Siiveke

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Animaatio siivekkeiden toiminnasta.

Siiveke on lentokoneen saranoitu ohjainpinta, jota käytetään kallistuksen hallintaan koneen pituusakselin suhteen. Useimmissa lentokoneissa siivekkeet sijaitsevat siipien vastakkaisten kärkien jättöreunoissa.[1]

Fuji T-7:n siiveke.
  • A: Siiveke
  • B: Trimmisiiveke
  • Siivekkeiden toiminta perustuu niiden kallistamisen aiheuttamaan siipiprofiilin muutokseen, joka saa aikaan nostovoiman muutoksen siivekkeiden kohdalla olevalla siipiosuudella. Nostovoima kasvaa kun siivekettä lasketaan, siipiprofiilin kaareutuessa enemmän, ja päinvastoin siivekettä nostettaessa. Näin ollen siivekkeet kääntyvät eri suuntiin konetta kallistettaessa; tyyrpuurin puoleinen siiveke nousee ylös ja paapuurin laskee alas, kun konetta kallistetaan tyyrpuurin puolelle siivekkeillä.[1]

    Siivekkeillä aikaansaatu kallistuminen synnyttää siiven nostovoimalle sivuttaiskomponentin, joka saa koneen kaartamaan.[1]

    Lentokoneen kaarron hallinta on tosin joissakin konetyypeissä toteutettu spoilereilla. Tällöin kaartaminen saadaan aikaan pudottamalla kaarron puoleisen siiven nostovoimaa avaamalla sen puolen spoileri.[1]

    Siivekejarrutus ja differentiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Siivekettä käytettäessä lentokoneen nokka kääntyy yläviistoon kallistuksen vastaiseen suuntaan, mistä kone päätyy heikkoon sivuluisuun, jollei ilmiötä korjata sivuperäsimellä. Ilmiö on seurausta siivekejarrutuksesta, missä toisen siiven ylös nouseva siiveke pienentää kohtauskulmaa ja toisen siiven laskeva siiveke lisää siipipintansa nostovoimaa.[2]

    Siivekejarrutuksen vaikutuksia voidaan hillitä esimerkiksi differentiaalisella ohjauksella tai käyttämällä tiettyjä rakenteellisia ratkaisuita, kuten Friese-siivekettä. Differentiaalissa nousevaa siivekettä poikkeutetaan laskevaa siivekettä huomattavasti voimakkaammin. Friese-siivekkeessä nousevan siivekkeen puolella esiin työntyvä nokka lisää siipipuoliskon vastusta.[2]

    Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    1. a b c d Hall, Nancy (toim.): Ailerons grc.nasa.gov. NASA Glenn Research Center. Viitattu 5.1.2017. (englanniksi)
    2. a b 3.1.2 Siivekejarrutus aerodynamiikka.fi. Ins.Tsto Erkki Haapanen Oy. Viitattu 10.5.2019.

    Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]