Stockholms Segelflygklubb
| Stockholms Segelflygklubb | |
|---|---|
 Kerhon käyttämä Långtoran lentokenttä kesäkuussa 2002. |
|
| Perustettu | 1935 |
| Perustaja | Bertil Florman |
| Toimiala | purjelento |
| Jäsenet | ~200 |
| Puheenjohtaja | Olle Ahlberg[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Stockholms Segelflygklubb (lyh. SSFK) on tukholmalainen purjelentokerho, jolla oli noin 200 aktiivista jäsentä vuonna 2018. Kerho toimii Långtoran lentokentältä Enköpingin kunnassa, ja antaa lentokoulutusta purjelentolupakirjaa ja sen lisälupakirjoja (esim. moottoripurjelento- tai taitolentolupakirjoja) varten.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stockholms Segelflygklubbin perusti Bertil Florman Bromman lentokentällä vuonna 1935. Kerholaiset alkoivat rakentaa pian perustamisen jälkeen kahta Anfänger-purjelentokonetta. Alkuvuosien lentotoiminta rajoittui koulutuslentoihin kunnes SSFK sai vuonna 1939 ensimmäisen suorituskykyisemmän Grunau Baby -purjelentokoneensa. Kerhon konekanta kasvoi merkittävästi vuonna 1940, kun se sai käyttöönsä uudet Weihe, Fi-1 ja Moswey III -purjelentokoneet. Kerho sai käyttöönsä myös viidennen Grunau Babyn. Tukholman eri purjelentotoimijat yhdistyivät vuonna 1942 SSFK:n alle, ja kerho muutti Skarpnäckiin.[2] Kerho oli 1940-luvulla Ruotsin suurin ja aktiivisin lentokerho.[3] Kerhon ensimmäinen Klemm 25 -hinauskone hankittiin vuonna 1946. Ruotsin ilmavoimat luovutti kerholle vuonna 1953 yhden DFS Kranichin, jolla aloitettiin alkeiskouluttaminen kaksipaikkakoulutuksena. Kerhon sai ensimmäisen Bergfalke-purjekoneensa vuonna 1959, ja tyyppi oli edelleen sen käytössä 2010-luvun lopulla.[2]
Kerhon lentotoiminta sen nykyisin käyttämällä Långtoran lentokentällä käynnistyi vuonna 1967, mutta lennot Skarpnäckin kentältä jatkuivat aina vuoteen 1980. Långtora tarjosi kerhon käyttöön aiempaa huomattavasti laajemman ilmatilan. Kerho sai vuonna 1967 käyttöönsä myös ensimmäisen lujitemuovirakenteisen kaksipaikkaisen Schleicher ASK 21 -purjelentokoneen.[2]
Konekanta laajeni vähitellen yksipaikkaisiin lujitemuovikoneisiin ja kerho hankki Dimona-moottoripurjekoneen. Kerho sai käyttöönsä vuonna 2004 uuden kaksipaikkaisen DG-1000-purjelentokoneen ja vuonna 2007 kaksi Duo Discusta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kontakta oss ssfk.se. Stockholms Segelflygklubb. Arkistoitu 28.3.2019. Viitattu 28.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Zuiderveld, Roland: Om klubben ssfk.se. 3.3.2018. Stockholms Segelflygklubb. Arkistoitu 28.3.2019. Viitattu 28.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma 3: PIK-sarjan lentokoneet, s. 74–75. Kerava: Omakustanne, 1995. ISBN 951-96866-1-4.