Svekofenniset liuskealueet
Svekofenniset liuskealueet ovat jäänteitä noin 1900-miljoonaa vuotta sitten muodostuneesta Svekofennidien vuoristosta. Tämä vuoristo syntyi alun perin meren pohjassa sijainneista sedimenteistä ja vulkaniiteista. Vuoriston syntyessä ne muuntuivat gneissiksi ja migmaatiksi. Nykyisin liuskealueilla esiintyviä kivilajeja ovat myös metagrauvakat, fylliitit ja metavulkaniitit. Kuitenkin suurimmalta osaltaan nämä alueet ovat koostuvat turbidiittisedimenteistä ja vulkaanisista kaarikerrostumista. Sen sijaan näillä alueilla esiintyy vähän kvartsiitteja ja metakoglomeraatteja.
Näillä alueilla pintasyntyiset kivilajit ovat enimmäkseen syntyneet siten, että turbidiittivirtauksissa kasautunut hiekka, siltti ja savi on kerrostunut sedimenteiksi ja ne ovat metamorfoituneet. Nämä pintasyntyiset kivet ovat kiilleliusketta, kiillegneissiä, fylliittejä ja migmaatteja.
Näitä alueita ovat Savon-, Pohjanmaan-, Tampereen-, Saimaan-, Hämeen- ja Uudenmaan liuskealueet sekä Keski-Suomen granitoidikompleksin gneissi- ja liuskealueet ja Pirkkalan migmatiittialue. Nämä liuskealueet jakautuvat kahteen kategoriaan siten, että Turku-Kerimäki-linjan eteläpuolella on vanhempaa kaligranaatti-migmatiittialuetta ja tämän linjan pohjoispuolella nuorempaa leukotonaliitti-migmatiittialuetta.
Savon liuskealuelta Pielavedeltä löytyy Salonsaaren sarja, joka sisältää vulkaanista sekä grafiitti- ja silikaattipitoista ainesta. Tämä sarja sisältää karbonaattikiveä, serttejä ja mustaliusketta. Pielavedeltä löytyy myös Säviän sarja, josta löytyy sulfidimalmia ja kordieriitti-antofylliitti-gneissejä. Pielaveden alue muodostaa Rautalammin ja Pyhäsalmen alueiden kanssa alueen, josta löytyy gneissimäisiä tonaliitteja.
Pohjanmaan liuskealueella Etelä-Pohjanmaalla esiintyy plagioklaasi- ja uraliittiporfyyrejä. Ylivieskan seudulta löytyy kaarityyppisiä, enimmäkseen pyroklastisia metavulkaniitteja ja hiekka- ja savikiviä sekä koglomeraatteja.
Keski-Suomen granitoidikompleksin alueella Kurun Haukkamaan ja Parkanon Mustajärven alueilla on enimmäkseen happamia metavulkaniitteja. Keski-Suomen laajimmat liuskealueet löytyvät Saarijärveltä ja Haapamäeltä, missä esiintyy enimmäkseen subvulkaanisia, massiivisia, pyroklasklaasiporfyyrisiä ja intermediäärisiä kiviä.
Tampereen liuskealue ulottuu Kankaanpäästä Luhangan seudulle. Sen alueelta löytyy useita syväkivi-intruusioita. Näsijärven seudulta löytyy andalusiittiporfyloplasteja. Kankaanpään ja Mouhijärven seudulta löytyy andalusiittia, stauroliittia, muskoviittia, silimaniittia ja kalimaasälpää. Muskoviittia, silimantiittia ja kalimaasälpää löytyy myös Hämeenkyrön Kyröspohjan seudulla sijaitsevalta gneissi-migmatiittialueelta.
Pirkkalan migmatiittialueella esiintyvät migmatiitit ja gneissit ovat enimmäkseen muodostuneet turbidiittivirtauksien seurauksena. Alueella esiintyy karbonaattikiveä ja meta-areniitteja. Urjalassa on emäksisten metavulkaniittien muodostama nauhamainen alue.
Saimaan liuskealueella Parikkalan ja Punkaharjun seudulla metavulkaniitit ovat koostumukseltaan vaihtelevia. Metavulkaniittiesiintymiä löytyy myös Rantasalmen ja Virtasalmen seudulta. Virtasalmen alueelta löytyy karbonaatti-silikaattikiveä ja kuparimalmiesiintymiä.
Hämeen liuskealueelta löytyy vanhoja granitoideja ja kaligranaatteja. Hämeenlinnan-Forssan-Someron alueella on paljon metavulkaniittiesiintymiä.
Uudenmaan liuskealueella Kemiöstä Järvenpäähän ja Helsinkiin saakka ulottuvalla alueella on paljon felssisiä kiviä ja jonkin verran sedimentogeenisia karbonaattiikiviä. Felssisiä gneissejä ja liuskeita löytyy erityisesti Kemiön-Järvenpään alueelta. Pellingin alueelta lötyy useita sykliini-antikliinipareja.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yrjö Kähkönen: Merestä peruskallioksi Svekofenniset liuskealueet. Arkistoitu 25.9.2022. Viitattu 17.11.2022.