St. Georgen puolustus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
St. Georgen puolustus
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
a8 musta torni
b8 musta ratsu
c8 musta lähetti
d8 musta kuningatar
e8 musta kuningas
f8 musta lähetti
g8 musta ratsu
h8 musta torni
b7 musta sotilas
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
e7 musta sotilas
f7 musta sotilas
g7 musta sotilas
h7 musta sotilas
a6 musta sotilas
e4 valkea sotilas
a2 valkea sotilas
b2 valkea sotilas
c2 valkea sotilas
d2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
a1 valkea torni
b1 valkea ratsu
c1 valkea lähetti
d1 valkea kuningatar
e1 valkea kuningas
f1 valkea lähetti
g1 valkea ratsu
h1 valkea torni
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Siirrot 1.e4 a6
ECO B00
Nimen alkuperä Pyhä Yrjö
Avausperhe Puoliavoimet pelit
Muut nimet Bakerin puolustus, Birminghamin puolustus
Chessgames.com opening explorer
Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.

St. Georgen puolustus, myös Bakerin puolustus tai Birminghamin puolustus, on shakkiavaus, joka alkaa siirroilla

1.e4 a6

Brittiläinen kansainvälinen mestari Michael Basman on tutkinut paljon avauksen teoriaa ja myös nimennyt avauksen Pyhän Yrjön (engl. Saint George) mukaan.

St. Georgen puolustus on mustan kaikista vastauksista vasta yhdenneksitoista suosituin vastaus valkean 1.e4-siirtoon.[1] Avaus on harvinainen huipputasolla. Ehkä kaikkein kuuluisin tämän avauksen peli käytiin vuonna 1980, kun Anthony Miles voitti hallitsevan maailmanmestarin Anatoli Karpovin mustilla käyttäessään St. Georgen puolustusta.[2]

Valkean yleisin jatko on 2.d4, joka vahvistaa entisestään valkean sotilaskeskustaa.[3] Avauksen pääjatko on 1.e4 a6 2.d4 b5. Peli voi jatkua tästä esimerkiksi 3.RF3 Lb7 4.Ld3 e6 5.0-0 Rf6 tai 3.c4 e6 4.cxb5 axb5 5.Lxb5 Lb7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael Basman (1982). Play the St. George. Pergamon chess openings. ISBN 0-080297-18-8.
  • Eric Schiller (2002). Unorthodox Chess Openings, Second Edition, Cardoza. ISBN 1-58042-072-9. p. 32

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]