ref>. 1950–60-luvulla [[Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki]] pyrki estämään [[Vasemmisto|vasemmistolaisten]] pääsyä opettajiksi seulomalla opettajiksi pyrkiviä nuoria.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009815959.html|tekijä=Helsingin Sanomat, Veli-Pekka Leppänen|Ajankohta=30.08.2023|Viitattu=14.09.2023|nimike=Salainen säätiö yritti estää vasemmistolaisten pääsyn opettajakorkeakouluihin}}</ref> 

Kommunistien syrjintä hakeutumisessa 
[[Reserviupseerikoulu|upseerikoulutukseen]] on yleisesti tunnettu tosiasia, niin tunnettu että asiasta ei edes kiistellä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Vuorio, Olli | Otsikko = Vasemmistolainen näkökulma jatkosotaan| Julkaisu = Kylkirauta, Maanpuolustuksen ja johtamisen erikoislehti 1/2012| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = 1912| Numero = 1| Sivut = 60-61| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kadettikunta ry| Selite= Viittaus Sakari Selin: Vasemmistolainen näkökulma Jatkosotaan ISBN 978-952-99991-7-0 (PDF)| Tunniste= | www = kylkirauta | www-teksti = https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/01/kr1_12.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 18.12.2023 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

== Katso myös ==
* [[Syrjäytyminen]]
* [[Asiakkaan syrjintä]]
* [[Ihmisoikeudet alueittain ja maittain]]
* [[Ikäsyrjintä]]
* [[Julistus kaikkinaisen uskontoon ja elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta]]
* [[Kastilaitos]]
* [[Rotusyrjintä]]
* [[Turvallisempi tila]]
* [[Työsyrjintä]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Milla & Joronen, Mikko & Villa, Susan | Nimeke=Syrjintä Suomessa 2008 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ihmisoikeusliitto | Vuosi=2009 | ISBN = 978-952-99667-5-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jasinskaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina | Nimeke=Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2002 | ISBN = 951-662-850-8}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Syrjinnän vastainen käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto | Vuosi=2003 | www= http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/9eee90791d1c84414010e6be67d22267/1462104845/application/pdf/114953/finnish_anti-discrimination_handbook_full.pdf | Tiedostomuoto=PDF | ISBN=92-9068-168-3 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}

== Aiheesta muualla ==
* [http://www.syrjintalautakunta.fi/ Syrjintälautakunnan sivut] {{Wayback|1= http://www.syrjintalautakunta.fi/ |päiväys=20130625162919 }}
* {{SEP | Id=discrimination | Tekijä=Altman, Andrew | Nimeke=Discrimination}}

[[Luokka:Syrjintä|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]