Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on vuonna 2000 perustettu kaikkien kalastusta harrastavien yhteinen järjestö. Sen perustajia ovat Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry ja Suomen Urheilukalastajain Liitto ry. Keskusjärjestö edistää vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö osallistuu kalavesien ja kalakantojen hoitoon kouluttamalla vapaa-ajankalastajia ja toimimalla kalatalousalueissa. Se myös ylläpitää ja kehittää vapaa-ajankalastusta neuvomalla alan harrastajia, julkaisemalla kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyviä oppaita ja järjestämällä kilpailuja. Lisäksi järjestö lisää nuorten kalastusharrastusta laajoilla kampanjoilla ja seurojen kerhotoiminnalla. Etujärjestönä järjestö edistää vapaa-ajankalastusta kalastushallinnossa ja muussa päätöksenteossa ja toimii vapaa-ajankalastajien kansainvälisissä järjestöissä.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön organisaation muodostavat 13 alueellista Vapaa-ajankalastajapiiriä. Vapaa-ajankalastajapiirien jäseniä ovat puolestaan kunkin piirin alueella toimivat kalastusseurat. Kalastusseurojen jäseniä ovat kalastuksenharrastajat.
13 piirijärjestöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on noin 490 kalastusseuraa, joissa jäseniä on yhteensä noin 36 000, ja ne muodostavat 13 vapaa-ajankalastajapiiriä.
Vapaa-ajankalastajapiirit yhdistävät alueidensa kalastus- ja eräseuroja toimintaan kalavesillä ja kalatalousalueissa, huolehtivat harrastuksen edistämisestä, vapaa-ajankalastajien neuvonnasta ja edunvalvonnasta sekä vilkkaasta kilpailutoiminnasta. Vapaa-ajankalastajapiirien edustajat päättävät keskusjärjestön kokouksissa SVK:n toiminnasta ja hallinnosta. Seurat kuuluvat piirien kautta keskusjärjestöön ja saavat järjestön palvelut ja jäsenedut.
Piirijärjestöjen jäsenyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön kuuluu kalastus- ja eräseuroja koko Suomesta. Ne järjestävät jäsenilleen ja muille kalastuksesta kiinnostuneille erilaisia kalastus- ja kalankäsittelytapahtumia, ohjaavat nuoria kalastuksen pariin nuorisokerhojensa ja kalakummiensa avulla sekä järjestävät runsaasti kalastuskilpailuja. Seuroilla on omia kalamajoja tai muita tukikohtia. Monet seurat järjestävät jäsenilleen myös kalastusmatkoja.
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosikokous ja hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SVK:n ylin päättävä elin on vuosikokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Vuosikokouksessa päätöksiä tekevät Etelä-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon vapaa-ajankalastajien piiri sekä muiden keskusjärjestön jäsenten nimeämät edustajat. Keskusjärjestön käytännön toimintaa johtaa hallitus.
Toimikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallituksen apuna toimivat kala- ja ympäristötoimikunta, kilpailutoimikunta, matkailutoimikunta, nuoriso- ja perhetoimikunta sekä viestintätoimikunta.
Kala- ja ympäristötoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kala- ja ympäristötoimikunnan tehtävänä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä on tukea vastuullisen, ekologisesti tietoisen vapaa-ajankalastuskulttuurin edistämistä Suomessa. Toimikunta järjestää koulutuksia virkistyskalastajaedustajille, parantaa heidän valmiuksiaan sekä aktivoi toimintaa. Toimikunnalta voidaan kysyä mielipidettä ja neuvonantoa kalavesien hoitoa, ympäristökysymyksiä, kilpailujen kehittämistä ja muita ajankohtaisia asioita koskien.
Kestävän vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi ja kalakantojen hoitamiseksi toimikunta ohjaa vapaa-ajankalastajia hyödyntämään monipuolisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Vapaa-ajankalastajia perehdytetään samalla elinympäristökunnostuksiin ja niiden merkitykseen kalakantojen hoidossa. Toiminnassa korostetaan kalastuksen ohjauksen ja säätelyn merkitystä osana kalakantojen hoitoa. Kalastuksen harrastajille selvitetään myös uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen suojelutarpeita vapaa-ajankalastuksen ohjauksessa. Ympäristökasvatuksella toimikunta pyrkii edistämään vastuullista vapaa-ajankalastusta, vähentämään vapaa-ajankalastajien aiheuttamia häiriöitä sekä ranta- ja saaristoluonnon roskaamista ja kulumista.
Kilpailutoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kilpailutoiminnan kautta järjestäytyneitä vapaa-ajankalastajia pyritään aktivoimaan ja näyttämään esimerkkiä muille kanssaihmisille hyvistä ympäristökäytännöistä luonnossa liikuttaessa.
Järjestön kilpailutoiminta on varsin vilkasta niin seura-, piiri- kuin valtakunnankin tasolla. Kansallinen kalastuskilpailutoiminta liikuttaa arviolta noin 20 000 harrastajaa eri kalastuskilpailujen parissa. SM-tason kilpailutapahtumia eri kalastustavoissa järjestetään vuosittain noin kaksikymmentä. SVK osallistuu myös aktiivisesti edustusjoukkueillaan kansainväliseen kalastuskilpailutoimintaan. Järjestö on jäsenenä kansainvälisessä kilpakalastusliitto CIPS:ssä. Kilpailulajeina ovat muun muassa pilkintä, mormuskointi, onginta sekä perhokalastus. Kansainvälisten kilpailujen tavoitteena on lisätä myös kansojen välistä yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä.
SVK:n kilpailutoiminnasta vastaa kilpailutoimikunta yhdessä neljän lajikohtaisen alajaoston kanssa.
Matkailutoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailutoimikunta valistaa kotimaisia kalastusmatkailijoita ja matkailukalastajia säädöksistä, kalastustavoista ja -välineistä, kalastuskohteista, kalastuslupajärjestelmästä ja erityisten vesistöalueiden, kuten raja- ja luonnonlohijokien erikoispiirteistä. Tietoa jaetaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä, Vapaa-ajankalastajan kalenterissa, internetissä ja esitteissä. Toimikunta järjestää vuosittain Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkoja ulkomaille ja kotimaahan.
Toimikunta edistää kalastajille suunnattujen palvelujen kehittämistä. Kalastusmatkailun parissa toimiville palvelu- ja majoitusyrittäjille tuotetaan tietoa eri kalastusmuodoista, kalastuspakettien tuotteistamisesta, kalastuslupajärjestelmästä ja kalastusmatkailuun liittyvistä säännöksistä.
Toimikunta osallistuu kalastusmatkailun kehittämiseen hankkeissa ja työryhmissä.
Vapaa-ajankalastajapiireissä toimivat matkailuvastaavat toimivat oman alueensa kalastusmatkailun yhdyshenkilöinä.
Nuoriso- ja perhetoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoriso- ja perhetoimikunta edistää kalastusharrastusta lasten, nuorten ja perheiden keskuudessa järjestämällä resursseja seuroille nuorisotyön tekemiseen. Toimikunta järjestää kerhoille ohjausapua sekä materiaaleja toimintaan. Toimikunta järjestää myös ohjaustoimintaan perehdyttävää koulutusta seura- ja piiritoimijoille. Lisäksi toimikunta tukee järjestettäviä leirejä ja järjestää vuosittain nuorten SM-toimintakilpailun sekä toimittaa nuorten onki- ja perhepäiviin palkintomitalit.
Keskeisenä osana toimintaa ovat kampanjat, joissa tavoitetaan vuosittain jopa kymmeniä tuhansia nuoria. Kampanjoissa opastetaan koululaisia ja perheitä kalastuksessa sekä lisätään kalastustietoutta jaettavalla esitemateriaalilla sekä tietoiskuilla. Tunnetuimpana nuorisohankkeena on toiminut Kaverin Kanssa Kalaa-kampanja, jossa on kahdenkymmenen vuoden aikana opastettu jo yli 300 000 koululaista kalastuksen saloihin.
Sähköisinä viestintävälineinä toimivat Fisuun.fi-nettisivut sekä Fisuun-facebooksivusto. Painetun materiaalin kärkituotteena toimii Kireitä siimoja -opas.
Viestintätoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viestintä on edellytys Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jokapäiväiselle toiminnalle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Hyödyntäessään viestintää muiden toimintojensa tukena järjestö voi toimia haluamallaan tavalla ja toteuttaa tavoitteensa.
Viestintätoimikunta seuraa ja arvioi keskusjärjestöä ja sen toimintaympäristöä viestinnän näkökulmasta. Se osallistuu keskusjärjestön strategiseen kehittämiseen laatimalla ja ottamalla käyttöön viestintästrategian sekä osallistamalla järjestön eri organisaatiotasoja sen käyttöön osana jokapäiväistä toimintaa. Strategian pohjalta toimikunta suunnittelee, ohjaa ja arvioi järjestön arkiviestintää sekä osallistuu tapahtumaviestinnän suunnitteluun. Viestintästrategian kautta toimikunta auttaa myös järjestöä profiloitumaan ja vaikuttamaan omaan imagoonsa.
Tiedotuksen ja informoinnin ohella viestintätoimikunta suunnittelee, ohjaa ja arvioi keskusjärjestön tapahtumien ja tuotteiden markkinointia. Lisäksi se toimii osaltaan sekä toimi- että luottamushenkilöiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi järjestöön. Toimikunta kannustaa myös vapaa-ajankalastajapiirejä nimeämään itselleen tiedottajat, joille se mahdollisuuksien mukaan järjestää viestintään liittyvää koulutusta.
Julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurojen jäsenet saavat jäsenmaksuaan vastaan muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden.