Synoptinen sääsähke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Synoptinen sääsähke eli Synop(-sähke) on määrämuotoinen numerosarja, jota käytetään säätilasta tehdyn havainnon välittämiseen. Sähkeen alku on koko maailmassa samaa muotoa, mutta loppuun voidaan lisätä alueellisia ja kansallisia jaksoja.

Monien havaintosuureiden ilmoittamiseen käytetään kansainvälisesti sovittuja koodinumeroita.

Suomessa käytettävässä sähkeessä on seuraavanlaisia osia:

YYGGiw, jossa

  • YY on päivämäärä
  • GG on havaintoaika UTC (00, 03, 06, 09, 12, 15, 18 tai 21)
  • iw on tuulitunnus (1 = havainnon yksikkö m/s)

IIiii, jossa

iRiXhVV, jossa

  • iR on tieto sademäärän ilmoittamisesta koodinumerona (esimerkiksi 4 = sademäärähavaintoa ei tehty)
  • iX on tieto sääilmiöiden merkittävyydestä koodinumerona
  • h on pilvenkorkeus koodinumerona
  • VV on näkyvyys koodilukuna

Nddff, jossa

  • N on kokonaispilvisyys taivaankannen kahdeksasosina (2 = 2/8 taivaankannesta pilvien peitossa, 9 = pilvisyyttä ei voi määrittää sateen tai sumun takia)
  • dd on tuulen suunta kymmenen asteen tarkkuudella (02 = 20°, 14 = 140° jne.)
  • ff on tuulen nopeus (05 = 5 m/s)

1snTTT, jossa

  • 1 on sähkeen lämpötilaryhmän tunnus
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • TTT on ilman lämpötila asteen kymmenyksen tarkkuudella (092 = 9,2 °C)

2snTdTdTd, jossa

  • 2 on sähkeen kastepisteryhmän tunnus
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • TdTdTd on kastepiste asteen kymmenyksen tarkkuudella (042 = 4,2 °C)

4PPPP, jossa

  • 4 on sähkeen paineryhmän tunnus
  • PPPP on ilmanpaine merenpinnassa hehtopascaleiden (hPa) kymmenesosina siten, että tuhansia ilmoittava numero on jätetty pois (0109 = 1010,9 hPa, 9985 = 998,5 hPa)

5appp, jossa

  • 5 on sähkeen painetendenssiryhmän tunnus
  • a on edellisen havainnon jälkeisen ilmanpaineen muutoksen luonne koodinumerona
  • ppp on ilmanpaineen muutos edellisestä havainnosta hehtopascaleiden kymmenesosina siten, että satoja ilmoittava numero on jätetty pois (025 = 2,5 hPa)

6RRRtR, jossa

  • 6 on sähkeen saderyhmän tunnus
  • RRR on sademäärä koodilukuna
  • tR on mittausjakson pituus koodinumerona (2 = 12 h eli mittaus kaksi kertaa vuorokaudessa)

(Tämä ryhmä on sähkeessä vain silloin kun sademäärä on mitattu)

7wwW1>W2, jossa

  • 7 on sähkeen sääilmiöryhmän tunnus
  • ww on havaintohetken säätila koodilukuna
  • W1>W2 on merkittävimmät ennen havaintohetkeä havaitut sääilmiöt koodinumeroina

8NhCLCMCH, jossa

333, joka on sähkeen jakson tunnus

1snTxTxTx, jossa

  • 1 on ryhmän tunnus
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • TxTxTx on puolen vuorokauden ylin lämpötila asteen kymmenesosina (201 = 20,1 °C)

2snTnTnTn, jossa

  • 2 on ryhmän tunnus
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • TnTnTn on puolen vuorokauden alin lämpötila asteen kymmenesosina (090 = 9,0 °C)

3EsnTgTg, jossa

  • 3 on ryhmän tunnus
  • E on lumettoman maanpinnan laadun kuvaus koodinumerona
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • TgTg on maanpinnan alin lämpötila yöllä kokonaisina celsiusasteina

4E'sss, jossa

  • 4 on ryhmän tunnus
  • E' on maanpinnan laadun kuvaus koodinumerona, kun on lunta
  • sss on lumensyvyys senttimetreinä

555, joka on sähkeen jakson tunnus

6snT*T*T*, jossa

  • 6 on ryhmän tunnus
  • sn on lämpötilan etumerkki (0 = +, 1 = -)
  • T*T*T* on kostean lämpömittarin lukema kymmenesosa-asteen tarkkuudella

7UUTgtRt, jossa

  • 7 on ryhmän tunnus
  • UU on hiuskosteusmittarin lukema (Rh %)
  • Tgt on maanpinnan alimman yölämpötilan ensimmäinen desimaali (x jos ei mitattu)
  • Rt on sademäärän kymmenys (x jos ei mitattu)

8hahahaha, jossa

  • 8 on ryhmän tunnus
  • hahahaha on pilvenkorkeus metreinä

(Tämä ryhmä lähetetään vain, jos pilvenkorkeus on mitattu jollakin mittalaitteella)

0Stxfxfx, jossa

  • 0 on ryhmän tunnus
  • S on merenkäynnin kuvaus koodinumerona
  • tx on tuulennopeuden maksimin ajankohta koodinumerona
  • fxfx on tuulennopeuden maksimi

(Tämä ryhmä lähetetään vain rannikkosääasemilta)

Kokonainen sääsähke saattaisi näyttää vaikkapa tältä:
01091 02976 42480 50603 10122 20042 40109 53025 70311 85800 555 60083 753xx 03003
tai vaikka
04061 02942 11550 72605 10039 20032 40059 52005 60022 76062 87500 333 70103 20000 31100 555 61036 79725

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]