Sisäinen motivaatio

Sisäinen motivaatio kumpuaa yksilön sisältä eikä siten ole ulkopuolelta ohjattavissa. Sen ydinkäsitteenä voidaan pitää autonomiaa eli omaehtoisuutta. Sisäisesti motivoitunut ihminen nauttii tekemisestä itsestään tai arvostamansa päämäärän saavuttamisen ajatuksesta. Yksilön toiminta on tällöin omaehtoista; motivaatio lähtee hänestä itsestään eikä ulkoisten palkkioiden yllyttämänä. Autonomian edellytyksenä on, ettei yksilön toimintaa pyritä kontrolloimaan liiallisin rajoituksin. Toiminnan- ja valinnanvapaus ovat seikkoja, jotka kultivoivat sisäisesti motivoituneen yksilön tuloksellisuutta tavoitteidensa saavuttamisessa.

Intentioiden merkitys

Motivoitunut käytös edellyttää intentiota eli pyrkimystä tavoitteidensa saavuttamiseen; se on siis toimintaa, joka välittyy intentioiden kautta. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sen perusteella, kumpuavatko nämä intentiot yksilön sisältä omaehtoisesti vai ohjaako yksilön intentioita jokin ulkoinen motiivi. Sisäisesti motivoitunut yksilö hakeutuu tekemään hänelle mielekkäitä asioita ja tehtäviä. Tehtävät innostavat häntä ulkoisista palkkioista riippumatta. Sisäinen motivaatio on proaktiivista, mikä tarkoittaa, että sisäisesti motivoituneen yksilön valinnat ja teot ovat hänen omien arvojensa ja päätöstensä mukaisia. Ne eivät ole olosuhteiden tai ulkoisen tahon sanelemia. Näin ollen yksilö ei joudu pakottamaan itseään tehtävien pariin, koska motivaatio niin sanotusti virtaa hänestä sisältäpäin. Tällainen tekeminen koetaan huomattavasti vähemmän raskaaksi kuin ulkoisesti motivoitu tekeminen.

Sisäsyntyinen ja sisäistetty motivaatio

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa on korostettu sisäisen motivaation kahden eri muodon eroavaisuutta. Sisäsyntyinen motivaatio motivoi yksilöä kaikista vahvimmin, koska siinä jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle nautintoa. Sillä voidaan tarkoittaa oppimistehtävistä nauttimista, tehtäväsuuntautuneisuutta, uteliaisuutta, sitkeyttä ja tehtäviin sitoutuneisuutta.

Sisäistetty motivaatio kytkeytyy itselle tärkeisiin päämääriin ja siksi tekeminen tuntuu merkitykselliseltä. Tehtävissä ja toiminnoissa nimenomaan niihin sitoutuminen on palkitsevaa. Sisäistetty motivaatio onkin korvaamaton tekijä opiskelun ja työelämän yhteydessä, kun tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Sisäisen motivaation kolme perustekijää

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa käsitellään sisäisen motivaation kolmea perustekijää, joita ovat kyky, autonomia ja yhteisöllisyys. Käsitteistä on arkikielessä kuvaannollisesti puhuttu myös vapautena, virtauksena ja vastuuna.

Kyky tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän osaa asiansa ja on aikaansaava tekemisissään. Kyvykkääksi itsensä tunteva henkilö uskoo pystyvänsä suoriutumaan annetuista tehtävistä menestyksekkäästi. Koetun kyvyn on todettu olevan suorassa yhteydessä parempaan lopputulokseen.

Omaehtoisuudella tarkoitetaan yksilön kokemusta siitä, että tekeminen on hänestä itsestään lähtöisin, eikä tunnu ulkoapäin ohjatulta. Motivaatio on lähtöisin yksilöstä itsestään eikä ympäristön tarjoamista palkkioista. Olennaista on, kokeeko henkilö tavoitteet omikseen.

Kolmas sisäisen motivaation lähde, yhteisöllisyys, pohjautuu yksilön tarpeeseen olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Yksilö on parhaimmillaan, kun hän kokee olevansa osana kannustavaa, turvallista ja lämminhenkistä yhteisöä. Motivaatio on siis vahvasti kytköksissä ympärillä oleviin ihmisiin. Toinen elementti vuorovaikutuksen lisäksi yhteisöllisyyttä määrittämään on yksilön tarve kokea tekevänsä hyvää muille. Ihminen pyrkii auttamaan läheisiään ja huolehtimaan siitä, ettei vahingoita muita ihmisiä.

Sisäinen motivaatio oppimiskyvyssä ja -tuloksissa

Sisäisen motivaation merkitys oppimisen ja opiskelun lähtökohtana on erittäin merkittävä. Sillä on selkeä yhteys yksilön oppimiskykyyn; sisäisesti motivoitunut ihminen pystyy suuntaamaan keskittymisensä ja tarkkaavaisuutensa olennaisiin asioihin. Tämän voidaan katsoa johtavan laadukkaaseen ja monipuoliseen oppimiseen sekä sinnikkyyteen. Sisäisesti motivoituneen opiskelijan sitoutuminen opintoihin ja tehokkuus niiden suorituksessa ovat kestävämmällä pohjalla kuin ulkoisesti motivoituneen opiskelijan.

Opiskelijan sisäinen motivaatio on parhaimmillaan, kun hän voi itse vaikuttaa opintojensa sisältöön. Tärkeiksi tai mieleisiksi kokemiensa asioiden opiskelu lisää yksilön autonomian tunnetta ja vaikuttaa sitä kautta myös kokemukseen omasta kyvykkyydestä. Sisäisesti motivoituneet opiskelijat vaikuttavat positiivisesti myös oppimistilanteisiin ja tuloksiin luokkaympäristössä. Opetuksen ja oppimisen taso paranevat opettajan huomatessa opiskelijoiden aidon halun oppia. Opettajan suhtautumisella oppilaisiin on siis todettu yhteys oppimistuloksiin; innostus korreloi tuloksellisuuden kanssa. Tutkimuksen mukaan informoiva palaute yhdistettynä paineettomaan opiskeluilmapiiriin tukee autonomian ja kyvyn tunteita ja sitä kautta sisäistä motivaatiota.

Katso myös

• Motivaatioteoriat

Lähteet

• Csikszentmihalyi M. (1975) Beyond boredom and anxiety: Experiencing flow in work and play. San Francisco, CA: Jossey-Bass. Julkaisuun viitannut Martela F. & Jarenko K. 2014, Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu
• Martela F. & Jarenko K. 2014, Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu
• Nurmi J. 2013, Motivaation merkitys oppimisessa. Lyhyempiä kirjoituksia.
• Salmela-Aro K. & Nurmi J. 2005, Mikä meitä liikuttaa, modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Salminen L. & Sinivuori K. 2005, Motivaatiota etsimässä, eläytymismenetelmä tutkimus koulumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto
• Tulikorpi L. 2007, Matkalla kohti parempaa kouluvuotta. Toimintatutkimus Hyvä-Minä projektin vaikutuksesta 9.-luokkalaisten koulunkäyntiin. Tampereen yliopisto
• Vihanto M. 2004, Opiskelussa tarvitaan sisäistä motivaatiota. Mercurius, Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti