Stoningtonin saari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
East Base Stoningtoninsaarella

Stoningtonin saari on kalliosaari, joka sijaitsee Margueritenlahdella Etelämantereella. Stoningtonin saari on 750 metriä pitkä ja 370 m leveä. Se on ollut aiemmin yhdistyneenä mantereen jäätikköön kinostuneella lumella. Stoningtonin naapurisaaria ovat muun muassa Neny-saari ja Karhusaari.

Stoningtonin saari valittiin yhdysvaltalaisen United Service -retkikunnan itäiseksi tukikohdaksi tutkimusretkellä 1939-1941. Se sai nimensä connecticutilaisen Stoningtonin sataman mukaan. Stonington oli kotisatama alukselle, joka purjehti Etelämantereelle 1820.[1] Tukikohtaa käytti myös British Antarctic Survey. Tukikohta oli käytössä helmikuuhun 1975 ja kunnostettiin uudelleen käyttöön 1992.[2] Mökit ovat suojeltuja Antarktiksen sopimuksen nojalla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Parfit, Michael (March 1993). "Reclaiming a Lost Antarctic Base". National Geographic 183 (3): 110–126. 
  2. ↑ Stonington Island - Antarctic Historic Site and Monument British Antarctic Survey, Natural Environmental Research Council. Viitattu 3.4.2016.
  3. ↑ Stonehouse, Bernard (2002). Encyclopedia of Antarctica and the Southern Oceans. John Wiley and Sons. ISBN 0-471-98665-8. 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stoningtonin_saari&oldid=15632891”