Lähdekoodi sivulle Synodaalikokous

{{lähteetön}}
{{Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto}}
'''Synodaalikokous''' [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] säädettyyn järjestysmuotoon kuuluu [[Kirkkolainsäädäntö|kirkkolain]] nojalla annettu kirkkojärjestys (KJ). Sen mukaan ''[[Piispa]], arkkihiippakunnassa arkkipiispa, kutsuu [[Hiippakunta|hiippakuntansa]] [[pappi|papit]] ja [[lehtori (kirkollinen virka)|lehtorit]] vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen, jonka tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä sekä seurakuntien hoitoa ja muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita.''<ref name = "kirkkolaki">[https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 Kirkkojärjestys, V Osa, Hiippakuntahallinto, 18 Piispa, 9 §.]</ref> Tampereen hiippakunnassa synodaalikokoukseen osallistuvat myös [[diakoni]]t.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tampereen hiippakunnan synodaalikokous|osoite = http://synodaalikokous.tampereenhiippakunta.fi/piispan-kutsusanat/|julkaisu = www.synodaalikokous.fi|viitattu = 2015-11-27|arkisto = https://web.archive.org/web/20160923141004/http://synodaalikokous.tampereenhiippakunta.fi/piispan-kutsusanat/|arkistoitu = 2016-09-23}}</ref> Osallistujamäärän vuoksi Tampereella on jaettu kokous. Virassa olevat pääsevät varsinaiseen kokoukseen.<ref>Mielipide: Eläkepapitkin kuuluvat synodaalikokoukseen. Kotimaa 9.9.2022.</ref>

'''Hiippakuntapäivä''' Pappeja ja lehtoreita koskevan synodaalikokouksen rinnalla mainitaan laajempaa joukkoa koskeva hiippakuntapäivä. ''Piispa, arkkihiippakunnassa arkkipiispa tai piispa, kutsuu tarvittaessa koolle seurakuntien luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä yhdistysten, säätiöiden ja laitosten edustajia hiippakuntapäivään, jossa käsitellään kirkon ja hiippakunnan kannalta ajankohtaisia asioita''.<ref name = "kirkkolaki" /> 

Sana synodaalikokous tulee kreikan kielen sanasta ''syn odos'', joka tarkoittaa "yhteistä tietä", neuvottelua ja kokousta. [[Kristinusko]]ssa synodilla on perinteisesti tarkoitettu paikallista tai koko kirkon kattavaa piispojen kokousta eli [[kirkolliskokous|kirkolliskokousta]]. Pappien kokoukset ovat alkaneet Suomessa viimeistään vuoden 1686 kirkkolaissa, ja ne saivat myöhemmin nimen synodaalikokous.

==Synodaalikokouksen nykyiset tehtävät==

Nykyisen [[kirkkojärjestys|kirkkojärjestyksen]] mukaan (KJ 18:9) piispa kutsuu hiippakuntansa papit ja lehtorit vähintään joka kuudes vuosi synodaalikokoukseen. Kokouksen tehtävänä on käsitellä teologisia kysymyksiä, seurakuntien hoitoa, sekä muuta kirkon toimintaa ja hallintoa koskevia asioita.

Synodaalikokouksia varten on usein kirjoitettu niiden teemaa kuvaava '''synodaalikirja''' tai muu synodaalikirjoitus. Synodaalikirja toimii työskentelyn pohjana.

Synodaalikokouksella ei ole hallinnollista päätösvaltaa. Kirkolliskokous on pyytänyt synodaalikokouksilta ajoittain lausuntoja, viimeksi kirkollisten toimitusten kirjan ehdotuksesta.

==Synodaalikokouksen historia==

Synodaalikokouksella on ollut [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] merkittäviä hallinnollisia tehtäviä ennen nykymuotoisen [[kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] perustamista 1869. 

[[Vuoden 1686 kirkkolaki]] sääti luvussa 25 "Pappein cocouxest". Kokous pidettiin kerran vuodessa [[tuomiokirkko|tuomiokirkossa]] ja se kesti kolme päivää. Synodaalikokouksen kutsui piispa ja siihen osallistuivat [[kirkkoherra]]t ja [[kappalainen|kappalaiset]]. Kokous alkoi jumalanpalveluksella klo 7. Kokouksessa käsiteltiin consistoriumin eli [[tuomiokapituli]]n valmistelemia teesejä ja käytiin [[disputaatio]]ita kahden päivän ajan. Kolmantena päivänä käsiteltiin seurakuntien tilaa. (Läänin)rovastit antoivat selontekonsa rovastikuntansa tilasta ja elämästä. Nämä aktit sidottiin yhteen ja säilytettiin tuomiokapitulissa. Kokouksessa käsiteltiin myös asioita, joita ei ollut voitu ratkaista paikallisesti. Kokouksen lopussa papisto antoi neliosaisen vakuutuksen piispalle. Seuraavaa kokousta varten valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme respondenttia sekä kolme opponenttia. Kokous päättyi virteen, rukoukseen ja [[Herran siunaus|Herran siunaukseen]].

Disputaatioiden ja teesien kirjoittamisen myötä syntyi tapa kirjoittaa synodaalikokouksia varten '''synodaalikirja'''.

Schaumanin kirkkolaissa 1869 synodaalikokouksia määrättiin pidettävän vähintään viiden vuoden välein.

[[Lehtori (kirkollinen virka)|Lehtorin]] viran perustamisen jälkeen myös lehtorit ovat osallistuneet synodaalikokoukseen. Vuodesta 2016 lähtien Tampereen hiippakunnan synodaalikokoukseen osallistuvat myös diakonit. <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Oma Kotimaa|osoite = https://www.kotimaapro.fi/artikkeli/huiteleeko-tampereen-hiippakunta-omilla-teillaan-diakoniaviran-uudistuksessa/?minisite=%252Favoimet%252Ftutustu-pron-luetuimpiin%252F&utm_source=creamailer&utm_medium=email&utm_campaign=Pro-uutiskirje_007&utm_content=%255Bemail%255D|julkaisu = www.kotimaapro.fi|viitattu = 2015-11-27}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Vuoden 1994 uudistuneessa [[kirkkojärjestys|kirkkojärjestyksessä]] määrättiin, että synodaalikokous on pidettävä kuuden vuoden välein. Tarvittaessa niitä voitiin pitää useamminkin. Synodaalikokouksen puheenjohtaja oli piispa. Hallinnollisen toimielimen historiaa kantoi vielä määräys, että synodaalikokouksen tuli hyväksyä itselleen [[työjärjestys]].

Hiippakuntahallintouudistuksen yhteydessä 2003 säännökset ovat saaneet nykyisen muotonsa. Kokoukset pidetään vähintään kuuden vuoden välein, mutta niiden muoto on vapaa.

==Lähteet==
{{viitteet}}

[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto]]