Sota näköpiirissä -kriisi
Sota näköpiirissä -kriisi (saks. Krieg-in-Sicht-Krise, ransk. crise Krieg-in-Sicht) oli Saksan ja Ranskan välille vuonna 1875 syntynyt poliittinen kriisi, jonka Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck synnytti vihjailemalla Saksan lehdistössä sodan mahdollisuudesta maiden välillä. Kriisi päättyi ulkovaltojen väliintulon myötä Bismarckin ja Saksan kannalta diplomaattisen tappioon.
Tapahtumien taustalla oli Bismarckin huolestuminen siitä, miten nopeasti Ranska oli toipunut vuosien 1870–1871 sodasta. Hän pelkäsi Ranskan tavoittelevan revanssia ennemmin tai myöhemmin. Ratkaiseva yllyke oli maaliskuussa 1875 Ranskan uusi armeijalaki, jolla upseeriston määrää lisättiin. Bismarck päätti estää Ranskan enemmän vahvistumisen ehkäisysodalla tai sellaisella uhkaamalla ja alkoi levittää vihjauksia sodasta Saksan lehdistön kautta.[1] Tunnetuin oli 8. huhtikuuta Die Post -sanomalehdessä ilmestynyt artikkeli Ist Krieg in Sicht? (”Onko sota näköpiirissä?”).[2] Vastavetona Ranskan ulkoministeri Louis Decazes esiintyi toukokuun alussa Lontoossa ja vaati Britanniaa sekä Venäjää ryhtymään toimiin Saksan hyökkäysaikeita vastaan.[3] Pyynnön seurauksena Britannian pääministeri Benjamin Disraeli vaati Bismarckia rauhoittamaan tilanteen ja Venäjän tsaari Aleksanteri III matkusti ulkoministerinsä Aleksandr Gortšakovin kanssa Berliiniin vetoamaan henkilökohtaisesti Ranskan puolesta. Tämän jälkeen Bismarckin oli pakko taipua antamaan rauhoittavia lausuntoja ja kriisi laukesi. Tapaus osoitti Bismarckin epäonnistuneen pyrkimyksissään eristää Ranska poliittisesti kolmen keisarin liiton avulla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kalervo Hovi: Wienin kongressista ensimmäiseen maailmansotaan, s. 677–678. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
- ↑ Krieg-in-Sicht-Krise (saksaksi) Universal-Lexikon. Viitattu 24.6.2013.
- ↑ Ihmiskunnan kronikka 1861–1937, s. 802. Gummerus 1988.