Syaman kultakaivos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Syaman kultakaivos sijaitsee Malissa Sikasson alueen Kadiolon piirin Fouroun kunnassa.

Syaman kultaesiintymä löydettiin 1970-luvun lopussa. Australialainen Broken Hill Proprietary teki vuonna 1987 Malin valtion kanssa sopimuksen sen hyödyntämisestä. Vuonna 1988 muodostettiin kaivosyhtiö Société d’Exploitation des Mines de Syama eli Somisy, josta BHP omisti 65 % ja Malin valtio 35 %. BHP:n operoima kaivos aloitti toimintansa vuonna 1990.[1]

Oksidimalmin hyödyntäminen osoittautui kannattamattomaksi, ja vuonna 1996 BHP:n osuuden osti eteläafrikkalainen Randgold Resources, joka jatkoi kaivostoimintaa. Uudelleenjärjestyksen seurauksena Randgold omisti 75 %, Malin hallitus 20 % ja Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC 5 %. Kaivoksen heikon tuloksen ja kullan maailmanmarkkinahinnan laskun takia Randgold keskeytti toiminnan vuonna 2001. IFC myi osuutensa Randgoldille vuonna 2002.[1]

Australialainen Resolute Mining osti Randgoldin osuuden vuonna 2004 ja päätti tutkimusten jälkeen jatkaa kaivostoimintaa. Kaivoksen mineraalivarat arvioitiin tuolloin 66,6 miljoonaksi tonniksi, kultapitoisuus 3,0 grammaksi tonnilta ja kultavaranto 182 393 kiloksi,[2] mikä oli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kaivos avattiin uudelleen vuonna 2009.[3]

Syaman avolouhos ehtyi vuonna 2015, mutta tuotantoa on jatkettu varastoidusta sulfidimalmista ja lähellä sijaitsevien avolouhosten oksidimalmista. Kaivoksen yhteydessä on 2,4 miljoonan vuositonnin sulfidirikastamo ja 1,5 miljoonan tonnin oksidirikastamo. Vuonna 2017 ne tuottivat 6 742 kiloa kultaa. Kaivosta pidetään hyvin kannattavana. Yhtiö työllisti urakoitsijat pois lukien 465 henkilöä vuonna 2017.[4]

Uuden tunnelikaivoksen rakennustyöt alkoivat vuonna 2016 ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.päivitettävä Tunnelikaivos pidentää kaivoksen käyttöikää ainakin vuoteen 2028 saakka ja nostaa vuosituotannon yli 7 000 kiloon.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Oxfam America: Tarnished Legacy: A Social and Environmental Analysis of Mali’s Syama Goldmine oxfamamerica.org. 2004. Viitattu 30.3.2018.
  2. Resolute Mining Annual Report 2005 rml.com.au. Arkistoitu 24.3.2018. Viitattu 30.3.2018.
  3. Chambre des Mines du Mali: Les 9 mines d’or en phase d’exploitation chambredesminesdumali.org. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 30.3.2018.
  4. a b Resolute Mining Annual Report 2017 rml.com.au. Arkistoitu 14.3.2018. Viitattu 30.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]