Lähdekoodi sivulle Svinhufvudin II hallitus

[[Tiedosto:Svinhufvudin II hallitus.jpg|thumb|345px|Hallitus ensimmäisessä istunnossaan 4.7.1930. Kuvassa vasemmalta Juho Koivisto, August Raatikainen, K. A. Solitander, Rolf Witting, K. G. Söderholm, P. E. Svinhufvud, presidentti [[Lauri Kr. Relander]], J. H. Vennola, Hjalmar J. Procopé, Paavo Virkkunen, E. V. Kuokkanen, Albin Manner ja E. A. Tuomivaara.]]{{Hallitus|nimi=Svinhufvudin II hallitus|lippu=Flag of Finland (state).svg|tyyppi=valtioneuvosto|hallintoalueen=[[Suomi|Suomen]] tasavallan|järjestys=18.|aloituspäivä={{Aloituspäivämäärä|1930|7|4}}|päättymispäivä={{Aloituspäivämäärä|1931|3|21}}|hallituksen_johtaja=[[P. E. Svinhufvud]]|ministerien_määrä=13|puolueet={{Lista|
* [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]]
* [[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
* [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
* [[Kansallinen Edistyspuolue]]
}}|edellinen=[[Kallion III hallitus]]|seuraava=[[Sunilan II hallitus]]}}
'''Svinhufvudin II hallitus''' oli [[Suomen tasavalta|Suomen tasavallan]] 18. [[hallitus]], jonka muodostivat [[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]], [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]], [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] ja [[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]] sekä  kolme ammattiministeriä. Hallitus toimi 4. heinäkuuta 1930 – 21. maaliskuuta 1931 eli 261 päivän ajan. Hallitus muodostettiin [[Eduskuntavaalit 1929|1929 eduskuntavaalien]] perusteella kootun [[Kallion III hallitus|Kallion III hallituksen]] jälkeen.

Pääministeri [[Kyösti Kallio]] jätti hallituksensa eronpyynnön kommunistilehtien lakkauttamisesta käydyn välikysymysäänestyksen jälkeen huolimatta siitä, että hallitus oli saanut eduskunnalta melko selkeän luottamuslauseen. Presidentti [[Lauri Kristian Relander]] ja hallitustunnustelija [[P. E. Svinhufvud]] tarjosivat myös [[Lapuanliike|Lapuanliikkeelle]] mahdollisuutta osallistua hallitukseen, mutta se kieltäytyi.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66'', s. 90. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref> Svinhufvudin hallitus oli oikeistolaisempi kuin yksikään sen edeltäjistä; historioitsija [[Juha Siltala]]n määritelmän mukaan se oli ”kokoomuksen johtama ammattiministerihallitus, jota oli täydennetty muiden porvarillisten puolueiden oikeistosiipien ottopojilla”.<ref name="Zetterberg"> Seppo Zetterberg (toim.): ''Suomen historian Pikkujättiläinen'', s. 645. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1987.</ref> Lapuanliikkeen jyrkimmän siiven mielestä hallitus oli tästä huolimatta liian maltillinen. Heti hallituksen virkaanastumispäivänä tapahtui ensimmäinen ”lapualaisten” tekemä [[murha]], jonka uhriksi joutui työmies [[Yrjö Holm]]. Vain muutama päivä hallituksen nimityksen jälkeen eduskunnan [[perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunnan]] istuntoon tunkeutuneet aktivistit kaappasivat sieltä kommunistiset kansanedustajat [[Eino Pekkala]]n ja [[Jalmari Rötkö]]n, jotka kyyditettiin [[Lapua]]lle. Tämän jälkeen sisäministeri [[Erkki Kuokkanen]] määräsi kaikki kommunistiset kansanedustajat pidätettäviksi.<ref> Eskelinen, s. 90–92.</ref> Kaksi päivää myöhemmin järjestettiin [[talonpoikaismarssi]], mutta sekään ei pelottanut eduskuntaa, jonka [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattinen]] määrävähemmistö äänesti [[Ruotsalainen Kansanpuolue|RKP:n]] kanssa hallituksen ajamat [[kommunistilait]] ja [[tasavallan suojelulaki|tasavallan suojelulain]] lepäämään yli vaalien. Tällöin presidentti Relander hajotti eduskunnan ja määräsi uudet [[eduskuntavaalit 1930|vaalit]] lokakuulle. Eduskunnan hajotus kiihdytti lapualaisterroria ja muun muassa eduskunnan sosialidemokraattinen varapuhemies [[Väinö Hakkila]] kyyditettiin Lapualle. Presidentin ja hallituksen toive toteutui uuden eduskunnan hyväksyessä kommunistilait.<ref name="Zetterberg"/>

Kommunistilakien säätämisen jälkeen hallitus päätti panna kovan kovaa vastaan myös Lapuanliikkeelle. Liikkeen taltuttamiseen oli nyt poliittiset edellytykset, koska demokratian kaventamiseen tähdänneitä pyrkimyksiä ei voitu enää perustella kommunismin uhalla. Ratkaisevan sysäyksen Lapuanliikkeen vastaiselle toiminnalle antoi presidentti [[K. J. Ståhlberg]]in ja hänen puolisonsa [[Ester Ståhlberg]]in [[K. J. Ståhlbergin kyyditys|kyyditys]] [[Joensuu]]hun lokakuussa. Tämä teko sai maltillisen oikeiston sanoutumaan irti Lapuanliikkeestä. Kommunistien eristämisen jälkeen sosialidemokraattien ja maltillisten porvarien oli mahdollista ryhtyä puhdistamaan tasavallan oikeaa laitaa alun perin kommunisteja vastaan suunnattujen lakien avulla.<ref> Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 85. Helsinki: Otava, 1987.</ref>

Hallitus erosi [[Suomen presidentinvaali 1931|vuoden 1931 presidentinvaali]]n yhteydessä Svinhufvudin tultua valituksi uudeksi [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentiksi]].

== Kokoonpano ==
<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=18 | Nimeke =Svinhufvudin II hallitus | Julkaisu =valtioneuvosto.fi | Julkaisija =Valtioneuvosto | Viitattu =24.5.2010 | arkisto =https://web.archive.org/web/20140426215353/http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=18 | arkistoitu =26.4.2014 }}</ref>
{| {{Wikitable}}
|-style="text-align: center; background: #efefef; border-bottom: 2px solid gray;"
!Ministeri  
!Tehtävissä  
!Puolue  
|-
|'''[[Suomen pääministeri|Pääministeri]]'''<br/>[[Pehr Evind Svinhufvud]]
|<br/>4.7.1930 – 18.2.1931
|<br/>[[Kansallinen Kokoomus]]
|-
|'''Vt. pääministeri'''<br/>[[Juho Vennola]]
|<br/>18.2.1931 – 21.3.1931
|<br/>[[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
|-
|'''[[Ulkoasiainministeri]]'''<br/>[[Hjalmar J. Procopé|Hjalmar Procopé]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>amm.
|-
|'''[[Oikeusministeri]]'''<br/>[[Karl Söderholm]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
|-
|'''[[Sisäasiainministeri]]'''<br/>[[Erkki Kuokkanen]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Kansallinen Kokoomus]]
|-
|'''[[Suomen puolustusministeri|Puolustusministeri]]'''<br/>[[Albin Manner]]
|<br/>10.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
|-
|'''Apulaispuolustusministeri'''<br/>[[Albin Manner]]<br>[[Hugo Österman]]
|<br/>4.7.1930 – 10.7.1930<br>10.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]<br>amm.
|-
|'''[[Suomen valtiovarainministeri|Valtiovarainministeri]]'''<br/>[[Juho Vennola]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Kansallinen Edistyspuolue|Edistyspuolue]]
|-
|'''[[Opetusministeri]]'''<br/>[[Paavo Virkkunen]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Kansallinen Kokoomus]]
|-
|'''[[Maatalousministeri]]'''<br/>[[August Raatikainen]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]] 
|-
|'''Apulaismaatalousministeri'''<br/>[[Juho Koivisto (ministeri)|Juho Koivisto]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
|-
|'''Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri'''<br/>[[Rolf Witting]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]
|-
|'''[[Kauppa- ja teollisuusministeri]]'''<br/>[[Axel Solitander]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>amm.
|-
|'''[[Sosiaaliministeri]]'''<br/>[[Eino Tuomivaara]]
|<br/>4.7.1930 – 21.3.1931
|<br/>[[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]]
|-
|}

==Lähteet==
{{Viitteet}}

{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Suomen hallitus]]|Kommentti=[[4. heinäkuuta]] [[1930]] – [[21. maaliskuuta]] [[1931]] |Edeltäjä=[[Kallion III hallitus]]|Seuraaja=[[Sunilan II hallitus]]|Logo=[[Kuva:Flag of Finland.svg|60px|Suomi]]}}
{{Suomen hallitukset}}

[[Luokka:Suomen hallitukset]]
[[Luokka:P. E. Svinhufvud|Hallitus 2]]