Lähdekoodi sivulle Surrealismi

[[Tiedosto:Ritratto di signora ignota.jpg|pienois|[[William Girometti]], ''Tuntemattoman naisen muotokuva'', 1972.]]
'''Surrealismi''' ({{k-fr|surréalisme}}, ’ylitodellisuus’) on [[Taidesuuntaus|taiteen]] ja [[Kirjallisuus|kirjallisuuden]] suuntaus, jossa pyritään tuomaan esiin ihmisen tiedostamaton ja [[Alitajunta|alitajuinen]]. Surrealismi syntyi 1920-luvun taitteessa, ja liikkeen perusteksti on runoilija [[André Breton]]in ''[[Surrealismin manifesti]]'' vuodelta 1924. Surrealismin lähtökohtina olivat [[dada]]ismi ja [[psykoanalyysi]]. Liikkeen huippukausi oli 1920-luvun loppupuolella ja 1930-luvulla, mutta sen vaikutus ulottui vuosikymmenten päähän. Kuvataiteen surrealismin tunnuspiirteitä olivat unenomaiset sommitelmat sekä muodon, tilan ja ajan vääristyminen. Surrealismin edustajia olivat muun muassa [[Max Ernst]], [[Joan Miró]], [[Paul Delvaux]], [[René Magritte]], [[Yves Tanguy]] ja [[Salvador Dalí]].<ref name="koppa"/>

== Historia ==

=== Syntyvaiheet ja perusteet ===

[[Kuva:André Breton.JPG|pienois|pysty|Runoilija-kriitikko [[André Breton]] oli surrealismin perustaja ja liikkeen johtaja kuolemaansa saakka.]]
Surrealismin perustaja André Breton luonnehti surrealismia [[Romantiikka|romantiikan]] ”tarttuvaksi hännäksi”, ja surrealisteihin vaikutti myös ranskalaisen [[Symbolismi kirjallisuudessa|symbolismin]] perintö. Surrealismin merkittäviä edeltäjähahmoja olivat ranskalaiset 1800-luvun runoilijat [[Arthur Rimbaud]], [[Isidore Ducasse]] ja [[Stéphane Mallarmé]].<ref>Kaitaro 2007, s. 139–140.</ref>

Surrealismi syntyi 1910-luvun ja 1920-luvun vaihteessa kirjallisena liikkeenä. Se irtautui [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] mielettömyyttä vastaan kapinoineesta [[Dada|dadaismista]], jonka surrealistit jättivät turhautuneina sen epärakentavasta [[nihilismi]]stä ja [[provokaatio]]ista. Teoreettista taustatukea surrealistit saivat psykiatri [[Sigmund Freud]]in kehittämästä [[psykoanalyysi]]stä, johon lääketieteen opiskelija André Breton oli tutustunut. Aluksi surrealistit hyödynsivät runoudessaan psykiatrisella klinikalla kuulemiaan outoja mielleyhtymiä sekä ennen nukahtamista mieleen tulevia outoja lauseita. Myöhemmin he kiinnostuivat myös [[Unennäkö|unista]], joissa ihmismieli yhdistelee asioita spontaanisti.<ref>Kaitaro 2007, s. 140–142.</ref> Surrealistien runous ja kirjallisuus käytti freudilaisia [[Vapaa assosiaatio|vapaan assosiaation]] menetelmiä vapauttaakseen mielen yksityisestä, järjen ja yhteiskunnan rajoittamasta maailmasta yllättäviä ja odottamattomia kuvia. He tekivät kokeiluja uudella ilmaisumuodolla, ”automaattisella kirjoituksella” eli ”[[automatismi]]lla”, jonka piti vapauttaa alitajuinen mielikuvitus.<ref name="metropolitan"/> Bretonin mukaan surrealiteetti ei ole todellisuuden ylä- tai alapuolella, vaan se sisältyy todellisuuteen.<ref>Kaitaro 2007, s. 146.</ref> Sanan ''surrealistinen'' Breton otti nykyisessä merkityksessään käyttöön vuonna 1920 ja sanan ''surrealismi'' vuonna 1922.<ref>Kaitaro 2001, s. 20.</ref>

Surrealistisen liikkeen perusteksti on runoilija-kriitikko André Bretonin ''[[Surrealismin manifesti]]'' vuodelta 1924. Tällöin Breton oli jo jättänyt dadaismin ja palannut vuonna 1919 kokeilemaansa surrealismiin. Runoilijat [[Paul Dermée]] ja [[Yvan Goll]] olivat perustaneet niin ikään surrealismiksi nimetyn kilpailevan ryhmän, mutta vain Bretonin ryhmän surrealismi jäi elämään.<ref>Kaitaro 2001, s. 39.</ref>

=== Kirjailijat ===

Surrealismin edustavimpia kirjailijoita olivat Bretonin ohella [[Louis Aragon]], [[René Crevel]], [[Robert Desnos]], [[Paul Éluard]], [[Pierre Reverdy]] ja [[Philippe Soupault]]. Ensimmäisenä surrealistisena tekstinä pidetään usein Bretonin ja Soupaultin [[proosaruno]]kokoelmaa ''[[Magneettikentät]]'' vuodelta 1919. Useimmat surrealistit olivatkin runoilijoita, mutta muutama heistä kokeili myös proosaa. Tyypillisimpiin surrealistisiin romaaneihin luetaan esimerkiksi Bretonin ''Nadja'', Crevelin ''Babylone'', Éluardin ''Capitale de la douleur'', Desnos’n ''La Liberté ou l’amour!'' sekä Aragonin ''Le Paysan de Paris''.<ref name="gale">{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Literary Movements for Students | Luku=Surrealism | Sivu=777–801 | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Gale | Vuosi=2009 | Isbn=978-1-4144-3719-4 | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Marxilaisuus ===

Surrealismista tuli kansainvälinen intellektuaalinen ja poliittinen liike, johon vaikuttivat myös [[Karl Marx]]in poliittiset ajatukset.<ref name="metropolitan">Voorhies, James: [http://www.metmuseum.org/toah/hd/surr/hd_surr.htm Surrealism]. Metropolitan Museum of Art, 2004. {{en}}</ref> Surrealismin politisoituminen alkoi vuonna 1925, kun surrealistit allekirjoittivat monien muiden intellektuellien kanssa vetoomuksen, jossa vastustettiin Ranskan siirtomaasotaa Marokossa. Surrealistit alkoivat näin tavoitella myös yhteiskunnallista ihmisen vapauttamista [[Kommunistinen vallankumous|proletariaatin vallankumouksen]] kautta, eikä vain ihmisen hengen vapauttamista. Monet liikkeen johtohahmot liittyivät [[Ranskan kommunistinen puolue|kommunistiseen puolueeseen]], mutta osa jäsenistä jättäytyi epäpoliittisina kokonaan pois liikkeestä, kuten Soupault, tai erotettiin siitä. Liikkeen jätti myös sellaisia surrealisteja, jotka halusivat alistaa kirjallisen ilmaisunsa suoraan politiikalle, kuten Aragon. Surrealistien ja marxilaisten välit menivät poikki vuonna 1935, kun Breton tuki [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] arvostelua ja erotettiin vallankumouksellisten kirjailijoiden liitosta. Surrealistit jatkoivat kuitenkin poliittista osallistumistaan itsenäisesti muilla tavoin.<ref>Kaitaro 2001, s. 55–60.</ref>

=== Kuvataiteilijat ===

[[Tiedosto:Salvador Dali NYWTS.jpg|pienois|pysty|Eksentrinen [[Salvador Dalí]] oli merkittävä surrealistinen taidemaalari.]]
Surrealistirunoilijat eivät aluksi halunneet olla tekemisissä kuvataiteilijoiden kanssa, koska he uskoivat maalaamisen, piirtämisen ja veistämisen olevan liian vaivalloisia prosesseja spontaaniin ja estottomaan ilmaisuun. He kääntyivät kuitenkin hyväksymään kuvataiteet. Ensimmäisiä surrealistisia kuvataiteilijoita olivat [[Max Ernst]], [[André Masson]], [[Joan Miró]] ja [[Man Ray]].<ref name="metropolitan"/> Ensimmäinen surrealistien maalaustaiteen yhteisnäyttely oli vuonna 1925. Mukana olivat muun muassa [[Hans Arp]], [[Giorgio de Chirico]], Max Ernst, Joan Miró ja [[Pablo Picasso]].<ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3987"/> [[René Magritte]]sta tuli 1927 surrealistisen kuvataiteen johtohahmo. Hän maalasi eroottisia kohteita unenomaisissa ympäristöissä. [[Salvador Dalí]] vuodesta 1929 alkaen, [[Paul Delveaux]] ja [[Yves Tanguy]] kehittivät illusionistisen surrealismin tyylin.<ref name="metropolitan"/>

=== Kansainvälistyminen ja julkaisutoiminta ===

Surrealismi levisi Ranskasta aluksi muun muassa Belgiaan, Jugoslaviaan, Tšekkoslovakiaan ja Isoon-Britanniaan, ja myöhemmin myös Euroopan ulkopuolelle. Kansainvälisiä näyttelyitä liike järjesti vuosien 1935–1959 välillä ympäri maailmaa. Surrealistit julkaisivat myös useita omia lehtiään aina vuoteen 1969 saakka, tai kirjoittivat muiden julkaisemissa lehdissä, joista ''Minotaure'' (1933–1939) oli surrealistien äänitorvi 1930-luvulla.<ref>Kaitaro 2001, s. 60–63.</ref>

=== Toisen maailmansodan jälkeen ===

Euroopan surrealistinen liike hajosi toisen maailmansodan alkaessa. Moni surrealisti siirtyi Yhdysvaltoihin, missä suuntaus jatkoi kukoistustaan.<ref name="metropolitan"/> Surrealistinen liike jatkoi virallista elämäänsä vuoteen 1969 asti, jolloin ryhmä lopetti toimintansa kykenemättömänä enää toimimaan koossapitävän johtohahmonsa Bretonin kuoleman vuonna 1966 jälkeen. Yksittäiset surrealistit jatkoivat sen jälkeen omilla tahoillaan ja erillisissä ryhmissään.<ref>Kaitaro 2001, s. 63–64.</ref>

== Surrealistinen kirjallisuus ==

{{Pääartikkeli|[[Surrealismi (kirjallisuus)]]}}

Surrealistien suosikkiteemoja oli [[rakkaus]], ja etenkin rakkauden kyky voittaa järki. Surrealistit kuvailivat myös usein ihmiskehoa, etenkin naisen kehoa, joskus neutraalisti, joskus kursailemattoman seksuaalisesti. Surrealistien runoissa esiintyy usein myös luontoon liittyviä kuvia, yleensä joko erillisiä kuvia edustamassa luonnon eri puolia, tai laajoja kuvia luonnon elementeistä, kuten vedestä, maasta ja tulesta.<ref name="gale"/>

Surrealistiset kirjailijat käyttivät luomisprosessissa [[Automatismi|automaattikirjoitus]]ta, jossa sanat, kirjaimet tai tekstipätkät valittiin sattumanvaraisesti ja liitettiin yhteen mielivaltaisessa järjestyksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_mo_surrealismi.htm | Nimeke=Surrealismi, Alitajunnan ja ylitodellisen kuvia | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Viitattu=25.6.2009 | Arkisto=https://web.archive.org/web/20081211021248/http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_mo_surrealismi.htm | Arkistoitu=11.12.2008}}</ref> Muita keinoja olivat kuvakieli, jolla esitetään muun muassa esineitä, tunteita ja metafyysisiä ajatuksia; sekä toisiinsa liittymättömien, usein vastakkaisten, sanojen asettelu vierekkäin.<ref name="gale"/>

Surrealistit kirjoittivat [[Kielioppi|kieliopin]] mukaisesti eivätkä rikkoneet kertovia ja muita konventioita tai perinteistä [[säe]]rakennetta. Sen sijaan surrealistit rikkoivat lukijan loogisia odotuksia. Surrealistit yhdistelivät mahdollisimman kaukana olevia asioita toisiinsa. He eivät kuitenkaan asettaneet näitä asioita rinnakkain, vaan he rinnastivat asiat [[Metafora|metaforisesti]] eli muodostivat [[runokuva]]n. Surrealistinen runo pakottaa lukijan tulkitsemaan jommankumman tai molemmat runokuvan elementeistä metaforisesti välttääkseen kirjaimellisen tulkinnan sisäisen ristiriidan ja järjettömyyden. Surrealistit eivät yhdistelleet sanoja sattumanvaraisesti, vaan teksteissä on sanojen merkityksiin ja äänteisiin liittyviä [[Assosiaatio (psykologia)|assosiaatio]]ita. Puhtaan automaattikirjoituksen rooli surrealistien tuotannossa jäi lopulta vähäiseksi.<ref>Kaitaro 2007, s. 142–145.</ref>

Jotkut surrealistit kirjoittivat myös näytelmiä. Surrealistien suurin vaikutus teatteriin oli kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen syntyneen [[Absurdi teatteri|absurdin teatterin]] vaikuttajana. Absurdissa teatterissa ei tosin surrealistien tavoin pyritty synnyttämään kauhuun myönteistä ja rakentavaa suhtautumista, vaan siinä ihmiselämä nähtiin merkityksettömänä ja absurdina.<ref name="gale"/>

== Surrealistinen maalaustaide ==

[[Tiedosto:Muiston pysyvyys.jpg|pienois|Salvador Dalín ''[[Muiston pysyvyys]]'' (1931) on surrealistisen maalaustaiteen tunnetuimpia teoksia.<ref name="gale"/>]]
Maalaustaiteessa surrealismille tunnusomaisia piirteitä ovat tunnelmaltaan epätodelliset sommitelmat, joissa on vertauskuvallisuutta ja omalaatuisesti käytettyjä aika- ja tilasuhteita.<ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3987"/><ref name="Spectrum"/><ref name="Weilin + Göös"/>

Surrealistista maalaustaidetta on kahdentyyppistä. [[André Masson]] kehitti automaattipiirustuksen, joka oli kuvallinen vastine surrealistiselle automaattikirjoitukselle. Spontaania ja materiaalien autonomiaa hyödyntävä tyyli saattoi päätyä lopulta täydelliseen [[abstraktio]]on. Tämän suunnan kehittäjiä olivat myös [[Joan Miró]], [[Yves Tanguy]], [[Roberto Matta]], [[Arshile Gorky]] ja [[Jean-Paul Riopelle]]. Surrealistisen maalaustaiteen toinen suunta oli asioiden yhdisteleminen yllättävällä tavalla tai kuvaaminen poikkeavasti, usein tarkoituksella ja harkiten. Tähän suuntaukseen kuuluivat esimerkiksi [[Salvador Dalí]] ja [[René Magritte]]. Surrealismin figuratiiviseen ääripäähän sijoittuva Dalí noudatti kuvataiteiden akateemisten sääntöjen mukaista esitystapaa, joka kuitenkin etsi mallinsa mielivaltaisilta vaikuttavista mielleyhtymistä.<ref>Kaitaro 2007 (''Salvador Dalí – Surrealisti!''), s. 91–93.</ref>

== Surrealistinen valokuvaus ==

Surrealistiset valokuvaajat, kuten [[Man Ray]], yhdistivät unta ja todellisuutta käyttämällä tekniikoinaan esimerkiksi [[päällekkäisvalotus]]ta, yhdistelmäpainatusta, [[montaasi]]a, solarisaatiota, kiertoa ja vääristystä. Surrealistisissa valokuvissa tavallisillekin aiheille annettiin kokonaan uusia merkityksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.metmuseum.org/toah/hd/phsr/hd_phsr.htm | Tekijä= | Nimeke=Photography and Surrealism | Ajankohta=10/2004 | Julkaisija=Metropolitan Museum of Art | Viitattu=13.9.2021 | Kieli={{en}} }}</ref>

== Surrealistinen elokuva ==

Surrealistinen elokuva käyttää surrealistisen kirjallisuuden keinoja liittäen yhteen usein ristiriitaisia ja häiritseviä kuvia. Tunnetuin varhainen surrealistinen elokuva on [[Luis Buñuel]]in ja [[Salvador Dalí]]n ''[[Andalusialainen koira]]'' (1928), joka nostatti ilmestyessään paljon kohua. Buñuel jatkoi surrealistisen elokuvan tekemistä aina 1970-luvulle saakka. Uudempia surrealistisia elokuvia on esimerkiksi [[Cameron Crowe]]n ohjaus ''[[Vanilla Sky]]'' (2001).<ref name="gale"/>

== Surrealismi Suomessa ==

Suomessa surrealismista kiinnostuttiin viiveellä, eikä Suomessa 1900-luvulla toiminut yhtään varsinaista surrealistiryhmää. Surrealistisen taiteen taustalla olevat aatteelliset pyrkimykset eivät koskaan rantautuneet Suomeen, vaan surrealismin vaikutus rajoittui useimmiten tiettyihin taiteellisiin ja kirjallisiin tyylipiirteisiin.<ref name="kaitaro-2001-suomi">Kaitaro 2001, s. 183–186.</ref>

[[Olavi Paavolainen]] mainitsi surrealismin ohimennen vuonna 1929 teoksessaan ''[[Nykyaikaa etsimässä]]''. Surrealismia koskevia kirjoituksia alkoi ilmestyä suomeksi vasta 1940-luvulla. Surrealistista runoutta käänsi ranskasta [[Aale Tynni]] kokoelmassa ''Tulisen järjen aika'' (1962), ja runoilija [[Väinö Kirstinä]]n käännös ''Surrealismin manifestista'' julkaistiin vuonna 1970. Kaksituhatluvulla suomeksi on alettu kääntää joitain muitakin surrealismin keskeisiä tekstejä.<ref name="kaitaro-2001-suomi"/>

[[Helsingin taidehalli]]ssa järjestettiin vuonna 1934 ruotsalaisten surrealistien Halmstad-ryhmän näyttely. Kolmekymmentäluvulla surrealismi herätti kiinnostusta kuvataiteilijoissa erityisesti Turussa, ja turkulainen [[Otto Mäkilä]] käyttikin taiteessaan joitain surrealistisen taiteen tyylipiirteitä ja elementtejä.<ref name="kaitaro-2001-suomi"/> Hänen perustamansa [[Ryhmä 9]] oli kiinnostunut myös surrealismista.<ref name="RK"/><ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3987"/> Surrealismia hyödynsivät suomalaisista taidemaalareista Mäkilän lisäksi muun muassa [[Arvid Broms]], [[Alpo Jaakola]], [[Max Salmi]], [[Erkki Sakari Heinonen]] ja [[Juhani Linnovaara]] sekä graafikoista [[Simo Hannula]], [[Antti Nieminen]], [[Väinö Rouvinen]], [[Juha Tammenpää]] ja [[Tuula Lehtinen]].<ref name="kaitaro-2001-suomi"/><ref name="TS1"/>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaitaro, Timo | Nimeke=Runous, raivo, rakkaus. Johdatus surrealismiin | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Isbn=951-662-834-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaitaro, Timo (toim. Katajamäki, Sakari & Veivo, Harri) | Nimeke=Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus | Luku=Surrealismi kirjallisena avantgardena | Vuosi=2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Isbn=978-952-495-030-5}}
* ''Otavan Iso Fokus. Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja'', osa 6, s. 3987. Helsingissä: Otava, 1974. ISBN 951-1-01236-3.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Valkonen, Markku & Kaitaro, Timo & Aguer Teixidor, Montse | Nimeke=Salvador Dalí – Surrealisti! | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Espoo Museum of Modern Art | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-5509-13-7}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="koppa">{{Verkkoviite | Osoite=https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/modernismi/1900-luvun-modernismi/surrealismi | Tekijä=Vallius, Antti | Nimeke=Surrealismi | Ajankohta=9.9.2010 | Julkaisu=Taidehistorian aikajana | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Koppa | Viitattu=10.9.2021 | arkisto=https://web.archive.org/web/20210118013643/https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/modernismi/1900-luvun-modernismi/surrealismi | arkistoitu=18.1.2021 }}</ref><ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3987">Otavan Iso Fokus, s. 3987</ref>
<ref name="RK">Kallio, Rakel: ”Surrealismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Taiteen pikkujättiläinen | Sivu=711–714 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 | Isbn=951-0-16447-X}}</ref>
<ref name="Spectrum">Hakusana surrealismi teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 11. osa, Sip–Tal | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Isbn=951-0-07250-8}}</ref>
<ref name="TS1">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.ts.fi/kulttuuri/1074006584 | Tekijä=Antinluoma, Iina | Nimeke=Miehistä surrealismia ja tarkkaa ajankuvaa | Julkaisu=Turun sanomat | Ajankohta=12.11.2004 | Viitattu=13.4.2023}}</ref>
<ref name="Weilin + Göös">Hakusana surrealismi teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Isbn=951-35-4478-8}}</ref>
}}

== Kirjallisuutta ==
{{Realismit}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Breton, André | Nimeke=Surrealismin manifesti. Ensimmäinen manifesti 1924 | Selite=(Manifeste du surréalisme, 1924.) Suomentanut sekä johdannolla ja jälkisanoilla varustanut Väinö Kirstinä. 2. uusittu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Taide | Vuosi=1996 | Isbn=951-608-023-5}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Surrealismi | Selite=Teksti ja kuvat: Giovanna Uzzani. Suomennos. Kuvataiteen maailma -sarja | Julkaisija=Firenze: Scala; Oslo: Spektrum | Vuosi=2010 | Isbn=978-88-8117-980-0}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Surrealism}}
* [http://www.archive.org/search.php?query=subject:%22Surrealism%22 Surrealistisia elokuvia] Internet Archivessa. {{en}}
* [http://www.elitisti.net/summary.php?list=Surrealismi Yhteenveto sivustolla käsitellyistä surrealistisista elokuvista]. ''Elitisti''.
* [http://www.centrepompidou.fr/education/ressources/ENS-surrealistart-EN/ENS-surrealistart-EN.htm Pompidou-keskuksen surrealismi-tietosivut]' {{Wayback|1=http://www.centrepompidou.fr/education/ressources/ENS-surrealistart-EN/ENS-surrealistart-EN.htm |päiväys=20100209210446 }}. {{Monta kieltä|en|fr}}

{{Länsimainen taide}}
[[Luokka:Surrealismi|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]